Lue keskustelun säännöt.
En käsitä toisten täydellistä maailmankuvan muutosta
19.11.2020 |
Puhun entisestä kaveripiiristäni, jonka kanssa vietimme aikaa noin 20 vuotta sitten lukiolaisina ja ammattikoululaisina. Olimme aikalailla hippejä, omaisimme punavihreän maailmankuvan, joka vastusti liiallista kulutusta ja tuhlailua. Arvostamme omavaraisuutta. Kannatimme vasemmistolaisia arvoja.
Sitten valmistuimme, kävimme armeijan, menimme töihin ja perustimme perheet.
Olen edelleen samassa työpaikassa, kun ammattikoulusta päästyäni. Muut ovat pääosin muuttaneet ja hajaantuneet jopa ulkomaille saakka ja lähes kaikki ovat rahan kanssa tekemisissä työssään. Suomessa asuvat menevät nyt Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ehdokkaiksi niitä kannattaen ja puhuman sitä vastaan, jota he nuorena kannatti ja kertovat olleensa sinisilmäisiä nuoria, uskoen unelmaan ja utopiaan.
En ymmärrä tällaista päinvastaista maailmankuvan muutosta vai olenko minä se hölmö sinisilmä?
Kommentit (23)
Vanhempani olivat oikeistolaisia. Itse kapinahengessä liityin kommunisteihin, jossa olen vieläkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite äänestin vihreitä nuorena, sitten vasta vanhempana äkkäsin, mitä kommariporukkaa ne on, en äänestä enää.
Suurin osa idealisteista puhuu täyttä soopaa. Se on samanlainen imago/identiteetti kuin teinigootteus. Sitten ollaan me jotka otetaan homma tosissamme ja pohdiskellaan mitä ne omat arvot ovat, ja jo nuorina kyetään hahmottamaan kokonaisuuksia eri näkökulmista. Onneksi olkoon, olet ainakin kohtuullisen humaani ihminen synnyinlahjana. Se on tosin aika ikävä vinkkeli kun siitä huomaa että ihmiset on täynnä lannoitteeksi kelpaamatonta shittiä.
Oletko muuten sinkku? Humaani mies olis kiva. Alkaa etsinnät väsyttää. ;)