Ovatko psykologit ns. täydellisiä ihmisiä?
Tulipa vaan mieleen tällainen hassu ajatus.. :) Eli ovatko psykologin/psykoterapeutin ammatissa toimivat jotenkin keskimääräistä "parempia" ihmisiä, siis sellaisia jotka osaavat hallita omaa mieltään todella hyvin ja jotka eivät yleensä sorru mihinkään töppäilyihin tms? Vaikea kuvitella psykologia joka olisi vaikka opiskeluaikoina ryypännyt ja sammunut tai harrastanut irtoseksiä tuntemattoman kanssa... Enemmänkin tuntuu että psykologit ovat olleet kilttejä tyttöjä ja perfektionisteja, sellaisia stipendien kahmijoita... Tunteeko kukaan psykologeja siviilissä? He kuitenkin neuvovat muita ihmisiä työkseen, joten tuntuisi teennäiseltä jos joku ei elä niinkuin opettaa...
Kommentit (27)
Tunnen muutaman psykologin ja kaikki ovat aika sekaisin. Yksi on todella narsistinen ja manipulatiivinen, toinen saa ihan ihmeellisiä raivareita oudoista asioista jne. Onneksi kukaan ei ole normi asiakastyössä.
Tunnen kaksi. Molemmat ovat keskimääräistä paljon syvemmin uskossa. Minä en ole, enkä siis uskonnollisissa yhteyksissä heihin tutustunut. Molemmat ovat eronneita. Molempien lapset asuvat avoliitoissa. Toisella on vaikeuksia pitää talous balanssissa. Toinen rukoilee jopa hammassärkyä ystäviltään pois. Hauskoja kavereita, mutta en voi kuvitella että joku saisi heiltä johonkin apua. -ai niin, miten sä itse koet, miltä susta itsestä tuntuu, mitä ajattelit. Näitä kysymyksiä heiltä tulee normaalin small talkin yhteydessä. :)
No ei ainakaan se psykologi, jonka kanssa mulla oli suhde vaikka se oli naimisissa.
Mun kaveri on psykologian tohtori ja sanoi, että hakeutui ammattiinsa oman nuorena koetun masennuksen jälkeen.
En nyt jaksa selittää enempää mutta: psykologi ei todellakaan ole automaattisesti terapeutti ja vielä vähemmän terapeutti on psykologi!
Mä kävin joskus puoli vuotta psykologilla, joka oli minusta keskivertoa tyhmempi. Ei tajunnut millään juttuja eikä osannut laskea simppeleitäkään päässälaskuja. Aina ihmettelin että miten se oli päässyt psykologiksi. Tai no ehkä sille oli sitten tapahtunut jotain opintojen jälkeen. Itse olin siis koulussa aika keskiverto (en tosin ottanut koskaan koulua kovin tosissaan) niin tuntui tosi oudolta että joku psykologi jonka pitäis olla huippuälykäs voi olla tyhmempi. Oon sitten tosin tavannut myös yhden tosi älykkään psykologin, vaikka juttelin sille vain hetken, mutta sen huomas heti.