Lue keskustelun säännöt.
Ihmisten vääristynyt käsitys vähävaraisuudesta
18.11.2020 |
Tässä kolmikymppinen mies valittaa, kun ei jää säästöjä palkasta. Bruttopalkka on 3300, eli enemmän kuin keskivertosuomalainen ansaitsee. Lapseton yksin asuva mies. Sanoo elävänsä kädestä suuhun. Kuinka harhainen voi ihminen olla?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Tuo asuntosijoittaja-jamppa oli taas hauska tarinalla "betonilähiöstä menestykseen". Kelle vain mahdollista, ei vaadi hyviä lähtökohtia. Mutta hups, oli anopilta _onnistunut_ saamaan vakuudet joita ilman isompaa lainaa tuskin olisi herunut. Eli miten oli? Eihän sillä oo väliä mistä lähiöstä lähdet jos kumppanilla varakas tausta josta saa apua itselle. Vielä pisti silmään tuo onnistumisen termi, vakuuden saaminenkin oli hänestä itsestään kiinni, eikä esim. siitä, että anoppi halusi tukea tytärtään. Ah, nykyajan opportunistit.
Sama nämä ensiasunnon ostajat, jotka haluavat uutuuttaan kiiltävän keskustakämpän tai vaihtoehtoisesti 300 neliöisen omakotitalon isolla pihalla. Normi-ihmisellä ei ole noihin pääkaupunkiseudulla varaa välttämättä koskaan.
Naureskelin samaan. Että ihan omilla ansioilla saatu anopilta takaus asuntoon. Miten olisi sitten takauksen muuten saanut? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ystävä valitti hiljattain, kun 2200 nettopalkalla ei saa asumistukea. Tekee kuulemma tosi tiukkaa. Hänellä ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo asuntosijoittaja-jamppa oli taas hauska tarinalla "betonilähiöstä menestykseen". Kelle vain mahdollista, ei vaadi hyviä lähtökohtia. Mutta hups, oli anopilta _onnistunut_ saamaan vakuudet joita ilman isompaa lainaa tuskin olisi herunut. Eli miten oli? Eihän sillä oo väliä mistä lähiöstä lähdet jos kumppanilla varakas tausta josta saa apua itselle. Vielä pisti silmään tuo onnistumisen termi, vakuuden saaminenkin oli hänestä itsestään kiinni, eikä esim. siitä, että anoppi halusi tukea tytärtään. Ah, nykyajan opportunistit.
Sama nämä ensiasunnon ostajat, jotka haluavat uutuuttaan kiiltävän keskustakämpän tai vaihtoehtoisesti 300 neliöisen omakotitalon isolla pihalla. Normi-ihmisellä ei ole noihin pääkaupunkiseudulla varaa välttämättä koskaan.
Naureskelin samaan. Että ihan omilla ansioilla saatu anopilta takaus asuntoon. Miten olisi sitten takauksen muuten saanut? :D
Käynyt anopin kanssa äärimmäisen tiukat keskustelut ja myyntipuheet laskelmineen ja voittajana eteenpäin ;) Vaimokkeelta ei kysytä.
Vierailija kirjoitti:
Senhän takia minä puhuin nimenomaan bruttopalkasta enkä palkasta. Tyyppi saa nettona vähintään 2300 kuussa. Keskimääräinen bruttopalkka Suomessa on akle 3300. On aika erikoista, että on niin vaikea säästää tuosta.
Sinä ja usea moni muu. Ettekö te lukeneet edes tuota uutista vai eikö se mennyt perille? Siinähän luki, että hän säästi tonnin kuussa, välillä muutamia satasia.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös maksanut hyvästä palkastani urani aikana niin paljon veroja, että en tuntisi kyllä huonoa omaatuntoa, jos jonkun ajan joutuisin olemaan saamapuolellakin yhteiskunnan palvelujen suhteen, enkä aina nettomaksajana.
Vuokralla en asu vaan asumisoikeusasunnossa, enkä ole koskaan tuntenut olevani kenenkään armoilla. Elinikäinen asumisoikeus, asunnon saa laittaa mieleisekseen jne. Mitään osakkeita en halua, enkä muuta omaisuutta.
Tämä on ihan ok kunhan et sitten itke, jos yhteiskunnan tuki ei olekaan niin avokätistä kuin haluat tai et pysty elämään yhtä yltäkylläistä elämää kuin nyt.
Tosin, kuten edellä jo mainittiin, sinä et todellakaan ole mikään 'ainainen nettomaksaja'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä valitti hiljattain, kun 2200 nettopalkalla ei saa asumistukea. Tekee kuulemma tosi tiukkaa. Hänellä ei ole lapsia.
Eiköhän se ole oma valinta, jos haluaa maksaa keskustakämpästä yli tonnin vuokraa.
Muutama vuosi sitten elin pelkällä ansiosidonnaisella ja elämiseen jäi silti saman verran rahaa kuin 3000 bruttopalkkaa tienaavalla ystävälläni. Hän maksoi asunnostaan yli 1000e vuokraa, kun itse muutin työttömäksi jäätyäni kantakaupungin kaksiosta pieneen yksiöön lähiöön.
Itselläni on nyt 18k€ ASP-tilille säästettynä siinä missä ystäväni ei ole saanut mitään säästöön, vaikka hänen palkkansa on noussut ja asumiskulut pienentyneet avoliiton myötä. Itse olen tehnyt pätkätöitä ja ollut välillä työttömänä, joten siihen nähden säästöjä on kertynyt ihan mukavasti. Valitettavasti näillä tuloilla ja määräaikaisessa työssä ei vaan saa riittävästi lainaa ensiasunnon ostamiseen Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmen tonnin kuukausipalkka ei anna sellaista lainaa pankista, jolla saisi kantakaupungista asunnon. Siitähän tuossa oli kyse. Pariskunnalla voisi olla parempi sauma kuin sinkulla.
Tämäpä juuri. Itselläni kuukausipalkka 4500 euroa / kk, asun yksin. Maksimi laina, minkä pankit suostuu antamaan on luokkaa 150 000 euroa, jolla (30 000 euron säästöt huomioden) ei saa Helsingistä sellaista asuntoa jonka haluaisin. Siksi asun ASOssa.
Sulla täytyy kyllä olla taustalla jotain omien asioiden sössimistä. Itse sain samoilla spekseillä ihan liikaakin lainatarjouksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuossa väitetä 3300€ ansaitsrvaa henkilöä vähävaraiseksi tai että hänen rahansa eivät riittäisi elämiseen.
Jutussa käsitellään Helsingin asuntojen hintoja, että ne ovat nousseet KESKITULOIDTEN ulottumattomiin.
Mielestäni artikkeli antaa vähän kummallisen kuvan Helsingin asuntojen hinnasta. Kyllä, on totta että uudisrakennuksista pyydetään välillä ihan käsittämättömiä summia (jopa 400K) mutta suurin osa yksiöistä ja kaksioista on kyllä tuossa 200K nurkilla. ASP-tilin kanssa tuo vaatii 20K oman pesämunan tai jonkun henkilön lainantakauksen.
En sano että on helppo kerätä 20K, mutta jopa tuolla 300e kuussa säästää vuodessa 3600. Tällöin kestäisi reilu 5v että saisi 20K kokoon. Mikäli henkilö asuu vähän halvemmalla ja saa säästöön jopa 500e kuussa, on 20K koossa jo 4v aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni artikkeli antaa vähän kummallisen kuvan Helsingin asuntojen hinnasta. Kyllä, on totta että uudisrakennuksista pyydetään välillä ihan käsittämättömiä summia (jopa 400K) mutta suurin osa yksiöistä ja kaksioista on kyllä tuossa 200K nurkilla. ASP-tilin kanssa tuo vaatii 20K oman pesämunan tai jonkun henkilön lainantakauksen.
En sano että on helppo kerätä 20K, mutta jopa tuolla 300e kuussa säästää vuodessa 3600. Tällöin kestäisi reilu 5v että saisi 20K kokoon. Mikäli henkilö asuu vähän halvemmalla ja saa säästöön jopa 500e kuussa, on 20K koossa jo 4v aikana.
Lainan myöntäminen edellyttää silti maksukykyä. Kaikilla ei ole vakituista tai kokoaikaista työtä vaan monet tekevät määräaikaisuuksia tai työskentelevät nollatuntisoppareilla. Kun minulla oli ASP-tilillä säästössä 15k€ sain varovaisia arvioita korkeintaan 100k€ lainasta. Eipä tuolla kummoista asuntoa osteta Helsingistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyyppi sanoo että haluaa ostaa asunnon, mutta ei elää säästeliäästi että se joskus olisi edes mahdollista. "Harva haluaa elää 10-15 vuotta kitkutellen" - itse tein noin, kuusta riippuen 10-40% säästöön ja nyt on omistuskämppä. Olisin voinut myös ostaa iphoneja, festarilippuja ja ravintolaillallisia, mutta mieluummin halusin pois vuokranmaksajana olemisesta.
Jos on 5 vuotta 800 eur/kk vuokralla, niin heittää siinä ajassa melkein 50k ihan kankkulan kaivoon. Omistusasujana iso osa menee omaan taskuun, joten luulisi olevan isona prioriteettina päästä pois vuokranmaksajuudesta.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt oikein tuollaista, että miksi se omistusasunto ja säästöt on niin tärkeitä.
Ei se vuokraan tai asoon menevä raha mene kankkulan kaivoon vaan siihen että saa mieleisen asunnon. Asumisen laatuun, ja siitä nauttii joka päivä kun siellä asuu. Mitä järkeä laskea ainoaksi arvokkaaksi asiaksi rahaomaisuus?
En myöskään oikein näe sitä säästöjen keräämisen hyödyllisyyttä tilanteessa, jossa on yhteiskunnan turvaverkot olemassa. Jos niitä ei olisi, kai minäkni haluaisin pahan päivän varalle vähän säästää. Mutta kun ne on, elän vailla huolta huomisesta säästämättä, ja jos työ menee tms niin menen tukiluukulle, ja jatkan elämääni ihan tyytyväisenä.
Oletpa sinä sinisilmäinen. Ihmisellä itsellään on se ensisijainen velvoite elättää itsensä, ei yhteiskunnalla tukiverkkoinen. Siksi siis ihmisen kannattaa kerryttää omaisuutta /säästöjä, sekä ihan kiinteää että likvidiä. Kas sillä tavalla on vähemmän riippuvainen viranomaisista ja yhteiskunnan rahaa jakavista tahoista. On siis vapaampi. Omistusasunnossa asuva ei ole vuokranantajan armoilla ja sitä asuntoa tai osaa siitä voi käyttää harkitusti myös likvidin omaisuuden kuten osakkeiden ostoon tarkoitetun sijoituslainan (korko kokonaan vähennyskelpoinen) vakuutena. Tukiluukulla asioiva on heikoilla jos mitään omaa puskuria ei ole kun riskinä on viranomaisen mielivalta ja tuen epääminen syystä tai toisesta.Säästäminen ja varautuminen on viisautta. Kas kun välttämättä se yhteiskunta ei enää 20 vuoden kuluttua pystykään virittämään yhtä kattavasti turvaverkkoja kuin nyt. Eläkejärjestelemä tulee kärsimään eikä sen jatkosta ole takeita.
Olen tehnyt insinöörialalla töitä yli 20 vuotta nostamatta koskaan mitään tukia mistään. Eli ne tuet on mulle tosiaan turvaverkko hätätilanteeseen, ei jotain minkä varassa tykkään muuten vaan lilluskella ilman tunnetta velvollisuudesta elättää itseni. Olen myös maksanut hyvästä palkastani urani aikana niin paljon veroja, että en tuntisi kyllä huonoa omaatuntoa, jos jonkun ajan joutuisin olemaan saamapuolellakin yhteiskunnan palvelujen suhteen, enkä aina nettomaksajana.
Vuokralla en asu vaan asumisoikeusasunnossa, enkä ole koskaan tuntenut olevani kenenkään armoilla. Elinikäinen asumisoikeus, asunnon saa laittaa mieleisekseen jne. Mitään osakkeita en halua, enkä muuta omaisuutta.
En myöskään usko tuommoisiin eläkejärjestelmän romahdus tai viranomaisten mielivalta juttuihin, aika paranoidia juttua minusta.
Tuskin olet aina, edes hirvittävän pitkään ollut nettomaksaja. Opiskelit ilman mitään tukia? Terveydenhuolto ollut aina yksityisellä puolella ilman Kela-vähennystä? Tietkin varmaan paikkaat itse, insinööri kun olet.
Eläkejärjestelmän romahdus nyt on selvää logiikkaa ja laskupäätä. Täysin mahdoton yhtälö. Romahduksena voidaan jo pitää työuran pidentymistä vs. kertymien karsimista. Tulevilla eläkkeillä ei todella juhlita.
Toki olen ollut osallinen ilmaisesta koulujärjestelmästä ja muista yhteiskunnan palveluista, ja siksi maksankin iloisesti noin puolet tuloistani veroja, että kannatan tällaisia järjestelmiä. En ole koskaan ollut niitä jotka valittaa kuinka suuren osan verottaja vie, koska sillä turvataan pohjoismainen hyvinvointivaltio.
Mutta nettomaksajalla tarkoitin sitä että en ole ollut työttömänä, en ole käyttänyt aikuisena koskaan julkista terveydenhuoltoa, lapsettomana en ole saanut mitään lapsiin ja äitiyteen liittyviä tukiakaan. Olen vaan ryynännyt töissä tienaten melko mukavasti, maksanut veroja ja tukenut taloutta laittamalla tienaamani kiertoon kuluttamalla.
Itse en noihin romahduksiin usko, koska loppujen lopuksi koko rahajärjestelmä on vain ihmisten sopimusasia, ei luonnonlaki. Kyllä siihen keinot keksitään jos koko länsimaita uhkaa tällainen eläkekatastrofi, sitä rahaa ilmestyy taas tyhjästä kuten raha muutenkin nykyään syntyy, kun tarpeeksi isot tahot niin päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä valitti hiljattain, kun 2200 nettopalkalla ei saa asumistukea. Tekee kuulemma tosi tiukkaa. Hänellä ei ole lapsia.
Eiköhän se ole oma valinta, jos haluaa maksaa keskustakämpästä yli tonnin vuokraa.
Muutama vuosi sitten elin pelkällä ansiosidonnaisella ja elämiseen jäi silti saman verran rahaa kuin 3000 bruttopalkkaa tienaavalla ystävälläni. Hän maksoi asunnostaan yli 1000e vuokraa, kun itse muutin työttömäksi jäätyäni kantakaupungin kaksiosta pieneen yksiöön lähiöön.
Itselläni on nyt 18k€ ASP-tilille säästettynä siinä missä ystäväni ei ole saanut mitään säästöön, vaikka hänen palkkansa on noussut ja asumiskulut pienentyneet avoliiton myötä. Itse olen tehnyt pätkätöitä ja ollut välillä työttömänä, joten siihen nähden säästöjä on kertynyt ihan mukavasti. Valitettavasti näillä tuloilla ja määräaikaisessa työssä ei vaan saa riittävästi lainaa ensiasunnon ostamiseen Helsingissä.
Niin siis tämän ystävän vuokra on 700 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä valitti hiljattain, kun 2200 nettopalkalla ei saa asumistukea. Tekee kuulemma tosi tiukkaa. Hänellä ei ole lapsia.
Eiköhän se ole oma valinta, jos haluaa maksaa keskustakämpästä yli tonnin vuokraa.
Muutama vuosi sitten elin pelkällä ansiosidonnaisella ja elämiseen jäi silti saman verran rahaa kuin 3000 bruttopalkkaa tienaavalla ystävälläni. Hän maksoi asunnostaan yli 1000e vuokraa, kun itse muutin työttömäksi jäätyäni kantakaupungin kaksiosta pieneen yksiöön lähiöön.
Itselläni on nyt 18k€ ASP-tilille säästettynä siinä missä ystäväni ei ole saanut mitään säästöön, vaikka hänen palkkansa on noussut ja asumiskulut pienentyneet avoliiton myötä. Itse olen tehnyt pätkätöitä ja ollut välillä työttömänä, joten siihen nähden säästöjä on kertynyt ihan mukavasti. Valitettavasti näillä tuloilla ja määräaikaisessa työssä ei vaan saa riittävästi lainaa ensiasunnon ostamiseen Helsingissä.
Niin siis tämän ystävän vuokra on 700 euroa.
No sehän on vielä kohtuullinen! Eikö pankitkin suosittele, että nettotuloista korkeintaan 30% menisi asumiseen? Pk-seudulla ihmisillä menee helposti 50%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolikolla on kaksi puolta:
Normaali palkansaaja jolla ei ole ns. lottovoittoja tai perintöjä taustalla on hyvin vaikea saada isoja summia säästöön ellei halua elää useampaa vuotta askeettisesti.
Lisäksi elämäntilanteita on erilaisia, joillain ihmisillä ei vaan kulu rahaa mihinkään, ja toisilla kuluu VAIKKA ei edes kävisi millään festareilla tmv. Ja nuo kuluerät voivat olla sellaisia pakollisia menoja jotka on pakko olla esim. terveyden (esim. lääkitys) / oman "mielen" takia (esim. yksinäiselle lemmikki, tai harrastus joka jo elämäntapa) / tai ihan esim. työntekemisen edellytys (esim. auto työn takia).
En lähtisi sanomaan että esim. kotisiivooja jolla on pieni halpa auto työn takia, kissa lemmikkinä, ja harrastuksena joku partio (ei kovin kallis maksuilta, mutta välillä reissuja ja pitää uusia makuupussia jne. niin jotain kuluja kuitenkin) ja jolla lääkekatto tulee täyteen joka vuosi atopiarasvoista eläisi "tuhlaillen".
--> Mutta jos vertaa ihmiseen joka tienaa saman mutta voi kävellä töihin, ei omista lemmikkiä, ei käytä mitän lääkkeitä, eikä harrasta kun sauvakävelyä ja luonnonvesissä uimista, niin onhan tuossa kuukausi- ja vuositasolla iso ero siinä mitä jälkimmäinen "säästää" (vaikkei ensin mainittukkaan elä mitenkään "leveästi") varmasti jo pari tonnia/vuosi (auton vakuutukset ym. kulut/ kissan ruuat&hiekat+lääkärimaksut/ harrastusmaksut/lääkkeet)
Kumma että mä sain säästettyä keskimäärin 1400 €/kk nettopalkasta asp-tilille 10000 € alle 3 vuodessa. Vuokralla asun yhä, mutta en kuluta mihinkään ylimääräiseen. Monien rahat hupenevat bilettämiseen ja kahviloihin.