Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Korkeasti koulutettu on nykypäivän luuseri

Vierailija
18.03.2014 |

Fiksut nuoret ovat tienneet tämän jonkin aikaa, sillä moniin ammattikoulujen koulutuksiin on ollut vaikea päästä samalla kun lukioon pääsee nykyään lähes millä tahansa todistuksella.

Yksilön kannalta on parempi päästä nopeasti työelämään kuin että opiskelee velaksi vuositolkulla vain nähdäkseen että kokemusta arvostetaan koulutusta enemmän kun työpaikkoja jaetaan. Ja nekin, jotka pääsevät koulutusta vastaaviin tehtäviin, huomaavat ettei koulutuksen tuoma palkkaero kummoinen ole ja sekin menee lähinnä verottajan taskuun. Aiemmin oli tutkimus jossa laskettiin että paria poikkeusta lukuunottamatta korkeammin koulutetulla menee eläkeikään asti ennenkuin opintolainat on maksettu menetetyt ansiovuodet on kurottu kiinni.

Yhteiskunnan kannalta tämä on huono asia. Milläs kilpaillaan globaaleilla markkinoilla jos opiskelu ei kannata ja sen seurauksena osaaminen alkaa pettää? Ei ainakaan halpatyövoimalla...

Kommentit (42)

Vierailija
21/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 08:53"]

Buhuu vaan ap. Olen korkeasti koulutettu, mutta A) minulla ei ole koskaan ollut euroakaan opintolainaa koska työskentelin jo opiskeluaikana alani töissä osa-aikaisesti B) en ole koskaan ollut työtön ja C) pidän työn SISÄLTÖÄ ja mielekkyyttä itsessään sellaisena arvona, mitä iso palkkapussi ei koskaan voi tuoda. En vaihtaisi siistiä, haastavaa ja motivoivaa sisätyötäni paskaputkien rassailuun tai vanhusten pyllyjen siivoamiseen. Ei mulla muuta.

[/quote]   Syyllistyit nyt vähän samanlaiseen yksiulotteisuuteen kuin aloittaja. Jos kerrot kaunistelematta ja selkokielisesti mitä työtä itse teet, sitten siitäkin voidaan tehdä samanlainen halventava karikatyyri kuin monesta muusta, joihin liittyy varmasti muutakin kuin esim.takapuolen pyyhkiminen. Ongelmaksi tämä voi muodostua niissä tapauksissa, joissa tutkinto ympäripyöreytensä takia ei valmista ihmistä mihinkään konkreettiseen eli ei anna mitään selvästi erottuvaa taitoa, toisin kuin esim.parturikampaajan tutkinto.

 

-Mies 28v-

Vierailija
22/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 11:45"]

14: En haluaisi yleistää, mutta turhan monet näistä teoriavastaisista ihmisistä kykenevät tekemään työnsä vain yhdellä tavalla. Eivät he pysty näkemään, että saman työn voisi tehdä helpommalla tai muuten paremmalla tavalla, koska "näin minä tämän työn olen oppinut". 

En ole sitä mieltä, että uutta pitää keksiä itseisarvoisesti, mutta jos ymmärtää ja on kiinnostunut myös teoriasta, näkee myös muita vaihtoehtoja tekemiselleen.

[/quote]

 

Ja shock and horror, tähän ei todellakaan yliopistoa tarvita. Älykäs ja alaansa edes hiukan seuraava ihminen kyllä hoksaa hyvin nopeasti ne eri näkökohdat ja priorisointivaihtoehdot, jotka omassa työssö voi ottaa huomioon. Usein vaan on niin, että organisaation yläpäässä ei ole kykyä eikä halua muuhun kuin status quon ylläpitoon, joten jos vaikka rivimaisteri olisikin innokas muuttamaan työtään ja työtapojaan, aikamoisen taistelun saa käydä läpi, jotta asiat todella muuttuisivat, ainakaan parempaan suuntaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

23: Voi voi, kun et halunnut ymmärtää. Eipä vaan ole tullut vastaan tuollaisia ihmisiä (siis teoriavastaisia, mutta halukkaita kokeilemaan uutta), mutta kuten sanoin, varmasti niitä jossain on.

 

"Rivimaisterit" on toisaalta outo ilmaisu. Minä ainakin käsitin, että ap luokittelee maisterit korkeastikoulutettuihin, joiden vastakohtana ovat ammattikoululaiset (tai kouluttamattomat), joita ei mokomat teoriahömpötykset kiinnosta. Minäkään en siis kommentissani puhunut mistään maistereista, koska he kyllä ymmärtävät teorina päälle.

Vierailija
24/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:22"]

23: Voi voi, kun et halunnut ymmärtää. Eipä vaan ole tullut vastaan tuollaisia ihmisiä (siis teoriavastaisia, mutta halukkaita kokeilemaan uutta), mutta kuten sanoin, varmasti niitä jossain on.

 

"Rivimaisterit" on toisaalta outo ilmaisu. Minä ainakin käsitin, että ap luokittelee maisterit korkeastikoulutettuihin, joiden vastakohtana ovat ammattikoululaiset (tai kouluttamattomat), joita ei mokomat teoriahömpötykset kiinnosta. Minäkään en siis kommentissani puhunut mistään maistereista, koska he kyllä ymmärtävät teorina päälle.

[/quote]

 

Olen ollut vain ns. akateemisissa työpaikoissa, ja eipä niissä mitään teorioita olla pyöritelty. Muutaman vuoden olin ulkomaisessa firmassa, jossa jopa jaeltiin aktiivisesti lopputilejä kaikille, jotka uskalsivat mitenkään kyseenalaistaa työtänsä. Aika pian päästiin eroon näistä nuorista hurjista, jotka tiesivät asiat paremmin. Toki kaikille oli selvää, että oikeassa he olivat monessa asiassa, mutta eivät vaan tajunneet, että järkevyys ja reiluus eivät ole kaikissa organisaatioissa kovin korkeita prioriteetteja.

Jos puhuit jostain putkimiehistä, miten koet heidän voivat teorisoida työtään?

Vierailija
25/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:22"]

23: Voi voi, kun et halunnut ymmärtää. Eipä vaan ole tullut vastaan tuollaisia ihmisiä (siis teoriavastaisia, mutta halukkaita kokeilemaan uutta), mutta kuten sanoin, varmasti niitä jossain on.

 

"Rivimaisterit" on toisaalta outo ilmaisu. Minä ainakin käsitin, että ap luokittelee maisterit korkeastikoulutettuihin, joiden vastakohtana ovat ammattikoululaiset (tai kouluttamattomat), joita ei mokomat teoriahömpötykset kiinnosta. Minäkään en siis kommentissani puhunut mistään maistereista, koska he kyllä ymmärtävät teorina päälle.

[/quote]

 

Olen ollut vain ns. akateemisissa työpaikoissa, ja eipä niissä mitään teorioita olla pyöritelty. Muutaman vuoden olin ulkomaisessa firmassa, jossa jopa jaeltiin aktiivisesti lopputilejä kaikille, jotka uskalsivat mitenkään kyseenalaistaa työtänsä. Aika pian päästiin eroon näistä nuorista hurjista, jotka tiesivät asiat paremmin. Toki kaikille oli selvää, että oikeassa he olivat monessa asiassa, mutta eivät vaan tajunneet, että järkevyys ja reiluus eivät ole kaikissa organisaatioissa kovin korkeita prioriteetteja.

Jos puhuit jostain putkimiehistä, miten koet heidän voivat teorisoida työtään?

[/quote]

 

Suomessa on varmaan tavoitteena, että putkimiehet reflektoivat työtään korkeakoulupohjalta ja kirjoittavat uusia teorioita putkiston kehitysmahdollisuuksista ja uhista. Kerran kuussa pitäisi päästä putkimieskonferenssiin esittelemään uusia teorioita putkistokehityksen näkymistä ja saamaan syvyyttä omaan putkisto-osaamiseen.

Vierailija
26/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

höpö höpö

opi ei ikinä kaada ojaan.

toi onvaan amispölön märkä uni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:56"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:22"]

23: Voi voi, kun et halunnut ymmärtää. Eipä vaan ole tullut vastaan tuollaisia ihmisiä (siis teoriavastaisia, mutta halukkaita kokeilemaan uutta), mutta kuten sanoin, varmasti niitä jossain on.

 

"Rivimaisterit" on toisaalta outo ilmaisu. Minä ainakin käsitin, että ap luokittelee maisterit korkeastikoulutettuihin, joiden vastakohtana ovat ammattikoululaiset (tai kouluttamattomat), joita ei mokomat teoriahömpötykset kiinnosta. Minäkään en siis kommentissani puhunut mistään maistereista, koska he kyllä ymmärtävät teorina päälle.

[/quote]

 

Olen ollut vain ns. akateemisissa työpaikoissa, ja eipä niissä mitään teorioita olla pyöritelty. Muutaman vuoden olin ulkomaisessa firmassa, jossa jopa jaeltiin aktiivisesti lopputilejä kaikille, jotka uskalsivat mitenkään kyseenalaistaa työtänsä. Aika pian päästiin eroon näistä nuorista hurjista, jotka tiesivät asiat paremmin. Toki kaikille oli selvää, että oikeassa he olivat monessa asiassa, mutta eivät vaan tajunneet, että järkevyys ja reiluus eivät ole kaikissa organisaatioissa kovin korkeita prioriteetteja.

Jos puhuit jostain putkimiehistä, miten koet heidän voivat teorisoida työtään?

[/quote]

 

Suomessa on varmaan tavoitteena, että putkimiehet reflektoivat työtään korkeakoulupohjalta ja kirjoittavat uusia teorioita putkiston kehitysmahdollisuuksista ja uhista. Kerran kuussa pitäisi päästä putkimieskonferenssiin esittelemään uusia teorioita putkistokehityksen näkymistä ja saamaan syvyyttä omaan putkisto-osaamiseen.

[/quote]

 

Putkistoalahan on verkostoitumisen eturintamalla, eli tietenkin konferenssit pitää saada tehdä työnantajan laskuun. Putkia asentaessa on hyvä miettiä kuinka oma työpanos liittyy laajempaan kokonaisuuteen, esim. onko putkistoon parempi tehdä muutokset ylhäältä alaspäin, vai alhaalta ylöspäin, ja ihan yksittäistenkin putkistoelementtien kanssa on hyvä pohtia niiden position laajempia teoreettisia implikaatioita.

Vierailija
28/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Bullshittiä. Koulutus on yleisesti ottaen paras keino pärjätä työelämässä myös taantumassa ja lamassa. Ajat kun kovenee niin ensimmäisenä lähtee kortistoon amikset. Puhumattakaan siitä ketkä on vuokra- tai pätkätöissä maailman tappiin asti, ja kenelle tulee hyvin pian se vakituinen sopimus. Alakohtaisia eroja on melkoisesti, mutta korkeammalla koulutuksella häviää harvoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 13:08"]

Bullshittiä. Koulutus on yleisesti ottaen paras keino pärjätä työelämässä myös taantumassa ja lamassa. Ajat kun kovenee niin ensimmäisenä lähtee kortistoon amikset. Puhumattakaan siitä ketkä on vuokra- tai pätkätöissä maailman tappiin asti, ja kenelle tulee hyvin pian se vakituinen sopimus. Alakohtaisia eroja on melkoisesti, mutta korkeammalla koulutuksella häviää harvoin.

[/quote]

 

Tämä on itsestäänselvää tilanteessa, jossa hakijoiden välillä ei ole muuta eroa kuin koulutus.

Ongelmaksi yhteiskuntatasolla on muodostunut osaamisen tärkeyden hämärtyminen. Koulutusta on jostain syystä alettu pitää synonyymina osaamiselle, vaikka itsekullakin on varmasti runsaasti omakohtaistakin kokemusta siitä, että näiden vastaavuus on heikko.

Kun koko yhteiskunta perustuu yhä enemmän julkisen sektorin työhön, johon tietenkin vaaditaan julkisen sektorin tarjoamaa turhahkoa koulutusta, koska tarkoitus on kasvattaa julkista sektoria, toiminnan ainoaksi tarkoitukseksi jää järjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Valitettavasti julkinen sektori ei ole hyvä tuottamaan voittoa tai ylipäätään tuottamaan mitään, jonka arvo voidaan mitata. Koulutususkovaisuus kumpuaa juuri tästä ajatusharhasta. Ajatellaan, että koulutus on itseisarvo ja sitä pitää väkisin tuputtaa ja vaatia sen suorittamista kaikilta, silloinkin kun se on turhaa, tai jopa haitallista. Tuloksena on kuihtuva yksityissektori, joka ei viitsi lainata miljardeja palkkakustannuksiin, jotta pysyisi julkisen sektorin alati nousevien palkkojen perässä. Tuotantotoiminta joko loppuu kokonaan tai siirtyy Viroon tai muihin maihin, joissa työmarkkinatilanne on edullisempi. Eikä tässä todellakaan ole kysymys työvoiman riistosta, vaan siitä, että suomalainen työntekijä maksaa enemmän kuin mitä hän tuottaa. Lisäksi nykytilanteessa fiksukin nuoriso pyrkiytyy aktiivisesti julkiselle sektorilla tuottamaan ei-mitään, koska sieltä irtoaa varma työpaikka loistavin eduin kun taas yksityissektorilla on tarjolla pelkkää pätkää ja epävarmuutta.

 

http://www.ts.fi/uutiset/talous/546477/Valtion+palkat+karkaavat+kunnilta+ja+yksityisilta

Vierailija
30/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valtion palkat on yksityisiä korkeammat koska valtio työllistää suhteessa paljon enemmän yliopistokoulutettuja. Kuka tuntee amiksen joka on suoraan valtiolla töissä (pv:tä ei lasketa)?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valtion palkkataso on sen takia korkeampi kuin yksityisen sektorin, koska kaikki valtion duunarit siirrettiin yksityiselle sektorille yksityistämällä TVL, VR, Posti- ja Tele jne. Valtiolla on enää töissä pelkkiä ylempiä toimihenkilöitä ja heitä avustavia sihteerikköjä. Valtion naisjohtajat saavat palkkaa jo 110 % miesjohtajien palkoista, joten feminismi jyrää siellä ihanasti.

Vierailija
32/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhdeksikkö, älä levitä virheellistä tietoa. Kun peruskoulusta haetaan toiselle asteelle, niin samoja arvosanoja katsotaan niin amikseen kuin lukioonkin, siis lukuaineita, jotka määritellään virallisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen samalla linjalla kuin kakkonen. Minulla ei ole koskaan ollut opintolainaa, koska olen osannut pärjätä opintorahalla ja asumislisällä ja kesäisin tehnyt ties mitä siivoushommia ja mansikanpoimintaa, että olen saanut kesäajan vuokran maksettua. Olen työllistynyt pätevyyttävi vastaaviin hommiin heti valmistuttuani vakituisesti. En ole päivääkään ollut työtön eikä mikään talouslama horjuta työpaikkaani.

 

Toisin on amiksen käyneellä miehelläni. Palkka on kehnompi kuin minulla (joka sentään olen lähestulkoon akateemisten palkkojen pohjatasolla), päivät ovat pitkiä, työ raskasta ja lomautuksellekin joutuu tämän tästä. Joskus saa lomautuksen ajaksi jotain muuta työtä, mutta ei aina. Ei hänelläkään opintovelkaa ollut, koska kävi koulua kotoansa käsin. Mutta kun ajattelee tätä elintasoamme, niin eipä kaksi amista tämmöistä asuntolainaa maksaisi, tekisi ulkomaanreissuja, harrastaisi kalliita lajeja tai ostelisi jälkikasvulleen merkkivaatteita tai uusia mopoautoa.

Vierailija
34/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 08:51"]

Fiksut nuoret ovat tienneet tämän jonkin aikaa, sillä moniin ammattikoulujen koulutuksiin on ollut vaikea päästä samalla kun lukioon pääsee nykyään lähes millä tahansa todistuksella.

Yksilön kannalta on parempi päästä nopeasti työelämään kuin että opiskelee velaksi vuositolkulla vain nähdäkseen että kokemusta arvostetaan koulutusta enemmän kun työpaikkoja jaetaan. Ja nekin, jotka pääsevät koulutusta vastaaviin tehtäviin, huomaavat ettei koulutuksen tuoma palkkaero kummoinen ole ja sekin menee lähinnä verottajan taskuun. Aiemmin oli tutkimus jossa laskettiin että paria poikkeusta lukuunottamatta korkeammin koulutetulla menee eläkeikään asti ennenkuin opintolainat on maksettu menetetyt ansiovuodet on kurottu kiinni.

Yhteiskunnan kannalta tämä on huono asia. Milläs kilpaillaan globaaleilla markkinoilla jos opiskelu ei kannata ja sen seurauksena osaaminen alkaa pettää? Ei ainakaan halpatyövoimalla...

[/quote]

 

Kokemusta ei arvosteta yli koulutuksen. Korkeakoulutettujen joukosta haastatteluun pääsevät kokeneimmat, mutta eivät korkeakouluttamattomat kokeneet. Avautuiko?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 08:56"]

Voisin kuvitella, että nyt valmistuvat akateemiset ovat aivan eri viivalla kuin vaikka 10 vuotta sitten valmistuneet. Yhteiskunta ja työelämä on erilaista kuin aiemmin.

[/quote]

 

Näin on. Ymmärrän täysin nuoria jos ei motivoi loistaa lukiossa ja sitten yliopistossa jos hyvistä papereista huolimatta ei ole mitään takuita mistään. Valmistuin itse 2006 niin pääsin juuri alta pois..

 

Vierailija
36/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opiskelin ammattikoulussa graafiseksi suunnittelijaksi, jonka jälkeen tein pätkätöinä sijaisuuksia vähän aikaa, kunnes totesin, ettei töitä ole tarpeeksi ja tahdon opiskella alaa mistä saa paremmin töitä. Olen nyt jokusen aikaa opiskellut ekonomiksi ja kerennyt oman alan töitä tehdä tässä samalla, niin palkka on paljon huonompi. Ei se kovin korkea voi olla, koska olenhan vielä opiskelija, mutta ero on huomattava. Töitä kuitenkin saa helpommin, joten ehkä se johtuu siitä. Sitkun valmistun niin palkkataso toivottavasti nousee.

Vierailija
37/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 14:32"]Yhdeksikkö, älä levitä virheellistä tietoa. Kun peruskoulusta haetaan toiselle asteelle, niin samoja arvosanoja katsotaan niin amikseen kuin lukioonkin, siis lukuaineita, jotka määritellään virallisesti.

[/quote]

älä itse levitä. http://www.oppilaanohjaus.fi/ammatti_ja_koulutusalavalinta.php

"Lukioihin haetaan lukuaineiden keskiarvolla. Ammatilliseen koulutukseen oppilas valitaan yleisen koulumenestyksen ja taito- ja taideaineiden arvosanojen perusteella (käsityö, kuvataide, kotitalous, liikunta, musiikki).".

Vierailija
38/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään halutaan kaikista ns. korkeasti koulutettuja. Jos epäilet, että ammattikorkekoulu ei ole korkeakoulu niin sinut kivitetään. Ja jos epäilet, että korkeakoulutus, tai perinteinen yliopisto opetus ei Suomessa kannata, niin saat kuulla olevasi -ruma saana, jonka koulutukseni antama itse sensuuri ei anna kirjoittaa tähän- , joka ei todennäköisesti itse ymmärrä koulutuksesta yhtään mitään.

Kuten täällä joku taisi sanoa: koulutuksesta on tullut uskonto, jonka nimiin asetetaan kaikki toiveet ja pyynnöt. Sillä ei ole enää paljoakaan väljä, jos oppivelvollisuuden jälkeen valitsee lukion tai ammattikoulun, molemmista odotetaan, että haet uuteen kouluun; saman tekevää ammattikorkekouluun vai yliopistoon, muuten olet petturii ja häpeätahra yhteiskunnallemme, joka odottaa, että kaikki ovat vähintään n.n. alan maisteria ja nomia ja auttaakseen etenemisessä on varmistettu, että korkeakoulu/ yliopistokoulutuspaikkoja on enemmän, kuin ikäluokassa tulijoita

Ja koska kaikki pääsemme nauttimaan huippu, huippu koulutuksesta, niin ei pidä odottaa, että joskus voisimme vaatia parempaa palkkaa itsellemme. Nykyaikaisisina ja moderneina koulutettuina huippu, erityiasiantija nom-maisteri-tohtorina, että raha on vain väline, emmekä me sitä edes tarvitse, kun onhan meillä hyvä ja erinomainen koulutus, joka auttaa selviämään globaalissa maailmassa, joka ei ole enää niinkuin ennen ja siksi suomi tarvitsee mm. kymmeniä satoja maahanmuuttajia ja kaikki järjestyy, jos ei muuten niin virkamiesruostsiksi sanomalla.        

Vierailija
39/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arvostan ammatinsa osaavaa siinä missä korkeastikoulutettuakin. Jos jäisin työttömäksi voisi harkita opiskelevani itselleni kunnon ammatin.

Ongelma on se opiskelijoiden taso: fakta on, että ammatillisissa opinnoissa on enimmäkseen vitun tyhmiä opiskelijoita, joiden päässä ei liiku mitään. Opinnoissa jankataan ja junnataan niiden tyhmimpien tahdissa, jotka hädin tuskin osaa kirjoittaa. 

Samaa ei voi sanoa yliopisto-opiskelijoista. Ihana elämänvaihe, jota en vaihtais pois, ja jota muuten ei voi rahalla ostaa. 

Vierailija
40/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 19:02"]

Opiskelin ammattikoulussa graafiseksi suunnittelijaksi, jonka jälkeen tein pätkätöinä sijaisuuksia vähän aikaa, kunnes totesin, ettei töitä ole tarpeeksi ja tahdon opiskella alaa mistä saa paremmin töitä. Olen nyt jokusen aikaa opiskellut ekonomiksi ja kerennyt oman alan töitä tehdä tässä samalla, niin palkka on paljon huonompi. Ei se kovin korkea voi olla, koska olenhan vielä opiskelija, mutta ero on huomattava. Töitä kuitenkin saa helpommin, joten ehkä se johtuu siitä. Sitkun valmistun niin palkkataso toivottavasti nousee.

[/quote]miten pääsit ammattikoulusta opiskelemaan kauppakorkeakouluun???? Suorititko yo tutkinnon samalla??

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän viisi