Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Korkeasti koulutettu on nykypäivän luuseri

Vierailija
18.03.2014 |

Fiksut nuoret ovat tienneet tämän jonkin aikaa, sillä moniin ammattikoulujen koulutuksiin on ollut vaikea päästä samalla kun lukioon pääsee nykyään lähes millä tahansa todistuksella.

Yksilön kannalta on parempi päästä nopeasti työelämään kuin että opiskelee velaksi vuositolkulla vain nähdäkseen että kokemusta arvostetaan koulutusta enemmän kun työpaikkoja jaetaan. Ja nekin, jotka pääsevät koulutusta vastaaviin tehtäviin, huomaavat ettei koulutuksen tuoma palkkaero kummoinen ole ja sekin menee lähinnä verottajan taskuun. Aiemmin oli tutkimus jossa laskettiin että paria poikkeusta lukuunottamatta korkeammin koulutetulla menee eläkeikään asti ennenkuin opintolainat on maksettu menetetyt ansiovuodet on kurottu kiinni.

Yhteiskunnan kannalta tämä on huono asia. Milläs kilpaillaan globaaleilla markkinoilla jos opiskelu ei kannata ja sen seurauksena osaaminen alkaa pettää? Ei ainakaan halpatyövoimalla...

Kommentit (42)

Vierailija
41/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palkkoja vertaillessa pitäisi ottaa huomioon koko työuran ansiot eikä verrata vaon kk-palkkoja tai uran alkuvuosia. Korkeasti koulutetut ehkä opiskelevat pitempään mutta vastaavasti ura on pitempi sieltä toisesta päästä.

Vierailija
42/42 |
18.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole "37" mutta pyydän saada vastata "41" esittämään kysymykseen yleisesmmin.

Suomessa ymmärtääkseni kaikkiin yliopistoihin ja korkeakouluihn voi hakea ja tulla valituksi, vaikka ei olisi kirjoittanut ylioppilaaksi tai käynyt päivääkään lukiota, jos tai kun on "vain" taskussa (riittävän laaja) ammattikoulu -tutkinto, tätä edellä tarkoitin sillä, kun kirjoitin ettei ole juurikaan väliä valitsetko oppivelvollsuudenjälkeen lukion vai ammattikoulun.

Eriasia on se, että monesti (hyvästä) ylioppilastodistuksesta voi saada mahd. lisäpisteitä pääsykokeisiin ja parhaimmillaan päästä, joillekin aloille (lähinnäluonnotieteellisille ja teknisille), jopa suoraan, ilman pääsykoetta. Lisäksi ylioppilastutkinnolla on oikeutettu saamaan jatko-opiskelupaikan joko ns. ylioppilaskiintiössä tai ns. vapaassa kiintiössä, jossa huomioon otetaan "vain" pääsykokeesta saadut pisteet. (ammattikoululaisille omia kiintiöpaikkoja ei käsittääkseni juuri ole)   Lukion (, tai ammattikoulun) mahd. muista eduista jatko -opintoja silmällä pitäen verrattuna ammattikoulun valintaan en kirjoita tähän nyt mitään.

 

Virallinen koulutususkontomme toivoo ja uskoo, että ammattikoulunkin käyneen  odotetaan jatkavan tämän jälkeen vielä ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, muuten on petturi, joka ei ymmärrä, kuinka tärkeää on osallistua ja hakeutua huippu, huippu koulutukseen niin me kaikki tulevaisuudessa voimme olle erityis-huippu-fantasia nomi-maisteri-tohtoreita.

Ja siten oppineita, että ymmärremme, että raha on vain väline, että emme tarvitse palkkaa, ainakaan enempää, kuin, mitä mahdollisesti olisimme saaneet, jos olisimme jostain käsittämättömästä syystä kieltäytyneet osallistumasta fantasitiseen huippu, korkea/ yliopistokoulutukseen, joka on lääke kaikkiin vaivoihin ja sairauksiin ja ennen kaikkea yhteiskuntamme kilpailukyvyn takaava maaginen voima.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme seitsemän