Onko muita, jotka humalassa hölöttävät omia salaisuuksiaan?

Mä olen sitten vissiin se ihminen kenelle ihmiset avautuu noista lapsuuden traumoistaan sun muista, jotka tuntuu vähän sellaselta setiltä että psykoterapeutille juttelu vois olla hyvästä. Ei siinä mitään, ihan ok on noita kuunnella, on vaan tosi vaivaannuttavaa jos ihmiset puhuu jostain kipeistä kokemuksista ja mä en tiedä yhtään mitä sanoa. Saisikin joskus kuunnella jotain tarinoita Tanskan kuninkaan tapaamisesta :D 

Itse olen niin estoinen ihminen ettei alkoholikaan saa mua onneksi lörpöttelemään, olisi mullakin näitä samantyyppisiä juttuja mitä on itse kuunnellut. Toisaalta en tiedä helpottaisiko se sitten joskus jos saisi suunsa auki vaikka sitten kännissä, vai nolottaako vaan seuraavana päivänä? Jos nyt siis puhutaan oikeista asioista eikä keksityistä jutuista.

Täällä yksi mies.

Samaa vikaa, muutaman kerran olen avautunut ja kertonut asioita muista, mitä ei olisi missään tapauksessa saanut kertoa ja tietenkin nämä meni näiden korviin.

Välit on ihan kohtuulliset, mutta ei todellakaan läheiset. Kerroin katuvani möläytyksiäni ja onneksi en saanut turpaani.

Kai siinä jokin huomion kipeys taustalla on...

Selvinpäin olen "varuillani" kaikkien seurassa, ja mietin tiedostamatta, että minkälaisen kuvan annan itsestäni. Toisinpäin olen hyvin sisäänpäin vetäytyvä. Humalassa taas olen liiankin avoin :D Mutta jälkeenpäin tuntuu vain, jostain syystä vapauttavalta, en tiedä miksi...

Ilmottaudun mukaan "humala ei pue minua" -kerhoon... Jo pienessäkin nousuhumalassa kerron hyvin henkilökohtaisiakin asioita ja usein hyvinkin väritettyinä, joskus ihan puhtaita valheitakin. En tiedä miksi, mutta joku siinä humalaisessa mielentilassa tekee tästä ihan hirveän jännittävää ja kiehtovaa. Aamuisin sitten hävettää. Ystäväni tosin ovat sitä mieltä, ettei kukaan usko mun humalavalheitani, koska kun silmät päässä pyörien selitän olevani neurokirurgi ja ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi kuulijaa lähinnä huvittaa. Sillä tavalla kuitenkin harmiton valehtelija ja lörpöttelijä olen, että en (ainakaan muistaakseni) koskaan ole esim. tuttujeni salaisuuksia mennyt kertomaan.

Mutta joo, tästä syystä otankin alkoa enää hyvin harvoin ja jos otan, niin tutussa porukassa, jossa ei tarvi seuraavana aamuna turhia häpeillä. Ystävät on kyllä sitä mieltä, että olen lähinnä (kuten yllä mainitsin) huvittava ja lähinnä sympaattinen, kun pyörin baarissa ympäriinsä puhumassa kaikille ja yleensä oon sellainen tunnelmannostattaja tyyppi, joka tanssii typerästi ja kertoo huonoja vitsejä, jotka naurattaa vain siksi, että ne on niin surkeita. Itseäni kuitenkin hävettää känniminäni, joten ei kiitos. Etenkin, kun se mopo lähtee keulimaan helposti jo muutaman jälkeen, niin parempi olla ottamatta kokonaan...

[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 00:48"]

- Väitin tavanneeni Tanskan kuninkaan baarissa keskellä yötä, baarin jo sulkeuduttua. Tästä oli oikein pitkä ja jännittävä tarina.

[/quote]

Hahahaaa! Eikä Tanskassa edes ole kuningasta :D On kuningatar ja hänen prinssipuolisonsa. ;D

Mulla pysyy tietty muuri kuitenkin, vaikka olisin kuinka tuubassa. Niitä ihan aroimpia juttuja en kerro, mutta jotain pientä saatan paljastaa. Ikävä kyllä tosin muutun seksuaalisesti turhan avoimeksi, erityisesti jos otan kirkkaita yhtään, joten tissuttelen useimmiten kotona. En myöskään osallistu työpaikan juhliin, koska niissä tulee yleensä avauduttua ja sitten on helvetillinen morkkis.

Voi kyllä, kännivalheet plus omat ja muiden salaisuudet aivan varmsti julki. Myös kaikkien rakastaminen on tuttua. Surkeinta kännivavautumisissa on kuitenkin se, että jostakin syystä ne valheet uskotaan aina helpommin kuin oikeat tapahtumat.. Oon aina ollut se kaveripiirin nolo tapaus, ihanaa että on muitakin!

Kuulostaapa niin tutulta nämä turinat! Vkonloppuna tuli taas avauduttua niin baarin portsarille, vuosien takaiselle tutulle ja röökikopin randomeille. Ahdistaa!

En juo enää ikinä!

Jutteleminen ei oikeesti edes ole mitää, vaan se pimpan tyrkyttäminen. Vähemmän muuten hävettää kun on saanut, kuin että muistaa olleensa tyrkky eikä ole kelvannut jostain syystä.
Yleensä loppuu ystävyys sen jälkeen

On. Minä. Se on jotain aivan kamalaa. Etenkin kun ei muista kunnolla mitä on puhunut. Pieniä pätkiä ja hetkiä vain. Ihan sairaan ärsyttävää.

Mulla etenkin kun tekoni ovat outoja ja niitä on paljon ja salaiset mielipiteeni ihan sairaita. Häpeä on läsnä joka päivä. Minulla on hyvin paljon syitä hävetä itseäni ja potea syyllisyyttä.

Jep... Voi morjens sitä häpeän määrää. Ja tunnistan tuon kakkosen tilanteen, että kun ei edes muista mitä on tullut puhuttua... Eikä sitä seuraavana päivänä oikein voi mennä kysymäänkään... ARGH!

Mulla sama juttu, eikä tuo ole ihmisillä edes harvinaista. Viinahan nimenomaan poistaa sosiaalisia estoja, ja yksi niistä ihan terveistä estoista on esto hölöttää kaikkea kaikille...

Itselläni tuo ongelma on jopa niin paha, että en yleensä juo viinaa seurassa ollenkaan muuta kuin ehkä yhden annoksen. Muuten käyttäydyn nolosti ja puhun noloja liikaa. Niin ja paljastan myös MUIDEN salaisuuksia kuin omiani, mikä on pahempi ongelma, ja varsinainen syy miksi näin radikaaliin olen päätynyt että en juo kuin yksin.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 22:13"]

Mikä mua vaivaa? Kerron arkaluonteisia intiimiasioitanikin tutuille ja vähemmän tutuille, kun olen nauttinut alkoholia. Seuraavana päivänä kaduttaa, vaikka kertoessa se on vain jännittävää. Kaiken maailman panemiset, jotka on pitänyt pitää omana tietona ym. 

[/quote]

Tästä syystä mä lopetin kokonaan alkoholin käytön lähes 10v sitten. Humalassa tuli tehtyä puhuttua ihan liika... :)

Niin juovuksissa en ole että laulaisin karaokea tai kertoisin asioita joita edes ei tiedä parhaimmat ystävätkään.

Mä varmaan hölöttäisin mutta oon kaikille kavereille sellainen kuuntelutäti, ja juovuksissa niiltä ei saa edes puheenvuoroa joten impulssi ehtii mennä ohi.

hih

Mä en oikeasti inhoa mitään niin paljon kuin ihmisiä, jotka kännissä alkavat avautua asioistaan, varsinkin niistä arkaluontoisista. Omiin tapoihin ei ole koskaan moinen kuulunut, ei myöskään selvinpäin eikä varsinkaan puolitutuille.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 19:37"]

Mä en oikeasti inhoa mitään niin paljon kuin ihmisiä, jotka kännissä alkavat avautua asioistaan, varsinkin niistä arkaluontoisista. Omiin tapoihin ei ole koskaan moinen kuulunut, ei myöskään selvinpäin eikä varsinkaan puolitutuille.

[/quote]

Voi sulle kuuluu nyt kruunu tai joku. Olet täydellinen

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 19:37"]

Mä en oikeasti inhoa mitään niin paljon kuin ihmisiä, jotka kännissä alkavat avautua asioistaan, varsinkin niistä arkaluontoisista. Omiin tapoihin ei ole koskaan moinen kuulunut, ei myöskään selvinpäin eikä varsinkaan puolitutuille.

[/quote]

Vittuako klikkasit tämän sitten auki? Sinulla siis kumminkin on arkaluontoisia asioita. No varmaan olet niin täydellinen sitten että niiden salailemisesta ei mitään komplekseja sinulle ole tullut, onnea vaan. Olet varmasti mielenkiintoista seuraa säästä juttelemisinesi ja korrektiutesi ansiosta.