Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi vaaditte puolisoiltanne niin paljon?
16.03.2014 |
Tuli mieleeni tuosta keskustelusta jossa mies petti kahdeksannella kuulla olevaa vaimoaan. AP kertoi miten heillä oli kaikkea niinsanotusti, koti, autot, työpaikat, lapsi tulossa ja kommunikaatio pelasi. Sitten mies meni harrastamaan seksiä toisen naisen kanssa ja sekö on muka syy synnyttää lapsi jo valmiiksi rikkinäiseen perheeseen ja heittää koko perhekuvio uusiksi?
Tiedän kokemuksesta että pettäminen sattuu. Se sattuu, koska se tekee loven omaan itsetuntoon jonkun oltua ainakin sillä hetkellä haluttavampi kuin sinä. Toisaalta se on vain seksiä ja onko parisuhteen tärkein asia todella omistaa toisen seksielämä? Tärkeämpää kuin hyvä isä lapsille, vakaa toimeentulo, yhteinen menneisyys? Luulisi että rakkaalleen haluaisi vain parasta ja totuus on, että pitkässä liitossa ihminen usein myös janoaa seksiä muiltakin kuin omalta kumppanilta. Jotkut kieltävät mielitekonsa ja purkavat turhautumisensa sitten kotona.
Mitä jos suhtautumista pettämiseen hieman löysättäisiin. Säästyisi suurelta osin mustasukkaisuudelta ja epäilemiseltä jotka ovat kamalia tunteita. Sovittaisiin että hyvän tilaisuuden tullen ja ehkäisyn ollessa kunnossa on oikeus harrastaa seksiä muidenkin kanssa. Eroaako se niin paljon vaikka siitä että saa niskahieronnan joltain toiselta? Ja sovittaisiin että perhe menee ykköseksi, panoja ei tuoda kotiin edes tekstiviestin muodossa. Kotona sitten voisi olla paljon rennommat ja onnellisemmat vanhemmat.
Miksi ei?
Kommentit (30)
Olen itsekin ollut naimisissa ja tiesin että mies petti mutta mun ei kannattanut siinä vaiheessa erota vaan vasta myöhemmin koska hyödyin enemmän taloudellisesti myöhemmin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein siinä on muutakin kuin itse pettämisteko. Luottamuksen menetys. Ja kaikki muut asiat, jotka ovat oleet huonosti. Jokainen ilkeä lausahdus. Ulkpuolisille voi sanoa, että liitto loppui pettämiseen, mutta omassa mielessä voi olla paljon muitakin syitä.
Olisin kanssasi samaa mieltä, mikäli kyseessä olisi jo heti alussa tehty yhteinen sopimus. Ei ole kiva olla osana sopimusta, jonka olemassaolosta ei ole tietoinen eikä ole antanut siihen suostumustaan.
En osaa ottaa kantaa siihen, janoaako itse kukin parisuhteen ulkopuolista seksiä pitkässä suhteessa. Ehkä se on kaunis rakkauden osoitus sallia puolison harrastavan seksiä muidenkin kanssa, mutta eikö sekin ole rakkauden ja ennen kaikkea kunnioituksen osoitus, että asia käydään läpi ja keskustellaan ennen kuin lähdetään toteuttamaan tätä unelmaa? Minä näen rakkautena myös sen, että antaa toiselle mahdollisuuden tehdä päätös ja kantaa sen tuoma vastuu.
Sanoisin, että pettämisen hyväksyminen ei välttämättä ole tie siihen, ettei enää kokisi mustasukkaisuutta. Lisäksi ymmärrän myös tietynmoisen turvattomuuden tunteen: puitteet voivat olla kunnossa, pettävä puoliso voi olla hyvä vanhempi lapsilleen ja hoitaa taloutta vastuullisesti... mutta koska löytyy se unelmien sivusuhde, jonka vuoksi olisi valmis rikkomaan perheen ja lähteä kokemaan "oikeampaa rakkautta"? Lisänä toki se, että minkälaiset riskit siinä on sairastuttaa puolisonsa johonkin pahimmassa tapauksessa vakavaankin tautiin.
Vielä yksi pointti: toteutuuko tasa-arvo? Varsinkin jos petetään toisen tietämättä, niin siinähän ei periaatteessa anna toiselle samoja sääntöjä. Ja hyvin usein olen kyllä kuullut (ja nähnyt!) että pettäjä harvoin sallisi puolisolleen muita suhteita. Ristiriitaista, mutta pettäjä voi vallan hyvin olla itse hyvin mustasukkainen! Vaikka asiasta keskusteltaisiinkin ja päädyttäisiin sallimaan sivusuhteet, niin siinä on aika iso riski sille että alistuva osapuoli jää uskollisena odottamaan pettävää puolisoa kotiin, katkerana ja pettyneenä.
Pointti: sopimus ennen kuin lähtee toteuttamaan himojaan muualle. Ja huom: ihmisellä on oikeus kieltäytyä tällaisesta sopimuksesta.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 22:03"]
Usein siinä on muutakin kuin itse pettämisteko. Luottamuksen menetys. Ja kaikki muut asiat, jotka ovat oleet huonosti. Jokainen ilkeä lausahdus. Ulkpuolisille voi sanoa, että liitto loppui pettämiseen, mutta omassa mielessä voi olla paljon muitakin syitä.
[/quote]
Entä jos pettämiseen on ajanut se, että suhteessa on ollut huono vaihe meneillään? Entä jos oma parisuhde paranee ja pettäminen loppuu siihen? Vai sekö ei yksinkertaisesti ole mahdollista, vaan ainoa vaihtoehto on luottamuksen menetys ja lopulta ero? Ja pettäjä on aina ihmisenä täysi paska ja ansaitsee sen, että hän tulee jätetyksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 22:03"]
Usein siinä on muutakin kuin itse pettämisteko. Luottamuksen menetys. Ja kaikki muut asiat, jotka ovat oleet huonosti. Jokainen ilkeä lausahdus. Ulkpuolisille voi sanoa, että liitto loppui pettämiseen, mutta omassa mielessä voi olla paljon muitakin syitä.
[/quote]
Entä jos pettämiseen on ajanut se, että suhteessa on ollut huono vaihe meneillään? Entä jos oma parisuhde paranee ja pettäminen loppuu siihen? Vai sekö ei yksinkertaisesti ole mahdollista, vaan ainoa vaihtoehto on luottamuksen menetys ja lopulta ero? Ja pettäjä on aina ihmisenä täysi paska ja ansaitsee sen, että hän tulee jätetyksi?
[/quote]
Riippuu, mikä on se suhteen "huono vaihe". Myönnän ymmärtäväni hairahduksen, jos on todella niin vaakalaudalla ja lähellä loppua oleva suhde, että lähes mikä tahansa muutos tilanteeseen helpottaisi (ei sillä: toivoisin kyllä, että ihmisellä olisi muita tapoja purkaa hankala tilanne kuin paeta ongelmia vieraaseen vuoteeseen).
Jokaiseen suhteeseen tulee niitä huonoja vaiheita, ja sehän on vain tulkitsijasta kiinni mikä on niin ylitsepääsemätön ongelma, että se pitää käsitellä harrastamalla seksiä jonkun muun kanssa. Minä en haluaisi, että puolisoni olisi jokaisessa ongelmatilanteessa valmis luovuttamaan ja ns. levittämään reviiriä. Minä en haluaisi olla sellainen, joka ongelmien selvittämisen sijaan menee vieraaseen vuoteeseen.
... ja entäs, jos kyse ei olekaan suhteen ongelmista, vaan ongelma on nimenomaan hartioiden välissä? Miksi puolison pitäisi kärsiä, kantaa vastuu ja ymmärtää, jos pettäjälle on vaikeaa syystä tai toisesta selvittää ongelmat niin kuin kaksi aikuista ihmistä? Pettämisessä on erittäin harvoin voittajia.
Jos haluaa rakkaalleen vain parasta, silloin ei petä häntä. Jos mies/nainen on sitoutunut elämään yhden kumppanin kanssa ja saamaan ja kasvattamaan yhteisiä jälkeläisiä ja elämään vanhoiksi yhdessä, silloin ei mennä panemaan muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhhuh! Uskollisuus on rakkautta, toki jokainen sopikoon parisuhteensa asiat miten tahtoo.
Mitä tulee siihen että parisuhteen ongelmat ajavat toisen pettämään, se ei vähennä pettäjän syyllisyyttä. Jos ongelma on esim seksittömyys raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen niin täytyy parisuhteen sen verran kestää. Molemmat siinä kärsivät.
Minä en vaadi mieheltä täydellisyyttä, mutta täydellistä uskollisuutta vaadin, myötä ja vastoinkäymisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinusta uskollisuuden vaatiminen parisuhteessa PALJON? Mä luulin et tää on joku laiskamato aviopuolisoiden puolustuspuhe, että kun käy töissä ei jaksa enää siivota, hoitaa lapsia yms yms. Mutta ei, se että tyytyisi omaan käteensä muutaman kuukauden elämästään, se on paljon vaadittu. Voi jösse sentään..
Olen ihan samaa mieltä. Olen minäkin ollut joskus ehdoton nuorempana pettämisen suhteen, mutta nyt olen sitä mieltä, ettei tässä ole kyse juuri muusta kuin omasta itsetunnosta. Tiedän, että hyvässäkin pitkässä parisuhteessa sekä mies että nainen voi kaivata vaihtelua. Se ei ole pettämistä, että sitä kaipaa. Jos hyväksyy sen, että se luonnollista, ainoa syy toteutuksen estämiseen ovat mustasukkaisuuden tuntemukset ja ehkä myös ympäristön paheksunta. Olen vaimolle sanonut, että jos kovasti haluaa kokeilla vierasta miestä, niin voisin antaa luvan. Kyse ei ole siitä, että se olisi minun fantasiani tai kaipaisin samanlaista lupaa. Haluan hänen olevan tyydytetty seksuaalisesti, enkä mitenkään voisi antaa samanlaista seksiin kuin mitä toinen mies voisi. Ymmärrän, että häneen sattuisi, jos minä olisin jonkun toisen kanssa ja olen sen vuoksi uskollinen, enkä mitään lupia edes kysele.
Minusta tässä on kyse pitkälti itsetunnosta. Jos on hyvä itsetunto ja luottamus puolisoon, niin hänelle voi suoda vaihtelua hänen omaksi ilokseen ilman, että se on itseltä pois. Jos taas on mustasukkainen huonon itsetunnon vuoksi ja alkaa vertailemaan itseään näihin toisiin, niin ei tietenkään sovi tällainen. Mutta sen nyt jokainen voisi myöntää, että on ihan normaalia tuntea seksuaalista vetoa muihinkin kuin siihen omaan puolisoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
18 korjaa: sana jäi pois. "enkä mitenkään voisi antaa samanlaista vaihtelua seksiin kuin mitä toinen mies voisi"
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:33"]
Olen ihan samaa mieltä. Olen minäkin ollut joskus ehdoton nuorempana pettämisen suhteen, mutta nyt olen sitä mieltä, ettei tässä ole kyse juuri muusta kuin omasta itsetunnosta. Tiedän, että hyvässäkin pitkässä parisuhteessa sekä mies että nainen voi kaivata vaihtelua. Se ei ole pettämistä, että sitä kaipaa. Jos hyväksyy sen, että se luonnollista, ainoa syy toteutuksen estämiseen ovat mustasukkaisuuden tuntemukset ja ehkä myös ympäristön paheksunta. Olen vaimolle sanonut, että jos kovasti haluaa kokeilla vierasta miestä, niin voisin antaa luvan. Kyse ei ole siitä, että se olisi minun fantasiani tai kaipaisin samanlaista lupaa. Haluan hänen olevan tyydytetty seksuaalisesti, enkä mitenkään voisi antaa samanlaista seksiin kuin mitä toinen mies voisi. Ymmärrän, että häneen sattuisi, jos minä olisin jonkun toisen kanssa ja olen sen vuoksi uskollinen, enkä mitään lupia edes kysele.
Minusta tässä on kyse pitkälti itsetunnosta. Jos on hyvä itsetunto ja luottamus puolisoon, niin hänelle voi suoda vaihtelua hänen omaksi ilokseen ilman, että se on itseltä pois. Jos taas on mustasukkainen huonon itsetunnon vuoksi ja alkaa vertailemaan itseään näihin toisiin, niin ei tietenkään sovi tällainen. Mutta sen nyt jokainen voisi myöntää, että on ihan normaalia tuntea seksuaalista vetoa muihinkin kuin siihen omaan puolisoon.
[/quote]
Joo mutta sopimuksella! Ei selän takana, eikä yksipuolisesti. Ei voi yksin päättää että MINÄ saan kokeilla toista. Eli pettäminen/uskottomuus on väärin,aina. Sopimus avoimesta liitosta tai muutamista kokeiluista on eriasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta mielestäni pettäminen ei välttämättä aina ole paheksumisen arvoinen asia, mutta sitä en ap:n ajattelussa kyllä hyväksy, että puolison pitäisi jotenkin etukäteen antaa lupa avioliiton ulkopuolisille suhteille. On varmasti tilanteita, joissa pettämisestä ei kukaan oikeasti kärsi, mutta on haihattelua ajatella, että näitä voisi harrastaa täysin riskittömästi; suhteen dynamiikka voi kuitenkin muuttua pettämisen jälkeen (vaikka näennäisesti olisikin saatu hyväksyntä), käsitys puolisosta voi muuttua peruuttamattomasti, ylipäätään pettämisellä voi olla kaikenlaisia ennakoimattomia seurauksia.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 23:59"]
Mitä tulee siihen että parisuhteen ongelmat ajavat toisen pettämään, se ei vähennä pettäjän syyllisyyttä. Jos ongelma on esim seksittömyys raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen niin täytyy parisuhteen sen verran kestää. Molemmat siinä kärsivät.
[/quote]
Just. Tuota en ole koskaan tajunnut, että molempien pitää kärsiä tilanteessa, jossa molempien ei ole pakko kärsiä. Pitääkö puolisonkin mennä juurihoitoon, jos minunkin pitää?
Pettäminen on minusta paheksuttava asia, mutta silti minusta ei ole huono ratkaisu jatkaa suhdetta sen jälkeen, jos itsetunto kestää sen ja suhde on hyvä. Minusta ei ole väärin ymmärtää pettäjän haluja, vaan se jopa ihailtavaa. En tarkoita, että kenenkään pitäisi olla kynnysmattona ja hyväksyä huonoa kohtelua. Mutta siinä on eroja miten huonona kohteluna kukin pitää toisen pettämistä. Toisille se on isompi juttu ja toisille pienempi.
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:42"]
Joo mutta sopimuksella! Ei selän takana, eikä yksipuolisesti. Ei voi yksin päättää että MINÄ saan kokeilla toista. Eli pettäminen/uskottomuus on väärin,aina. Sopimus avoimesta liitosta tai muutamista kokeiluista on eriasia.[/quote] Olet ihan oikeassa. Tosin olen olen sitä mieltä, että useampi voisi keskustella ja harkita tällaista. Monille on tosi vaikeaa tyytyä yhteen kumppaniin seksuaalisesti, vaikka se olisi todella puoleensavetävä. Olisi hyvä heille, jos avoimet suhteet olisivat vähän yleisempiä ja hyväksytympiä. Sellaisessa suhteessa heidän ei tarvitsisi pettää ketään.
Minun on pakko puuttua tuohon luvan antamiseen... Katsotaan saako kukaan selkoa. :) Kysykää lisää jos kuulostaa siltä että pitäisi ottaa päivän lääkitys.
Minä kokisin todella loukkaavana, jos mies "antaisi minulle luvan" käydä vieraissa. Minulle tulisi suoraan sanottuna lemmikkimäinen olo: minä menen sinne, minne isäntä käskee, teen mitä isäntä sallii ja tulen takaisin, kun vähän viheltää. En koe, että minulle kukaan voisi antaa luvan tai sallia, mitä minä teen omalla kehollani. En salli pettämistä, mutta vielä vähemmän sallisin sen, että joku muu voisi lempeästi kehottaa minua menemään vieraisiin, kunhan tulen ruoka-aikaan kotiin.
... Ja sitten se, mitä onkin niin vaikea selittää: olen siis ehdottoman uskollinen. Pointti on vain siinä, että minä itse teen omat ratkaisuni. Minä olen päättänyt olla pettämättä, eikä sitä muuttaisi minkään maailman salliminen.
... Tai sitten minulle asiat pitää vain olla mahdollisimman simppelissä paketissa. Jos ei petetä, niin ei petetä eikä petetä. Olen liian yksioikoinen ihminen monimutkaisiin tilanteisiin. :-)
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 15:47"]
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 23:59"]
Mitä tulee siihen että parisuhteen ongelmat ajavat toisen pettämään, se ei vähennä pettäjän syyllisyyttä. Jos ongelma on esim seksittömyys raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen niin täytyy parisuhteen sen verran kestää. Molemmat siinä kärsivät.
[/quote]
Just. Tuota en ole koskaan tajunnut, että molempien pitää kärsiä tilanteessa, jossa molempien ei ole pakko kärsiä. Pitääkö puolisonkin mennä juurihoitoon, jos minunkin pitää?
[/quote]
Seksittömyys ei ole varsinaisesti kärsimystä siinä mielessä kuin hammaskivut, vaan se tarkoittaa vain sitä, että joutuu elämään ilman joitakin nautintoja. Eli näitä asioita ei voi rinnastaa.
Alue: Aihe vapaa
up