Onko kotiisi koskaan ilmestynyt esine, jota kukaan teillä ei tunnista? Esine, josta kukaan ei tiedä, kenen se on ja mistä se tuli?

Joskus ex-miehen kans asuessa löytyi välillä jättimäisiä naisten pikkuhousuja sängyn alta. Olen hyvin hoikka, eikä mieskään lihava ollut. Kukaannei tiennyt mistä ne tulivat. Arvoitus oli niin mystinen, että muutamien jälkeen otin miehestä eron.

Tämä oli omituinen tapaus, laukkuni päälle oli ilmestynyt joku leimalla varustettu venäjän kielinen lappu. Muuten hyvä paitsi en ollut käyttänyt sitä laukkua vuosiin eikä se lipuke siinä aikaisemmin ollut. Aika outo juttu, laitoin sen edellisen asukkaan piikkiin mutta miten se lappunen olisi muka yhtäkkiä ilmestynyt laukkuni päälle. (ja tämä ei sitten ole mikään typerä putinpersuwhatever lässytys)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini kuoli ja lasitetulle parvekkeelleni ilmestyi pitkä, valkoinen sulka, lattialle. Tämä 10 vuotta sitten, marraskuussa. Saa nauraa ja sanoa minua hulluksi.

Ei se mitään merkitse, sulkia lentelee pihoille lintujen lentäessä.

Tuttavan äiti kuoli ja kynttilänpitimeen kiilautui valkoinen höyhen.

Eiköhän kaikille ilmesty miehen muikkelin pikkarit jossain vaiheessa ;-)

Vierailija kirjoitti:

Joskus ex-miehen kans asuessa löytyi välillä jättimäisiä naisten pikkuhousuja sängyn alta. Olen hyvin hoikka, eikä mieskään lihava ollut. Kukaannei tiennyt mistä ne tulivat. Arvoitus oli niin mystinen, että muutamien jälkeen otin miehestä eron.

Tämä on mulle arvoitus.Kuka pimsu paljaana lähtee kotiinsa? Sairasta ...

Vierailija kirjoitti:

Äitini kuoli ja lasitetulle parvekkeelleni ilmestyi pitkä, valkoinen sulka, lattialle. Tämä 10 vuotta sitten, marraskuussa. Saa nauraa ja sanoa minua hulluksi.

Uskon, kissani kuoltua ja jo suursiivouksen sitten tehtyäni aika pian huomasin että lattialla kiitaa valkoinen höyhen lujaa vauhtia. Ei ole untuva takkia eikä peittoja eikä tyynyjäkään. Niin se vaan ilmestyi.

Meille ilmestyi miesten kengät joskus, eikä kumpikaan, minä eikä mies tiedetty kenen ne on. Kummallista jos jollakin kaverilla on jäänyt kengät meille, koska silloin hänen on täytynyt lähteä avojaloin pois, ellei ole sitten ollut vaihtokenkiä mukana. Mutta kukaan ei kyllä koskaan kysellyt kenkiensä perään.

Linnut ja höyhenet ilmestyneet joka kerran kun kuolema kohdannut.

Vierailija kirjoitti:

Meille ilmestyi miesten kengät joskus, eikä kumpikaan, minä eikä mies tiedetty kenen ne on. Kummallista jos jollakin kaverilla on jäänyt kengät meille, koska silloin hänen on täytynyt lähteä avojaloin pois, ellei ole sitten ollut vaihtokenkiä mukana. Mutta kukaan ei kyllä koskaan kysellyt kenkiensä perään.

Ukkos pokkiksen

Kerran kotiini ilmestyi eteisen hattuhyllylle kaulaliina. Kukaan, joka oli hiljattain luonani käynyt, ei tunnistanut sitä omakseen. Tuli mieleen, olisiko sitten jäänyt joltain huolto/ rakennusmieheltä, joita asunnossa oli myös käynyt. 

Takapihan terassilta löytyi miesten Kalevalakoru. Kaikilta meillä käyneiltä tuttavilta kyseltiin, mutta kukaan ei tunnustanut omakseen, eikä lapsetkaan tienneet kellään kaverillaolleen sellaista. Ehkä joltain murtovarkaalta tipahtanut :D

Huulipuna. Heitin roskiin. Kenties mieheni exän huulipuna kulkeutunut muuttolaatikossa (olen optimistinen)

En itse käytä huulupunaa

Ehkä se meille kulkeutunut tavara on tosiaan tullut miehen mukana kuntosalin penkiltä tai tippunut hänen laukkuun.

Entisessä asunnossa en ehtinyt huomata mitään kummallista, mutta olisi hyvin voinut... Nimittäin yksi vanhempi naapurin rouva yksi päivä itseensä tyytyväisenä selitti, miten yhdet naapurit olivat poissa, mutta heiltä oli kuulunut joku ääni, minkä takia tämä rouva oli ajatellut käydä "hyvän hyvyyttään" tarkistamassa tilanteen. Siis he eivät olleet keskenään tuttuja tai mitään, eikä hän aikonut heille mitään kertoa. Hän totesi tyytyväisenä, että kun hän oli joskus vuosia aiemmin taloyhtiön hallituksessa, niin hänellä on edelleen yleisavain.... Niin että te sinkutkin, teidän asunnossa on voinut käydä omilla avaimilla vuokraisäntä, huoltomies tai vain utelias naapuri, jonka jäljiltä jotain on jäänyt. Tuntuu että jotkut ihan nauttivat vain siitä että saavat olla jonkun kotona salaa.

Teini-ikäisenä kerran löysin takkini taskusta ketjuttoman, kuluneen rihkamariipuksen. Pyöreä, metallinen, mustalla pohjalla teksti "sagittarius" (jousimies) ja jousimiehen tähtikuvio sommiteltuna pienillä "timanteilla". En itse ole jousimies, eikä ollut kukaan tuntemani lähipiirin ihminen. Ehkä joku minuun ihastunut poika oli sujauttanut sen taskuuni koulussa? Mutta aika kökkö rakkaudenosoitus mielestäni.. No jaa. Säilytin korua jokusen vuoden ja lopulta heitin roskiin.

Edellisessä työpaikassani kävi outo juttu. Hoidin kassaa yksin ja oli tosi hiljainen päivä, myyntiä tosi vähän. Loppupäivästä yhtäkkiä kollegani tuli paikalle puhelin korvallaan, huolestuneen näköisenä ja puhui jotakin kadonneesta 20 eurosta. Edellisen viikon rahatilityksestä oli puuttunut tuo summa! Olin ja olen aina ollut erittäin huolellinen tilitysten kanssa ja tarkistin aina laskelmat moneen kertaan. Olin aivan kauhuissani. No kollega rauhoitteli minua ja sanoi että ei varmastikaan ole minun vika ja että selvitetään asia, ja lähti tupakalle. Yhtäkkiä huomasin, että kassapöydällä, pienessä kolossa missä säilytin aina esim kännykkää piilossa asiakkailta, oli 20eur seteli. Oletin, että kollega jätti sen siihen jotta voidaan lisätä se senpäiväiseen tilitykseen ja korjata edellisen viikon puute tai jotain? Kollega tuli takaisin, huikkasin hänelle että mitäs tälle kakskymppiselle tehdään? Hän ihmeissään että mille?? Siinä sitä seteliä ihmeteltiin. Ei mitään hajua mistä se tuli ja kuka sen siihen laittoi. Kadonneen 20eur arvoitus selvisi, sen oli pöllinyt tilityksenhakija, mutta tuota tyhjästä ilmestynyttä seteliä ei osattu selittää millään. Olin siis itse ollut kassapöydän takana koko päivän ja pöytä oli aina jäljiltäni erittäin siisti.

Ex-miehen kanssa asuessa outoja juttuja löytyi sieltä täältä, mm. auton pelkääjänpuolen ovikotelosta violetti, varrellinen muovikampa ja yläkerrasta sängyn vierestä hopeanvärinen iso korvarengas. Molemmat oli hänen mielestään ensin luokkaa "emmätiedä" ja sitten "se on sun" (ei ollut minun). Oikeaa selitystä en koskaan saanut. Ei olla enää yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Se siitä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten kalsarit, joita mies ei myöntänyt ostaneensa eikä kumpikaan meistä tunnista. Miespuolinen vuokralainen kyllä oli, mutta kalsongit olivan pyykin seassa ehkä vuosi vuokralaisen poismuuton jälkeen.

Meidän äijä imuroi joka hiton saunareissulta muiten vaatteita ja pyyhkeitä... Hukkaa tosin omiaakin.

Ihan samaa olin tulossa sanomaan. Poika ja mies kumpikin samanlaisia. Penkiltä vissiin vaan tosiaan treenikassiin ladotaan  silmät kiinni kaikki mitä siinä sattuu olemaan . On pyyhettä, on sukkaa, on kalsaria, shortsia, t-paitaa.  Ja samaa harrastaa ne kaikki muutkin äijät, eli vaihtokyselyrumba edestakas on päättymätön.

Tätä oli kyllä paljonkin lapsen vaatteissa, kun mies haki lasta päivähoidosta - tuli ylimääräistä ja puuttui omia. Niitä sitten palauteltiin ja omia peräänkyseltiin ja ymmärtääkseni tapahtui myös muiden lasten kohdalla. 

Ja ylimääräistä kampetta on kyllä ajoittain vieläkin, kun lapsella käy kavereita kylässä/yökylässä.

Liekö miehinen ominaisuus, ettei juurikaan tai ainkaan tarkkaan tunnista lapsen omia vaatteita. 

Outoja viinapulloja löytyy harvase päivä.

Juon pois, ennenkuin kukaan ehtii kyselemään perään.

Teelusikka, joka on täysin eri sarjaa kuin meillä käytössä oleva. Pieni pyyhe (emme käytä pyykkitupaa tai käy kuntosaleilla tms., jossa noita voisi vaihtua).

Meiltä hukkuinkaksi haarukkaa, oli pitkään hukassa. yhtä äkkiä oli viisi, ei tietoa mistäse tuli. vielä on yksi hukassa.735

Pienikokoiset hello kitty pikkuhousut. En käytä sellaisia eikä miehenikään tiennyt mistä ne olivat tulleet.