Onko kotiisi koskaan ilmestynyt esine, jota kukaan teillä ei tunnista? Esine, josta kukaan ei tiedä, kenen se on ja mistä se tuli?

Juu, pikkuhousut, jotka oli mielestäni lasten kokoa, mutta mahtuivat nipinnapin päälleni. Luulin että olivat kaverini, jolta kerran lainasin pikkuhousuja, mutta hän ei niitä tunnistanut omakseen. Sitten kysyin siskolta, onko ne alakouluikäisen tyttärensä. Ajattelin olisiko ne kulkeutuneet vahingossa mukanani vanhempiemme luota. Mutta ei ollut siskontytönkään. Olivat siis puhtaat kun kaapistani joskus löysin. En edelleenkään tiedä kenen nämä mysteeripikkarit ovat, tai että miten ne minulle päätyivät. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä en ole mikään ihmetyksen aihe.

Mieheni käyttää kaupunkipyörää päivittäin kauden aikana. Usein monta krt päivässä.

Viikottain löytää pieniä juttuja kopasta. Ottaa ne mukaan ja heittää kirppislaatikkoon.

Minä sitten, n kerran vuodessa, tyhjennän laatikon viedessäni kirppikselle ja ihmettelen aina samaa monta krt.

Kyse on hyvin edullisista tavaroista, arvo alle 10 e.

Löytötavaran kavaltaminen?

Missä se kavallus on ?

Edullisissa tavaroissa löytäjä saa pitää.

Mulla oli 2 pyöreää lasivuokaa ja huomasin kerran kun olisin tarvinnut niitä molempia että toinen puuttuu. Mietin että oonko rikkonut toisen tai joku muu rikkonut sen.

Pitkän ajan päästä muistin että se oli annettu naapurille piirakan mukana kun saivat vauvan. Veimme sen ja tietysti muutakin kun kävimme kylässä ja muistin kuinka olin sanonut että sitä vuokaa ei tarvitse palauttaa.

Pikkulapsiaikaan nukutaan huonosti, meilläkin oli pieni lapsi silloin. Ei ihme että en muistanut ensin vuuan kohtaloa. Voi hyvin olla että joskus sitten naapuri ihmetelly mistä vuoka tullut heille.

Tiliote kirjoitti:

Tutut tunnistaa, mutta tunnistakoot :) Tässä casessa ei kotiini ilmestynyt tavaraa, mutta on muuten niin on outo juttu, että pakko kertoa.

Olin töissä kunnalla, tein yhteistyötä sos.työntekijöiden kanssa, eli tunsin heitä jonkin verran. Yhtenä päivänä eräs sossu soitti mulle ja kysyi, miksi mun tiliote on erään asiakkaan toimeentulotukihakemuksen mukana. Olin ihan ihmeissäni! Sossu kertoi, että oli ihmetellyt, kun asiakas oli yksin asuva mies, ja tosiaan hakemuksen yhtenä liitteenä oli mun tiliote. Mulla on hyvin erikoinen sukunimi, joten sossu oli heti yhdistänyt tiliotteen minuun, ja siinä oli näkynyt myös palkanmaksu kunnaltamme.

Asiakkaan nimi ei ollut minulle ollenkaan tuttu. Kysyin, oliko asiakkaan osoite esim.samalla kadulla kuin minun; ei kuulemma ollut ollenkaan. Ajattelin, että tiliote olisi mennyt postinjaossa vahingossa naapuriin tms., mutta tästäkään ei ollut siis kyse, asiakas asui ihan eri suunnassa kuin minä.

Tämä jäi mysteeriksi, jossa askarruttaa edelleen kaksi asiaa: miten tiliotteeni oli päätynyt tälle miehelle ja miksi hän oli liittänyt sen toimeentulotukihakemukseensa.

Mulle on joskus tullut toisen äidin äitiyspäivärahamaksulappu siten että kuori oli liimautunut oman kuoreni kanssa yhteen. Sitä ei meinannut ensin edes huomata.

Vierailija kirjoitti:

Lasinen koristeellinen saippuapullo oli ilmestynyt tiskialtaan reunalle. En ole koskaan nähnyt ennen ja asuin yksin.

Ostin kirjakaupasta uuden kirjan, jonka välissä oli 20 euron seteli. Miten lienee sinne joutunut. En pienehkön summan takia alkanut asiaa selvittämään. Tuskin setelin alkuperä olisi selvinnyt. Mukava yllätys kyllä, kun olin tuolloin varsin köyhä opiskelija.

Tää seteli voi olla ihan sitä, että joku, jolla on varaa, haluaa ilahduttaa satunnaista henkilöä, joka käyttää kirjastoa. Näitähän on, jotka joskus haluavat ilahduttaa tuntemattomia ilman mitään varsinaista syytä. 

Kaapissa on tyhjiä viinapulloja. Kukaan ei ole tyhjää pulloa tuonut.

Mystistä.

Vierailija kirjoitti:

Auton hanhsikaslokerosta löytyi levykotelo jossa oli kaikenlaista vähän raskaampaa musiikkia. Kukaan meidän perheessä ei kuuntele sellaista, lapsi kuuntelee poppia ja me vanhemmat mieluiten klasaria ja latin/jazz musiikkia. Ajeltiin sitten Helsngistä Tampereellee hevilevyjä kuunnellen. Moni noista ihan tutuista nimistä oli aika typerän kuuloista mättöä. Rammstein oli raadin suosikki.

Yritettiin tarjota cd-koteloa kyydissä olleille ystäville ja korjaamoon ja kaikkialle, mutta ei kelvannut. Olisikohan joku korjaamon nuorista julleista kuitenkin käynyt vähän "koeajamassa" omin lupinensa eikä kehdannut tunnustaa? Emme seuraa kilometrejä joten vaikea mennä sanomaan oliko niitä parikymmentä enemmän vai vähemmän. Se nyt kuitenkin on selvää että auton käyttäjä "maksoi"meille enemmän kuin mitä vuokraamo olisi veloittanut:levyt on edelleen tallella.

Tästä oli joskus juttu lehdissä kun jonkun autokorjaamon tyypit oli ajellut asiakkaiden autoilla. Helsingissä Vallilassa muistaakseni oli tuo autohuolto.

Lattialta löytyi kerran avain jota en minä eikä kämppikseni tunnistanut. Ei käy mihinkään lukkoihin kotona eikä koko talossa. Meillä ei myöskään ollut käynyt ketään kylässä, eikä avain edellisenä päivänä vielä ollut lattialla. Edes vuokraisäntä tai huoltomies ei ole voinut ilmoittamatta ja salaa käydä koska sarjoitimme lukon uudelleen kun muutimme eli vain meillä on avaimet asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Äitini kuoli ja lasitetulle parvekkeelleni ilmestyi pitkä, valkoinen sulka, lattialle. Tämä 10 vuotta sitten, marraskuussa. Saa nauraa ja sanoa minua hulluksi.

Sittenhän en minäkään ole hullu. Monta vuotta sitten aamulla heräsin, ja sänkyni vieressä oli sorsauroksen pyrstösulka, sellainen kiekura. Miten? Kuinka? Ei järveä tai muuta vesistöä ollut lähimaillakaan, mutta tunnistin sen, järvisuomalaisena. En ymmärrä, edelleenkään en.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempieni luona on sellaiset mustat satiiniset alushousut, joita äitini aina tarjoilee jokaiselle naispuoliselle vieraalle, että varmaan ovat sinne unohtaneet. Edelleen parin vuoden jälkeen pikkarit etsivät omistajaansa ja kaivetaan joka kerta jonkun naispuolisen ovesta sisään astuessa esille... 

Äitisi pitää petturin näin järjestyksessä. Isäsi?

Vierailija kirjoitti:

Siivosin yksi päivä eteisen hattuhyllyn, ja sieltä perukoilta löytyi useampikin pipo ja lippis, joita en muista kyllä ostaneeni. :)

Aikanaan kun menin naimisiin, niin häät pidettiin lapsuudenkodissani isossa maalaistalossa. Häiden jälkeen eteisen naulakosta löytyi miesten puku pukupussissa. Käytiin kaikki vieraat läpi eikä sitä kukaan tunnistanut omakseen. Se oli hyvin asiallinen puku, housut hyvässä prässissä jne. Se vietiin vuosien perästä keräykseen.

Mulla on tällä hetkellä eteisen hyllyllä Balmuirin huivi, joka ei ole omani. Olen ollut jo vuosia eronnut, joten ei ole mikään pettämiskuviokaan. Se on perusharmaa, lienee jäänyt joltakulta, joka on käynyt vain kerran meillä. Olen vakiovieraille kyllä tarjotellut.

Lasten myötä ilmestyy kaikenlaista kamaa, mutta ne kyllä tunnistaa yleensä lasten kautta kulkeutuneeksi.

Hauska ketju ja että muillakin löytyy näitä. Meillä on yksi selvästi erittäin vanha pehmolelu, jonka luulin aina tulleen mieheni puolelta perheeseen. Vuosien jälkeen vihdoin kerran kysyin, kenen se mahtaa olla ja selvisi, että hän sitä tunnista. Kysyttiin jo melkein aikuisilta miehen lapsiltakin, mutta ei kuulemma ole heidänkään. Lelu on huonokuntoinen, mutta en hennonnut poiskaan heittää. 

Tiliote kirjoitti:

Tutut tunnistaa, mutta tunnistakoot :) Tässä casessa ei kotiini ilmestynyt tavaraa, mutta on muuten niin on outo juttu, että pakko kertoa.

Olin töissä kunnalla, tein yhteistyötä sos.työntekijöiden kanssa, eli tunsin heitä jonkin verran. Yhtenä päivänä eräs sossu soitti mulle ja kysyi, miksi mun tiliote on erään asiakkaan toimeentulotukihakemuksen mukana. Olin ihan ihmeissäni! Sossu kertoi, että oli ihmetellyt, kun asiakas oli yksin asuva mies, ja tosiaan hakemuksen yhtenä liitteenä oli mun tiliote. Mulla on hyvin erikoinen sukunimi, joten sossu oli heti yhdistänyt tiliotteen minuun, ja siinä oli näkynyt myös palkanmaksu kunnaltamme.

Asiakkaan nimi ei ollut minulle ollenkaan tuttu. Kysyin, oliko asiakkaan osoite esim.samalla kadulla kuin minun; ei kuulemma ollut ollenkaan. Ajattelin, että tiliote olisi mennyt postinjaossa vahingossa naapuriin tms., mutta tästäkään ei ollut siis kyse, asiakas asui ihan eri suunnassa kuin minä.

Tämä jäi mysteeriksi, jossa askarruttaa edelleen kaksi asiaa: miten tiliotteeni oli päätynyt tälle miehelle ja miksi hän oli liittänyt sen toimeentulotukihakemukseensa.

Itse pyysin Kelasta joskus jotain liitettä paperille ttt-hakemukseen ja virkailija kysyi siihen neuvoa toiselta virkailijalta. Lopputuloksena sain jonkun toisen asiakkaan paperin ylimääräisenä muiden joukossa ja tämä oli tiliote. Tämä henkilö asui kauempana. Eli veikkaan taustalla olleen tällaisen epähuomiossa tapahtuneen virheen Kelan työntekijöiden kiireisenä päivänä.

Naisten kengät kokoa 36 löytyi vintiltä. Minun ne ei ole, omat kenkäni on 39-40 ja muut perheen tytöt on vasta muutaman kuukauden ikäisiä.

Outo peitevoidetuubi oli miehen auton pelkääjän paikan sivulaatikossa. Mies paljastui 6kk myöhemmin pettäjäksi.

”Öö en minä tiedä. Oot ihan hullu. Varmaan vanhan omistajan”. Muuten hyvä, mutta se olisi varmaan autosta löytynyt siivouksien ja sen yhteydessä että itsekkin asetan repsikan puolen sivutaskuun todella usein juomapulloa, koiran hihnaa, sateenvarjoa tms.

En tiedä oliko peitevoide tippunut sivutaskuun vahingossa, vai tarkoituksella. Olen ikuisesti kiitollinen kyseiselle naiselle joka sen sinne jätti.

Meillä on kadonnut peitto ja iso kattila. Näiden lisäksi kaksi älypuhelinta ja miehen toinen lenkkari. Miehellä siis oli mustat Niken lenkkarit joista katosi pari. Meille on sitten jäänyt muiden tavaroita, mutta eivät pahemmin kysele perään.

Samoin kävi naispuoliselle työkaverilleni. Häneltä katosi eräänä iltana pikkuhousut. Kuitenkin viikko sen jälkeen ne olivat ilmestyneet meidän sohvamme tyynyjen väliin ja vaimo löysi ne siivotessaan. Ainoa selitys on, että työkaverin pyykkikorin ja meidän sohvan välille oli ilmaantunut madonreikä, joka imaisi pikkarit pyykkikorista ja siirsi ne meidän sohvan tyynyjen väliin. Kenties olivat käyneet myös rinnakkaisulottuvuudessa matkalla sillä stringit oli hiukan revähtäneet.

Vaimo tätä ihmettelee edelleen, mutta hän ei olekaan perehtynyt monimaailmateoriaan eikä hiukkasfysiikkaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus tuohon salasuhde / vauva / helistin kysymykseen. Exäni on somessa kaverini, mitään viitteitä vauvasta tai nyt jo siis ainakin 9 vuotta vanhasta lapsesta ei ole. Hän on naimisissa toisen naisen kanssa, jonka tavannut muutama vuosi meidän eron jälkeen ja heillä on lapsettomuusongelma, sen verran tiedän.

Voihan se olla, että mies ei vain ole mukana lapsen elämässä (enää) eikä kuvia tai viitteitä siksi löydy. Lapsi voi silti olla olemassa.

Lapsettomuus yhden naisen kanssa ei tarkoita sitä, että olisi lapseton kaikkien kanssa.

Omassa lähipiirissäni on mies, jolla on noin 10-vuotias lapsi. Lapsesta ei tiedä juuri kukaan. Lapsi itsekään ei ilmeisesti tiedä kuka on hänen biologinen isänsä. Tässä on takana todella sotkuinen säätösuhde, jossa tuloksena oli vahinkovauva. Hetken aikaa isä oli olevinaan jonkinasteinen isä ja muutamia kuvia löytyi kaksivuotiaaksi saakka (kotoa, ei somessa). Koskaan hän ei kuitenkaan asunut samassa taloudessa. Parin vuoden jälkeen nainen perusti perheen toisen miehen kanssa, teki lisää lapsia ja poisti biologisen isän olemassaolosta kaikki muistot. Jostain syystä isyyttä ei koskaan oltu tunnustettu ja virallisesti lapsella ei ole lainkaan mainintaa tästä isästä. En ole varma miksi lapsen biologinen isä antoi asian mennä näin, ehkä hän ei sitten halunnutkaan oikeasti olla osa lapsen elämää. Niin tai näin, tässä tapauksessa on turha etsiä kuvia tai tietoja lapsesta, juuri kukaan ei siitä tiedä ja esim miehen perheelle tämä tapaus oli vaikea paikka ja on ns tabu, josta ei puhuta.

Joo tämä on outo tapaus. Mies ei ollut mikään naistenmiehenä eikä edes kovinkaan paljon seksin perään. Itse taas toivoin perhettä ja sen hän kyllä tiesi. En tiedä miksi hän sitten olisi päätynyt hankkimaan lapsen jonkun toisen kanssa, vahinko lienee ainoa selitys pettämisen ohella. Mutta miksi hän olisi laittanut kuvan lapsesta esille paikkaan, josta kaikki sen näkevät ja myös minulla oli tapana hänen työpaikallaan käydä. Ehkä halusi jäädä kiinni. Outoa on myös se, että kerroin asiasta 2 ystävälleni, jotka seurustelivat hänen kavereiden kanssaan. Kun kerroin asiasta, huomasin että kaverini vaihtoivat katseita keskenään, ihan kuin olisivat tienneet asiasta jo valmiiksi. Totesivat vain että ”ainakin pääsit miehestä eroon”. Emme enää ole väleissä mutta asia tulee aina kerran vuodessa mieleen joka tapauksessa.

Ehkä sillä toisellakin tyttöystävälläni oli tapana käydä miehesi työpaikalla ja kuva oli hänen ripustamansa? Olisi varmaan myös selittämistä että miksei pitäisi lapsensa kuvaa esillä.

Nainen löysi sängystään korvakorun, joka ei ollut hänen. Mies sai syytökset niskaansa, kunnes selvisi, että naisen isä oli lainannut asuntoa päiväp*noon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin joku aika sitten lakanoita. Lakanakaapista tuli vastaan petari, jota kumpikaan ei muista ostaneensa tai ylipäätään nähneensä aiemmin. Otin käyttöön, kun sille oli tarvetta, mutta vieläkin ihmettelen.  

Meiltä on hävinnyt patja! Meillä on neljälle vieraalle varapatjat ja petauspatjat, nyt on yksi patjoista kadonnut. Isoa patjaa on aika vaikea piilottaakaan mihinkään. Ei vaan löydy enää vierashuoneesta. Kukaan ei ole lainannutkaan, kenelläkään ei korona aikaan ole pahemmin yövieraita käynyt.

Eihän ole Jyväskylässä tai sun tuttuja - nimittäin erään tutun kotiin oli ilmestynyt seinänviereen Jysk patja? Hämmentyi kun siitä huomautettiin,,,,