Erään parisuhteen loppu
Oli mies ja nainen.
Mies uskoi rakkauteen, ikuiseen, yhteen ja ainoaan.
Mies eli vuosia epävarmana, suhteissa, joissa tunsi olevansa vain huono vaihtoehto.
Lopulta kuitenkin tuli vastaan nainen, joka ylitti kaikki miehen odotukset. Nainen oli täydellisen kaunis, älykäs ja hauska.
Nainen, johon mies oppi luottamaan. Nainen, jonka rakkauden aitouden mies koki ja uskoi.
Vuosia kului. Idylli naisen täydellisyydestä hieman karisi, mutta rakkaus säilyi.
Ajoittain naisen vähäinen aloitteellisuus mihinkään fyysiseen alkoi kuitenkin vaivata miestä. Mies kuitenkin rakasti naista niin valtavasti, ettei antanut asian erityisesti vaivata. Mies oli aktiivisesti aloitteellinen.
Asia kuitenkin vaivasi miestä ja hän vähitellen vähensi seksuaalisia aloitteita, mutta jatkoi kuitenkin muunlaisen fyysisen läheisyyden aktiivista ylläpitoa.
Tämäkään ei tuntunut aiheuttavan naisessa mitään reaktiota. Miehen oli ajoittain vaikeaa tulkita oliko fyysinen läheisyys naiselle mukavaa vai ikävää.
Mies koki ajoittain syyllisyyttä siitä, ettei ollut enää seksuaalisesti aktiivinen, koska nainen vaikutti kuitenkin nauttivan seksistä, vaikkei ollut siihen aloitteellinen. Miehen mielestä alkoi kuitenkin olla nöyryyttävää olla aina aloitteen tekijä seksissä, eikä seksi loppujen lopuksi ollut miehelle enää lainkaan niin tärkeää, kuin se oli nuorelle miehelle ollut.
Ajoittain mies alkoi olla lyhyitä jaksoja täysin aloitteeton mihinkään fyysiseen läheisyyteen, mutta mies kuitenkin sortui aina muutaman päivän jälkeen oman läheisyyden kaipuunsa vuoksi rikkomaan aloitteettomuutensa.
Nyt on kuitenkin tapahtunut jotakin poikkeuksellista. Mies on pystynyt olemaan ilman fyysistä kontaktia kuukauden päivät ja hämmästelee omia tuntemuksiaan.
Mies tuntee päässeensä eroon läheisyyden kaipuustaan ko. naista kohtaan. Mies on alkanut ajatella itseään, tulevaisuuttaan ja onneaan, sekä haavettaan ikuisesta rakkaudesta, molemminpuolisesta sellaisesta.
Miehestä tuntuu, että tämäkin "rakkaus" on ollut vain yksipuolista...
No asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Nainen on selkeästi alkanut "oirehtia" tässä kuukauden hellyydettömässä jaksossa. Miehen mielestä nainen selkeästi kaipaa hellyyttä, mutta miehen mielessä on lähinnä katkeruus näistä vuosikymmenistä, jossa mies on kokenut samaa hellyyden kaipuuta, saamatta sitä ilman omaa aloitettaan.
Miehen mielestä naisen pitäisi nyt havaita miltä hänen oma käytöksensä tuntuu ja osata tehdä jotakin "rakentavaa", mikäli näkee suhteen jatkamisen arvoiseksi.
Miestä arveluttaa enää ainoastaan se, että onko hän voinut tulkita asiat jotenkin väärin, vai tekeekö hän pelkästään palveluksen itselleen ja naiselle, jos päättää tämän suhteen siihen johtopäätökseen, että rakkaus on korkeintaan yksipuolista.
Suhteesta on syntynyt lapsia.
Kuinka sinä kommentoisit tilannetta?
Kommentit (81)
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:22"]Tekeekö mies väärin, jos näillä kokemuksillaan tekee johtopäätöksen, että suhteen voi naisen puolesta lopettaa?
t. AP.
[/quote]
Kyllä menee aivan päin seiniä. Ei ap voi tehdä mitään johtopäätöstä naisen mielipiteestä mukamas kokemuksien pohjalta. Unohda päättely kun ei ole selkeästi sinun alaasi. Kysy!!
[/quote]
Saanko tehdä vastakysymyksen. Kuinka sinä päättelet sen, onko puolisosi vielä "kiinnostunut" sinusta?
Onko sinulle aivan ok, että hän sanoo olevansa, mutta ei tee vuosiin elettäkään päästäkseen lähellesi?
Kaikki ihmiset eivät ole luonteeltaan seksuaalisesti tai hellyyden suhteen kovin aktiivisia. Silti he kaipaavat elämäänsä kumppanin eikä sillä kyllä ole mitään tekemistä rahan kanssa. Miten suhtauduit otse suhteen alkupuolella naisen tekemiin aloitteisiin? Sillä voi olla hyvinkin suuri vaikutus. Mutta keskustele hyvä mies sen vaimosi kanssa.
Miten voit ap olla niin varma, että löydät naisen joka on seksuaalisesti aktiivinen? Jos eroat, saattaa käydä niin, ettet saa enää seksiä ollenkaan. Vaimosi kuitenkin suostuu seksiin vaikkei tee aloitteita.
Puhukaa hyvät ihmiset, puhukaa. Oletko kysynyt vaimoltasi suoraan mistä hän pitää vai etsitkö pakotietä ulos suhteestanne? Tulen itse perheestä, jossa minkäänlaista hellyyttä ei osoitettu. Viihdyn miehen kainalossa, mutta en koe tarvetta olla kiinni toisessa koko ajan. Uskon, että tämä tulee lapsuudestani ja opettelen asiassa koko ajan paremmaksi vaikka ikää on jo melkein 40 v. Voisiko vaimollasi ikä samanlainen tausta, joka huumaan laannuttua nousee pintaan?
Taas yksi yritys katsoa parisuhdetta vain ja ainoastaan hedonistisesta näkökulmasta. Ymmärtäkää nyt rakkaat veljet ja sisaret, että parisuhteessa seksi on VAIN yksi osa sitä; olkoonkin että se on tärkeä, mutta tärkeintä on sittenkin parisuhde/perhe kokonaisvaltaisena, toimivana, dynaamisena kokonaisuutena omassa yhteisössään! Eihän, vaikkapa ruoassakaan, pelkästään pihvi tee siitä nautittavaa, vaan kaikki kokonaisuutena, lisukkeineen, juomineen ja jälkiruokineen, pöytäseura mukaan lukien.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:22"]
Miehelä on kommunikaatiovaikeuksia.
[/quote]
Toivoisin perusteluita? Itse näkisin asian sillä tapaa, että ihminen joko haluaa olla toisen lähellä tai ei halua.
En tiedä kuinka sinun parisuhteessasi toimitaan, mutta jos teillä on esim. tapa, että puolisosi on se, joka iltaisin tulee viereen ja ottaa sinut "syliisi", niin sinä, joko A) pidät siitä
B) et pidä siitä
C) se on sinulle täysin yhdentekevää
Jos vastaus on C, niin siinä tapauksessa voin ymmärtää, ettei se sinua välttämättä liikuta, vaikka puolisosi tämän tapansa lopettaisi.
Jos vastaus on A, olettaisin, että sinusta tuntuu ikävältä, jos puolisosi lopettaisi tapansa. Olettaisin myös, että sinun keskustelutaidoissasi on myös vikaa, jollet saisi otettua asiaa puheeksi tai jollet voisi vastaavasti olla itse aloitteellinen.
Jos vastaus on B, näkisin, että sinun keskustelutaidoissasi on vikaa, jos "kestät" tätä vuodesta toiseen, sanomatta asiasta puolisollesi.
Vai onko sinulla jokin muu selitys asioden laidalle?
[/quote]Voi nyt yhden kerran taas tätä miesten yksinkertaisuutta... Eikö ole ikinä sellaista päivää, että haluat olla omissa oloissasi? Mikään ikinä kiukuta niin, ettei vaan halua just sinä iltana halailla? Millainen olisi se parisuhde, jossa ei jotain kinaa joskus tulisi, että ihan joka päivä ollaan niin rakastuneita...?
Ap:n ongelma on ensisijaisesti kyvyttömyys keskusteluun.
Sitä kun molemmat puoliskot käy töissä, on lapsia, ehkä lemmikkejä, sitä ruuanlaittoa, siivousta jne pikkupuuhaa, niin saattaa se seksi 'unohtua' taustalle - näin kävi meille. Mutta kun mieheni siitä minulle mainitsi, havahduin itsekin asiaan. Ja todellakin asia on puoleltani 'korjattu'.
Naisella on takanaan päättynyt suhde mieheen, joka pääsi hänen ihonsa alle? Nykyistä miestään hän rakastaa totuttelun kautta, mutta ei yhtä intohimoisesti kuin tätä päättynyttä suhdettaan? Nainen on varsin uskollinen ja tuntee sen minkä kykenee? Nainen ei ole palannut exänsä luokse, sillä jos hän palaisi, siitä seuraisi intohimo ja onnettomuus tai intohimo ja onni? Nainen ei tiedä kumpi. Eropäätös aikoinaan oli vaikea pattitilanne. Nykyisessä miehessä saattaa olla jotain, minkä nainen toivoisi muuttuvan toisenlaiseksi? Nainen toivoo. Hän ei pääse ylitse siitä, että mies ei ole ymmärtänyt jonkun pienen yksityskohdan tärkeyttä naiselle?
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:18"]
Puhukaa ihmiset, puhukaa. Ja lempikää. Tilanteeseen olette aivan yhtä syyllisiä tai syyttömiä kumpikin.
[/quote]
Ensinnäkin kiitos siitä, ettet suoraan syytä kumpaakaan ;)
Rivien välistä voi kuitenkin lukea, että miestä pidetään aina syyllisenä.
Mies ei tee oikein edes silloin kun tekee palveluksen molemmille ja lopettaa suhteen, jossa rakkaus on korkeintaan yksipuolista.
Pelko pois. Tämän tarinan mies ei kuitenkaan ole sydämmetön, joka kylmästi jättäisi naisen, joka on hänen elämänsä ainoa rakkaus. Ei edes, vaikka se onkin tehnyt miehestä jopa katkeran. Ei kuitenkaan kostonhimoista.
Olet kyllä aika hakoteillä, jos aiot lopettaa pitkän suhteen, jossa lapsia noin lapsellisella tavalla.
Miksi naisen pitäisi tehdä aloite? Jos lähekkäin on kivaa, niin miksi et voisi tehdä aloitetta? Työ ja perhe kotitöineen on raskas yhdistelmä ja jos miehellä on tuollaisia kostoon perustuvia periaatteita, niin varmasti alkaa ahdistamaan.
Vain tekemälle toiselle pyyteettömästi hyvää mieltä olet todellisen rakkauden ytimessä. Nyt olet kuin koira rapsutuksia kerjäämässä kurjilla tempuillasi.
Mielestäni suhtaudut elämänne ruuhkavuosiin lapsellisella tavalla. Vaihtamalla kumppania ajautuisit samaan tilanteeseen uudelleen. Rakkaus, hellyys ja seksi eivät tule vaatimalla ja pakottamalla.
Jos perhe on sinulle tärkeä, niin panosta kumppaniisi. Muutos lähtee sinusta ja kannattaisi opetella ensimmäideksi keskustelemista...
Mun mieleen tuli että tämä on strippi Naisen kanssa -sarjiksesta.
Mutta tämä on se piste missä monet eroaa. Ja toiset ponnistavat kriisin yli. Minä näen teillä hyvät mahdollisuudet yhteiseen tulevaisuuteen.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:22"]
Tekeekö mies väärin, jos näillä kokemuksillaan tekee johtopäätöksen, että suhteen voi naisen puolesta lopettaa?
t. AP.
[/quote]
Pikkuisen haasteellisemmasta parisuhteesta asiaa tarkastellen sanon, että todellakin on köykäiset perusteet lopettaa parisuhde. Eihän tuossa ole edes yritetty tehdä mitään kunnollista, kun on ajauduttu huonoon vaiheeseen.
Epäilen, että aloitus on miehen "uskotun" naisen kirjoittama, eli miestä on alkanut kiehtoa ruoho aidan toisella puolella kun on raukka ollut kuukauden ilman seksiä. *koittaa pidätellä naurunpyrskähdystä*. Ja toinen nainen tietty miettii olisko nyt kohtuullista jo erota edellisestä.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:45"]
Miten voit ap olla niin varma, että löydät naisen joka on seksuaalisesti aktiivinen? Jos eroat, saattaa käydä niin, ettet saa enää seksiä ollenkaan. Vaimosi kuitenkin suostuu seksiin vaikkei tee aloitteita.
[/quote]
Pyytäisin, että luet jutun, jota kommentoit.
Seksin puutteesta ei ole kysymys.
Voi jeesus että voi parisuhteesta tehdä vaikean. Aloita vaikka joku harrastus niin olis muutakin ajankulua kun pohtia menneitä aloitteita.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:45"]
Kaikki ihmiset eivät ole luonteeltaan seksuaalisesti tai hellyyden suhteen kovin aktiivisia. Silti he kaipaavat elämäänsä kumppanin eikä sillä kyllä ole mitään tekemistä rahan kanssa. Miten suhtauduit otse suhteen alkupuolella naisen tekemiin aloitteisiin? Sillä voi olla hyvinkin suuri vaikutus. Mutta keskustele hyvä mies sen vaimosi kanssa.
[/quote]
Tarinan nainen oli alussa itse hyvin aktiivinen, jopa hyökkäävä, varsinkin seksin suhteen. Se tuntui miehestä todella mukavalta ja kohotti itsetuntoa, jopa silloin kun aloite tuli keskellä yötä kovassa univajeessa.
Älä ainakaan jätä läheisyyttä pois. Nainen todennäköisesti rakastaa sinua mutta voi olla muuhun elämäänne tympääntynyt.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:55"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:45"]
Miten voit ap olla niin varma, että löydät naisen joka on seksuaalisesti aktiivinen? Jos eroat, saattaa käydä niin, ettet saa enää seksiä ollenkaan. Vaimosi kuitenkin suostuu seksiin vaikkei tee aloitteita.
[/quote]
Pyytäisin, että luet jutun, jota kommentoit.
Seksin puutteesta ei ole kysymys.
[/quote]
Enhän minä niin sanonutkaan. Vaan sinä olisit toivonut vaimoltasi seksuaalista /fyysistä aktiivisuutta ja aloitteita, mutta et ole saanut niitä. Mikään ei takaa, että löytäisin uuden suhteen, jossa nainen olisi yhtään aktiivisempi. Saatat joutua tekemään aloitteet uudessakin suhteessa.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:46"]
Puhukaa hyvät ihmiset, puhukaa. Oletko kysynyt vaimoltasi suoraan mistä hän pitää vai etsitkö pakotietä ulos suhteestanne? Tulen itse perheestä, jossa minkäänlaista hellyyttä ei osoitettu. Viihdyn miehen kainalossa, mutta en koe tarvetta olla kiinni toisessa koko ajan. Uskon, että tämä tulee lapsuudestani ja opettelen asiassa koko ajan paremmaksi vaikka ikää on jo melkein 40 v. Voisiko vaimollasi ikä samanlainen tausta, joka huumaan laannuttua nousee pintaan?
[/quote]
Kiitos vastauksestasi.
Tämä oli ensimmäinen, joka toi pienen toivonpilkahduksen tarinan toisenlaiselle lopulle. Ikävää tässä vain on se, että mies on oppinut itsestään sen, ettei tämä "hellyydenkaipuu" ehkä ollutkaan fyysistä vaan henkistä. Mies on kokenut tässä ikäänkuin irtautuneensa viimeinkin "äidistä", ja uskovansa pärjäävänsä myös omillaan.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:48"]
Naisella on takanaan päättynyt suhde mieheen, joka pääsi hänen ihonsa alle? Nykyistä miestään hän rakastaa totuttelun kautta, mutta ei yhtä intohimoisesti kuin tätä päättynyttä suhdettaan? Nainen on varsin uskollinen ja tuntee sen minkä kykenee? Nainen ei ole palannut exänsä luokse, sillä jos hän palaisi, siitä seuraisi intohimo ja onnettomuus tai intohimo ja onni? Nainen ei tiedä kumpi. Eropäätös aikoinaan oli vaikea pattitilanne. Nykyisessä miehessä saattaa olla jotain, minkä nainen toivoisi muuttuvan toisenlaiseksi? Nainen toivoo. Hän ei pääse ylitse siitä, että mies ei ole ymmärtänyt jonkun pienen yksityskohdan tärkeyttä naiselle?
[/quote]
Tää on niin hyvä, että toivoisin sen olevan totta. T. Ap
Rakkaus ei oole yksipuolista. Toiset vaan tuo sen esille eri tavalla kuin toiset. Mies tarvitsee läheisyyttä, fyysistä läheisyyttä. Se on ihmisen biologinen tarve. Naisen olisi pitänyt kyetä tyydyttämään tämä tarve, vaikka ei itse vastaavaa kokisikaan. En voi syyttää miestä vaikka ymmärrän kyllä naistakin. Rakkaus ja sen ilmaiseminen on aina kahden kauppa.