Lue keskustelun säännöt.
Erään parisuhteen loppu
14.03.2014 |
Oli mies ja nainen.
Mies uskoi rakkauteen, ikuiseen, yhteen ja ainoaan.
Mies eli vuosia epävarmana, suhteissa, joissa tunsi olevansa vain huono vaihtoehto.
Lopulta kuitenkin tuli vastaan nainen, joka ylitti kaikki miehen odotukset. Nainen oli täydellisen kaunis, älykäs ja hauska.
Nainen, johon mies oppi luottamaan. Nainen, jonka rakkauden aitouden mies koki ja uskoi.
Vuosia kului. Idylli naisen täydellisyydestä hieman karisi, mutta rakkaus säilyi.
Ajoittain naisen vähäinen aloitteellisuus mihinkään fyysiseen alkoi kuitenkin vaivata miestä. Mies kuitenkin rakasti naista niin valtavasti, ettei antanut asian erityisesti vaivata. Mies oli aktiivisesti aloitteellinen.
Asia kuitenkin vaivasi miestä ja hän vähitellen vähensi seksuaalisia aloitteita, mutta jatkoi kuitenkin muunlaisen fyysisen läheisyyden aktiivista ylläpitoa.
Tämäkään ei tuntunut aiheuttavan naisessa mitään reaktiota. Miehen oli ajoittain vaikeaa tulkita oliko fyysinen läheisyys naiselle mukavaa vai ikävää.
Mies koki ajoittain syyllisyyttä siitä, ettei ollut enää seksuaalisesti aktiivinen, koska nainen vaikutti kuitenkin nauttivan seksistä, vaikkei ollut siihen aloitteellinen. Miehen mielestä alkoi kuitenkin olla nöyryyttävää olla aina aloitteen tekijä seksissä, eikä seksi loppujen lopuksi ollut miehelle enää lainkaan niin tärkeää, kuin se oli nuorelle miehelle ollut.
Ajoittain mies alkoi olla lyhyitä jaksoja täysin aloitteeton mihinkään fyysiseen läheisyyteen, mutta mies kuitenkin sortui aina muutaman päivän jälkeen oman läheisyyden kaipuunsa vuoksi rikkomaan aloitteettomuutensa.
Nyt on kuitenkin tapahtunut jotakin poikkeuksellista. Mies on pystynyt olemaan ilman fyysistä kontaktia kuukauden päivät ja hämmästelee omia tuntemuksiaan.
Mies tuntee päässeensä eroon läheisyyden kaipuustaan ko. naista kohtaan. Mies on alkanut ajatella itseään, tulevaisuuttaan ja onneaan, sekä haavettaan ikuisesta rakkaudesta, molemminpuolisesta sellaisesta.
Miehestä tuntuu, että tämäkin "rakkaus" on ollut vain yksipuolista...
No asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Nainen on selkeästi alkanut "oirehtia" tässä kuukauden hellyydettömässä jaksossa. Miehen mielestä nainen selkeästi kaipaa hellyyttä, mutta miehen mielessä on lähinnä katkeruus näistä vuosikymmenistä, jossa mies on kokenut samaa hellyyden kaipuuta, saamatta sitä ilman omaa aloitettaan.
Miehen mielestä naisen pitäisi nyt havaita miltä hänen oma käytöksensä tuntuu ja osata tehdä jotakin "rakentavaa", mikäli näkee suhteen jatkamisen arvoiseksi.
Miestä arveluttaa enää ainoastaan se, että onko hän voinut tulkita asiat jotenkin väärin, vai tekeekö hän pelkästään palveluksen itselleen ja naiselle, jos päättää tämän suhteen siihen johtopäätökseen, että rakkaus on korkeintaan yksipuolista.
Suhteesta on syntynyt lapsia.
Kuinka sinä kommentoisit tilannetta?
Kommentit (81)
Onko tämä jokin kirjoituskerhon henkilöhahmon kehittämistehtävän tekemistä? Hahmon uskottavuuden testaamista? Vai miksi ihmeessä tässä kirjoitetaan ulkopuolisen kertojan näkökulmasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko keskustellut asiasta puolison kanssa? Nimittäin ilman keskustelua pitkään suhteen lopettaminen todellakin on sikamainen temppu.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:52"]
Olet kyllä aika hakoteillä, jos aiot lopettaa pitkän suhteen, jossa lapsia noin lapsellisella tavalla.
Miksi naisen pitäisi tehdä aloite? Jos lähekkäin on kivaa, niin miksi et voisi tehdä aloitetta? Työ ja perhe kotitöineen on raskas yhdistelmä ja jos miehellä on tuollaisia kostoon perustuvia periaatteita, niin varmasti alkaa ahdistamaan.
Vain tekemälle toiselle pyyteettömästi hyvää mieltä olet todellisen rakkauden ytimessä. Nyt olet kuin koira rapsutuksia kerjäämässä kurjilla tempuillasi.
Mielestäni suhtaudut elämänne ruuhkavuosiin lapsellisella tavalla. Vaihtamalla kumppania ajautuisit samaan tilanteeseen uudelleen. Rakkaus, hellyys ja seksi eivät tule vaatimalla ja pakottamalla.
Jos perhe on sinulle tärkeä, niin panosta kumppaniisi. Muutos lähtee sinusta ja kannattaisi opetella ensimmäideksi keskustelemista...
[/quote]
Vastaan tähän ylimieliseen kommentiisi ainoastaan tähän kysymykseesi "Miksi naisen pitäisi tehdä aloite?"
Koska et käsittänyt omassa erinomaisuudessasi todennäköisesti mitään tämän parisuhteen tilanteesta, en vaivaudu muuta kommentoimaan.
Kysymykseesi vastaan kuitenkin, että ei miksikään. Kukaan ei ole vaatinut naista tekemään aloitetta. Nainen tekee aloitteen jos haluaa.
Vaikka oletkin mitä ilmeisimmin tottunut valitsemaan lukuisista ehdokkaista ne, jotka pääsevät sinulle hellyyttään osoittamaan, haluaisin muistuttaa, että niillä hellyyden osoittajillakin on oikeus lopettaa hellyyden osoittamisensa jos näin tuntevat.
Aika yksiulotteinen suhde: ainoastaan fyysinen puoli on miehellä tärkeää. Henkisesti ollaan lapsellisia "en tee aloitetta, kun ei toi toinenkaan koskaan tee aloitteita". Miten seksi voikin olla noin hallitsevassa roolissa? Eikö teillä ole muuta yhteistä? Yhteisiä puheenaiheita, kiinnostuksen kohteita, harrastuksia, historiaa... Oletko sinä hyvä kumppani puolisollesi? Miltähän hänestä tuntuu? Vai kiinnostaako edes?
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:59"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:55"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:45"]
Miten voit ap olla niin varma, että löydät naisen joka on seksuaalisesti aktiivinen? Jos eroat, saattaa käydä niin, ettet saa enää seksiä ollenkaan. Vaimosi kuitenkin suostuu seksiin vaikkei tee aloitteita.
[/quote]
Pyytäisin, että luet jutun, jota kommentoit.
Seksin puutteesta ei ole kysymys.
[/quote]
Enhän minä niin sanonutkaan. Vaan sinä olisit toivonut vaimoltasi seksuaalista /fyysistä aktiivisuutta ja aloitteita, mutta et ole saanut niitä. Mikään ei takaa, että löytäisin uuden suhteen, jossa nainen olisi yhtään aktiivisempi. Saatat joutua tekemään aloitteet uudessakin suhteessa.
[/quote]
Ehkei tässä uusi suhde nyt ole ensimmäisenä miehen tavoitteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 22:22"]
Aika yksiulotteinen suhde: ainoastaan fyysinen puoli on miehellä tärkeää. Henkisesti ollaan lapsellisia "en tee aloitetta, kun ei toi toinenkaan koskaan tee aloitteita". Miten seksi voikin olla noin hallitsevassa roolissa? Eikö teillä ole muuta yhteistä? Yhteisiä puheenaiheita, kiinnostuksen kohteita, harrastuksia, historiaa... Oletko sinä hyvä kumppani puolisollesi? Miltähän hänestä tuntuu? Vai kiinnostaako edes?
Aika yksioikoinen on sinunkin kommenttisi. Kommenttisi osoittaa aikamoista ylimielisyyttä, kykenemättömyyttä lukemisen ymmärtämiseen, miesvihamielistä asennetta ja täydellistä tietämyyttä ylipäätään miehen motiiveista olla naisen kanssa.
Toivotan silti onnea omalle parisuhteellesi ;)
[/quote]
Olin tuollainen nainen. Rakastin miestäni mutta en osannut käyttäytyä seksuaalisesti - en tehnyt aloitteita, en osannut osoittaa hellyyttä. Rakkauttani näytin teoilla ja tavaroilla - pitämällä huolta kodista. Mies sanoi monta kertaa että meillä on seksitön liitto. Kuulin sen mutta en osannut reakoida. Sitten mies petti. Aloin työstämään omaa käyttäytymistäni - terapeutti sanoi, että olin huolehtia (äiti) meidän suhteessa. Uskon että käyttäytymiseni olisi muuttunut jos mieheni olisi sanonut että hänellä on tunteita toista naista kohtaan. Kova koulu mutta seuraavan miehen kanssa osaan käyttäytyä oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastailet aika vihamielisesti ap. Miksi?
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 22:12"]
Onko tämä jokin kirjoituskerhon henkilöhahmon kehittämistehtävän tekemistä? Hahmon uskottavuuden testaamista? Vai miksi ihmeessä tässä kirjoitetaan ulkopuolisen kertojan näkökulmasta?
[/quote]
Haluan, että tilannetta tarkastellaan objektiivisesti tarinan perusteella. Ei millään oletuksilla tai vertauksilla oman parisuhteen tilanteeseen.
Jos tarinasta olisi voinut tehdä sukupuolineutraalin, olisi siihen kenties voinut saada objektiivisen ja neutraalin vastauksen.
Nytkin on selkeästi nähtävissä vastaajien miesvihamielisyys ja tarinan peilaaminen vastaajien omiin parisuhteisiin, joissa tietenkin ainoa ongelmien aiheuttaja on mies;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 22:12"]
Oletko keskustellut asiasta puolison kanssa? Nimittäin ilman keskustelua pitkään suhteen lopettaminen todellakin on sikamainen temppu.
[/quote]
Eiköhän tässä tarinassa käydä keskusteluita ennen loppua.
Miksi sinua ja muitakin kommentoijia tuntuu huolestuttavan sellainen vaihtoehto, että tarinan mies sanoisi tarinan naiselle: "huomaan ettet tunne mitään minua kohtaan, on varmaan parasta, että lopetamme suhteen"?
Onko teillä kommentoijilla kenties jokin samaistumisen tunne tarinan naista kohtaan?
Tunnetteko laiminlyövänne miestänne, mutta pelkäätte ettei mies jää loputtomiin katsomaan laimintyöntiänne?
Jos tarinassa olisi mies, joka ei koskaan koskisi naiseen aloitteellisesti, täällä olisi todennäköisesti sata ymmärtäjää, jotka kehottaisivat tarinan naista välittömästi jättämään tunteettoman miehen. Oletteko samaa mieltä?
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 22:33"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 22:22"]
Aika yksiulotteinen suhde: ainoastaan fyysinen puoli on miehellä tärkeää. Henkisesti ollaan lapsellisia "en tee aloitetta, kun ei toi toinenkaan koskaan tee aloitteita". Miten seksi voikin olla noin hallitsevassa roolissa? Eikö teillä ole muuta yhteistä? Yhteisiä puheenaiheita, kiinnostuksen kohteita, harrastuksia, historiaa... Oletko sinä hyvä kumppani puolisollesi? Miltähän hänestä tuntuu? Vai kiinnostaako edes?
Aika yksioikoinen on sinunkin kommenttisi. Kommenttisi osoittaa aikamoista ylimielisyyttä, kykenemättömyyttä lukemisen ymmärtämiseen, miesvihamielistä asennetta ja täydellistä tietämyyttä ylipäätään miehen motiiveista olla naisen kanssa.
Toivotan silti onnea omalle parisuhteellesi ;)
[/quote]
[/quote]
Höh. En ole "miesvihamielinen" enkä ylimielinen. Kommenttini lähti siitä, että aloituksessasi nousi esiin sana "fyysinen" joka ikisessä kappaleessa. Siitä olettamus suhteen "yksiulotteisuudesta".Kuvaus koski ainoastaan suhteen fyysisen puolen kehitystä. Jotenkin jäin kaipaamaan muitakin "värejä". Mutta ilmeisesti olet sellainen mies, jonka kanssa ei saa olla eri mieltä - silloin on jo "vihamielinen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sä ensin hiljaisesti hyväksyt naisen passiivisuuden (vai keskustelitteko asiasta?), niin että hän tottuu siihen vuosien saatossa ja sitten yhtäkkiä muutat käyttäytymistäsi? Toi ois voinu olla ookoo parin viikon max.kuukauden jälkeen tollanen äkkikäännös ilman keskustelua, mutta ei noin pitkän ajan jälkeen, parisuhteen säännöiksi on jo muotoutunut tietty käyttäytymismalli.
Nyt on pakko avautua heti alkutekstien jälkeen. Lukekaa mitä mies kirjoittaa (naiset). Miehellä on ajatuksia, tunteita ja näkemystä joiden puutteesta meitä arvostellaan. Tämä mies kuitenkin tyrmätään täällä täysin?
No tottakai puhua ei voi koskaan ehkä liikaa, jos haluaa tulla ymmärretyksi, mutta sanatonta viestintääkin ihmiset yrittää tulkita.
Olkaa ihmiset, varsinkin läheiset, hyviä toisillenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostipa oudolta lässytykseltä. Ja suhteessa vielä lapsiakin.
Aika perusavioliitto, joka ajautuu eroon. Nainen ihmettelee, miten oikein kävi ja ei tajua. T: eronnut mies
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 22:50"]
Kuulostipa oudolta lässytykseltä. Ja suhteessa vielä lapsiakin.
[/quote]
Eläkeläispariskunta ja senioriseksiä you know... ;-)
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:45"]
Miten voit ap olla niin varma, että löydät naisen joka on seksuaalisesti aktiivinen? Jos eroat, saattaa käydä niin, ettet saa enää seksiä ollenkaan. Vaimosi kuitenkin suostuu seksiin vaikkei tee aloitteita.
[/quote]
Tää on niin taivaan tosi, mulle kävi niin kun ero tuli tosin vaimokkeen aloitteesta.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 22:36"]
Vastailet aika vihamielisesti ap. Miksi?
[/quote]
Olen pettynyt teihin naiset. Te olette kuitenkin sukupuoli joka korostaa tasa-arvon merkitystä, mutta olette myös sukupuoli, joka ei käsitä tasa-arvosta tuon taivaallista. Pidätte itseänne prinsessoina, joita pitäisi palvoa ja helliä. Koette olevanne oikeutettuja vain saamaan. Toki miehet haluavat "saada" naiselta, mutta ennenkaikkea mies haluaisi "antaa", enkä nyt todellakaan puhu seksistä.
Jos nyt halutaan juuri minusta keskustella, niin itse olen todellakin "antanut" enemmän kuin olen saanut. Ainoastaan ulkonäköni puolesta en ole mitenkään erityisen tyytyväinen, mutta minun parisuhteessani puoliso on saanut aikoinaan valita, ja hänellä on takuulla ollut mahdollisuuksia valita. Minä puolestani olen fyysisesti jopa paremmassa kunnossa kun valintahetkellä, joten mistään lihomisesta, kaljuuntumisesta tms. ei voi olla kysymys. Toki luonteeni on voinut olla muuta kun mitä hän on toivonut, mutta ei sellaiseen asiaan ole reilua naisenkaan reakoida vain olemalla "Kylmä". Jos ei "seura" miellytä, on naisellakin velvollisuus se sanoa.
Suomennos:
Mies kyllästyi siihen, kun ei saanut seksiä. Ei kuitenkaan tehnyt mitään sen eteen, että kysyisi edes että mikä on vialla, vaan olla möllötti vaan kunnes tunteet olivat kuolleet.
the End.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:22"]
Miehelä on kommunikaatiovaikeuksia.
[/quote]
Toivoisin perusteluita? Itse näkisin asian sillä tapaa, että ihminen joko haluaa olla toisen lähellä tai ei halua.
En tiedä kuinka sinun parisuhteessasi toimitaan, mutta jos teillä on esim. tapa, että puolisosi on se, joka iltaisin tulee viereen ja ottaa sinut "syliisi", niin sinä, joko A) pidät siitä
B) et pidä siitä
C) se on sinulle täysin yhdentekevää
Jos vastaus on C, niin siinä tapauksessa voin ymmärtää, ettei se sinua välttämättä liikuta, vaikka puolisosi tämän tapansa lopettaisi.
Jos vastaus on A, olettaisin, että sinusta tuntuu ikävältä, jos puolisosi lopettaisi tapansa. Olettaisin myös, että sinun keskustelutaidoissasi on myös vikaa, jollet saisi otettua asiaa puheeksi tai jollet voisi vastaavasti olla itse aloitteellinen.
Jos vastaus on B, näkisin, että sinun keskustelutaidoissasi on vikaa, jos "kestät" tätä vuodesta toiseen, sanomatta asiasta puolisollesi.
Vai onko sinulla jokin muu selitys asioden laidalle?
[/quote]Voi nyt yhden kerran taas tätä miesten yksinkertaisuutta... Eikö ole ikinä sellaista päivää, että haluat olla omissa oloissasi? Mikään ikinä kiukuta niin, ettei vaan halua just sinä iltana halailla? Millainen olisi se parisuhde, jossa ei jotain kinaa joskus tulisi, että ihan joka päivä ollaan niin rakastuneita...?
Ap:n ongelma on ensisijaisesti kyvyttömyys keskusteluun.
Sitä kun molemmat puoliskot käy töissä, on lapsia, ehkä lemmikkejä, sitä ruuanlaittoa, siivousta jne pikkupuuhaa, niin saattaa se seksi 'unohtua' taustalle - näin kävi meille. Mutta kun mieheni siitä minulle mainitsi, havahduin itsekin asiaan. Ja todellakin asia on puoleltani 'korjattu'.
[/quote]
Haluaisin huomauttaa, ettei tässä ole kyse mistään teinisuhteesta vaan suhteesta, jossa syntyneet lapset ovat pääosin aikuisia.
Kyse ei ole myöskään mistään oman tilan saamisesta. Kyse on vuosikymmeniä jatkuneesta tilanteesta, jota mies ei halua aikuistuneiden lapsien jälkeen enään jatkaa nykyisellä tavalla.
Kysymys on yksinkertainen. Onko väärin lopettaa tämä fyysisesti yksipuolinen suhde? Jos on, niin perusteluja?