Lue keskustelun säännöt.
Erään parisuhteen loppu
14.03.2014 |
Oli mies ja nainen.
Mies uskoi rakkauteen, ikuiseen, yhteen ja ainoaan.
Mies eli vuosia epävarmana, suhteissa, joissa tunsi olevansa vain huono vaihtoehto.
Lopulta kuitenkin tuli vastaan nainen, joka ylitti kaikki miehen odotukset. Nainen oli täydellisen kaunis, älykäs ja hauska.
Nainen, johon mies oppi luottamaan. Nainen, jonka rakkauden aitouden mies koki ja uskoi.
Vuosia kului. Idylli naisen täydellisyydestä hieman karisi, mutta rakkaus säilyi.
Ajoittain naisen vähäinen aloitteellisuus mihinkään fyysiseen alkoi kuitenkin vaivata miestä. Mies kuitenkin rakasti naista niin valtavasti, ettei antanut asian erityisesti vaivata. Mies oli aktiivisesti aloitteellinen.
Asia kuitenkin vaivasi miestä ja hän vähitellen vähensi seksuaalisia aloitteita, mutta jatkoi kuitenkin muunlaisen fyysisen läheisyyden aktiivista ylläpitoa.
Tämäkään ei tuntunut aiheuttavan naisessa mitään reaktiota. Miehen oli ajoittain vaikeaa tulkita oliko fyysinen läheisyys naiselle mukavaa vai ikävää.
Mies koki ajoittain syyllisyyttä siitä, ettei ollut enää seksuaalisesti aktiivinen, koska nainen vaikutti kuitenkin nauttivan seksistä, vaikkei ollut siihen aloitteellinen. Miehen mielestä alkoi kuitenkin olla nöyryyttävää olla aina aloitteen tekijä seksissä, eikä seksi loppujen lopuksi ollut miehelle enää lainkaan niin tärkeää, kuin se oli nuorelle miehelle ollut.
Ajoittain mies alkoi olla lyhyitä jaksoja täysin aloitteeton mihinkään fyysiseen läheisyyteen, mutta mies kuitenkin sortui aina muutaman päivän jälkeen oman läheisyyden kaipuunsa vuoksi rikkomaan aloitteettomuutensa.
Nyt on kuitenkin tapahtunut jotakin poikkeuksellista. Mies on pystynyt olemaan ilman fyysistä kontaktia kuukauden päivät ja hämmästelee omia tuntemuksiaan.
Mies tuntee päässeensä eroon läheisyyden kaipuustaan ko. naista kohtaan. Mies on alkanut ajatella itseään, tulevaisuuttaan ja onneaan, sekä haavettaan ikuisesta rakkaudesta, molemminpuolisesta sellaisesta.
Miehestä tuntuu, että tämäkin "rakkaus" on ollut vain yksipuolista...
No asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Nainen on selkeästi alkanut "oirehtia" tässä kuukauden hellyydettömässä jaksossa. Miehen mielestä nainen selkeästi kaipaa hellyyttä, mutta miehen mielessä on lähinnä katkeruus näistä vuosikymmenistä, jossa mies on kokenut samaa hellyyden kaipuuta, saamatta sitä ilman omaa aloitettaan.
Miehen mielestä naisen pitäisi nyt havaita miltä hänen oma käytöksensä tuntuu ja osata tehdä jotakin "rakentavaa", mikäli näkee suhteen jatkamisen arvoiseksi.
Miestä arveluttaa enää ainoastaan se, että onko hän voinut tulkita asiat jotenkin väärin, vai tekeekö hän pelkästään palveluksen itselleen ja naiselle, jos päättää tämän suhteen siihen johtopäätökseen, että rakkaus on korkeintaan yksipuolista.
Suhteesta on syntynyt lapsia.
Kuinka sinä kommentoisit tilannetta?
Kommentit (81)
Miksi kolmannessa persoonassa kirjoitettu? Hyvin vaikea ymmärtää aloittajaa. Teet myös vapaata tulkintaa vaimon oletetuista ajatuksista, jotka ovat kuitenkin sinun ajatuksiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on joku täysin kuollut lahnake, joka ei puhu eikä ilmaise halujaan. Sitten pihtaa kun on niin katkera. Tästä naisen pitäisi sitten jollain maagisella ajatustenlukutaidolla ymmärtää, että ap "rakastaa vaimoaan pyyteettömästi"??? Onnea valitesemallasi tiellä.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 23:16"]
Ap, kirjoitat aivan kuin omasta parisuhteestani.
Vuosikaudet tein aloitteet ja huolehdit läheisyydestä - onnellisena ja tyytyväisenä. Sehän on miehen tehtävä.
Sitten aloin tuumimaan, että onko tässä mitään järkeä, kun yhdeksän kertaa kymmenestä vastaus on, että 'ei nyt'. Tuumiminen olisi varmaan jäänyt siihen, mutta sitten nainen ilmoitti, että kosketukseni inhottaa. Ja, että häneen ei saa koskea ilman lupaa. Ja, että hän haluaa muuttaa yksikseen ilman lapsiaan ja perhettään. Ei nämä ilmoitukset tulleet äkkipikaistuistuksissa tai yhtäkkiä vaan muutaman viikon aikana eli aika vakaasti harkiten.
Helpompaa olisi ollut ottaa puukosta, niin syvälle tuo iski.
Ajattelin, että jätetään fyysinen kosketus pois ainakin vähäksi aikaa, jos kerran niin on parempi. Ja yllätys oli suuri, kun nainen voi paremmin kuin vuosiin, oli iloinen ja tarmokas - se nainen, jonka olin tavannut vuosia sitten.
Nyt en ole suudellut naistani puoleentoista vuoteen, en ole koskenut kuin pyynnöstä ja seksiä on ehkä kerran kahdessa kuukaudessa ja sekin aika väkinäistä. Olen täysin kuollut ja erittäin varovainen, ettei minua luokata uudelleen samalla tavalla.
Ja täytyy myöntää, että katselen ympärilleni avoimin silmin.
[/quote]
Mutta ap:han tilanne ei ollut tämä vaan aina sai kun halusi ja nainenkin nautti! Eli kaikki oli muuten hyvin, mutta kun joutui itse aloittamaan tilanteen.
Sellaset mietteet itselle jäi, että tässä on vain asian toinen puoli, jos sekään. Tuntuu ettei mies ole kommunikoinut parisuhteessa, joka on kuitenkin hyvin oleellista parisuhteessa, jos toivoo muutoksia. Luulen et naisen version poikkeaisi hyvin paljon tästä. Juuri tuon kommunikoinnin putteellisuuden vuoksi. Mistä näitä itsekseen hautovia ihmisiä tulee?? Niin miehet ku naisetkin täällä kertoo mitä miettii mutta ei hänelle jolle pitäisi! Se on yleensä ainoa, joka ei tiedä missä mennään. En ihmettele enää erojen määrää.
Ja en ole ikinä ymmärtänyt miten kylmästi kirjoitatte näistä, joista selän takana kirjoitatte ja (luultavasti) puhutte ja samalla väitätte rakastavalle?! Olen hämilläni. En ikinä voisi toimia noin. Onpa todella outo käsitys rakkaudesta.. Sillä kuuluisalla peilillä vois olla käyttöä tässä vaiheessa. Tätä tekee miehet ja naiset ihan yhtä lailla. Sit ihmetellään mikä on pielessä. 75
Asia on nyt edennyt.
Nainen ei tehnyt aloitetta koskaan. Mies haki eropaperit keittiön pöydälle, pakkasi laukut ja toivotti hyvää loppuelämää.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:22"]
Tekeekö mies väärin, jos näillä kokemuksillaan tekee johtopäätöksen, että suhteen voi naisen puolesta lopettaa?
t. AP.
[/quote]
Öö...kyllä? Eikö kannattaisi avata suunsa ja kysyä, haluaako nainen erota?
Huokaus. Ap ei halua puhua, ap haluaa keksiä päänsä sisällä itsekseen syitä vaimon käyttäytymiselle. Ap vaatii, että vaimo osaisi lukea ap:ta jotenkin mystisesti ajatusten voimalla ja tajuta, että ap saa liian vähän lempeyttä ja seksiä, vaikka ap ei ole ikinä asiasta maininnut. Silti vaimon pitäisi tietää ja olla ajatustenlukija, tietää että mies on onneton ja avata keskusteluyhteys ongelmasta, jota ei välttämättä edes tiedosta ongelmaksi.
Ap, ehkä vaimosi ei lue sinun hienon hienoja viestejäsi yhtä herkästi, mitä sinä luet muita? Ehkä vaimosi ei vain tajua ja on kuvitellut kaikki nämä vuodet, että teillä on kaikki hyvin? Ehkä vaimosi ei siksi osaa ottaa asiaa puheeksi?
On todella lapsellista ja epäreilua odottaa, että toinen ihminen osaisi jotenkin maagisesti ottaa puheeksi ne asiat, mitkä sitä toista osapuolta, eli ap:ta painaa. Se jolla jotain mietteitä ja kysymyksiä on, puhukoon itse. Hitto, mua naisen ärsyttäisi ihan suunnattomasti tuollainen puhumattomuus ja vihjailu, minä en ole ajatustenlukija. En voi tietää, mikä on pielessä, jos toinen ei avaa sanallista arkkuaan. En voi tietää, saako toinen seksiä liikaa, tarpeeksi, liian vähän vai mitä, jos toinen ei puhu. Sama hellyyden kanssa.
Monet meistä naisista on suoran toiminnan ja puheen ihmisiä. Meitä ei kiinnosta arvuuttelu ja pään sisällä vatvominen. Odotamme kumppanilta oma-aloitteisuutta niiden asioiden suhteen, jotka harmittavat. Emme lue ajatuksia, emme arvaile pienen pienistä eleistä ja ilmeistä, emme kuluta aikaa analysointiin ja vatvomiseen.
PUHU SUORAAN! Jeesus sentään teidän aikuisten ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisit olla vaikka mun mies... Vaikkakin oma mieheni kyllä tuo asiaa esiin v..mäisesti joka käänteessä. Kuinka hän on uhri tässä suhteessa bla bla. Voin sanoa, että tilanne ei ole ihan vaan minun syytäni, kyllä siihen kaksi tarvitaan.
Puhukaa ihmiset, puhukaa. Ja lempikää. Tilanteeseen olette aivan yhtä syyllisiä tai syyttömiä kumpikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskuustelkaa. Jos muutosta ei tule.. No, joskus on parempi jatkaa yksin
Siis oliko miehellä vain seksi mielessä suhteessa? Alkuaikojen huuma ei yleensä jatku vuosikausia ja lapset tuovat oman haasteensa seksiin. Miksi naisen pitäisi olla täydellinen ja mitä järkeä on aloittaa joku koston kierre jostain aloitteiden määrästä seksiin. Onko ap edes puhunut ongelmasta puolisonsa kanssa? Ymmärtääkö puoliso ylipäätään, että asia vaivaa ap:ta vai uskooko hän miehen olevan tyytyväinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekeekö mies väärin, jos näillä kokemuksillaan tekee johtopäätöksen, että suhteen voi naisen puolesta lopettaa?
t. AP.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelä on kommunikaatiovaikeuksia.
No kyllä mies on sekaisin kuin seinäkello, jos ei ensin edes kysy vaimoltaan, miten hän kokee asiat vaan lopettaa vuosikymmenien suhteen "ku musta tuntuu"-fiilispohjalta. Ehkä sun vaimo on vaan hellyyden ja seksuaalisuuden suhteen perusluonteeltaan passiivinen. En sillä rakkautta mittaisi.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:22"]
Miehelä on kommunikaatiovaikeuksia.
[/quote]
Toivoisin perusteluita? Itse näkisin asian sillä tapaa, että ihminen joko haluaa olla toisen lähellä tai ei halua.
En tiedä kuinka sinun parisuhteessasi toimitaan, mutta jos teillä on esim. tapa, että puolisosi on se, joka iltaisin tulee viereen ja ottaa sinut "syliisi", niin sinä, joko A) pidät siitä
B) et pidä siitä
C) se on sinulle täysin yhdentekevää
Jos vastaus on C, niin siinä tapauksessa voin ymmärtää, ettei se sinua välttämättä liikuta, vaikka puolisosi tämän tapansa lopettaisi.
Jos vastaus on A, olettaisin, että sinusta tuntuu ikävältä, jos puolisosi lopettaisi tapansa. Olettaisin myös, että sinun keskustelutaidoissasi on myös vikaa, jollet saisi otettua asiaa puheeksi tai jollet voisi vastaavasti olla itse aloitteellinen.
Jos vastaus on B, näkisin, että sinun keskustelutaidoissasi on vikaa, jos "kestät" tätä vuodesta toiseen, sanomatta asiasta puolisollesi.
Vai onko sinulla jokin muu selitys asioden laidalle?
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:22"]Tekeekö mies väärin, jos näillä kokemuksillaan tekee johtopäätöksen, että suhteen voi naisen puolesta lopettaa?
t. AP.
[/quote]
Kyllä menee aivan päin seiniä. Ei ap voi tehdä mitään johtopäätöstä naisen mielipiteestä mukamas kokemuksien pohjalta. Unohda päättely kun ei ole selkeästi sinun alaasi. Kysy!!
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:25"]
No kyllä mies on sekaisin kuin seinäkello, jos ei ensin edes kysy vaimoltaan, miten hän kokee asiat vaan lopettaa vuosikymmenien suhteen "ku musta tuntuu"-fiilispohjalta. Ehkä sun vaimo on vaan hellyyden ja seksuaalisuuden suhteen perusluonteeltaan passiivinen. En sillä rakkautta mittaisi.
[/quote]
Koska ilmeisesti tunnet hellyyden ja seksuaalisuuden suhteen perusluonteeltaan passiivisen ihmisen käyttäytymismalleja, valoittaisitko näkemyksiäsi siitä, mitä tämän kaltaiset ihmiset suhteelta toivovat?
Odottavatko he kenties suhteelta vain taloudellista hyötyä? Miten näet tälläisen motivaation moraalisen kestävyyden?
Ensimmäinen asia mikä tuli mieleen on MIKSI IHMISET EIVÄT PUHU ASIOISTA?
Ei muutako jorma käteen ja veivaamaan. Ei niin suurta kriisiä, etteikö nyrkkikyllikki asiaa ratkaisisi!