Onko kirjastoalalla tulevaisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tulee olemaan painettuja kirjoja ja lehtiä vielä pitkään.

Ei ne vielä kymmenessä vuodessa mihinkään katoa.

On eri asia lukea netistä pelkkiä romaaneja, kuin tietokirjoja, taidekirjoja, karttoja ym, joita haluaa selailla ja tutkia vaikkapa sängyssä.

Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia lukijoita, joten painettu eli fyysinen kirja säilyy meillä pitkään.

Ja äänikirjoja saa kirjastostakin sekä cd:neinä että netistä kuunneltavina, samoin elokuvia ja musiikkia.

Eikä monet vanhat klassikot esim. vanhat dekkarti löydä koskaan tietään nettiin.

Mainitsemasi lukemiston lukijat ovat 60+ ikäluokkaa. Luetun kirjallisuuden arvostus laskee koko ajan ja varsinkin vaikeamman tietokirjallisuuden osa on jäädä marginaaliin ja jopa painamatta. Tissiblondien elämänkertaa painetaan vielä rahastuksen toivossa mutta painettu kirja vanhenee nykyään melkein yhtä nopeasti kuin leipäpussi. Yli 60 prosenttia teini-ikäisistä pojista ei lue vapaaehtoisesti yhtään kirjaan ja tuo osuus on noussut jatkuvasti.  t. himolukija 45 vuoden ajan 

Mulla on aika pitkä työura alalta ja olen koko ajan ollut sitä mieltä, että poikien lukeminen on kaiken aikaa ollut vähäistä.  Ei ne 70-luvullakaan paljon kirjoista perustanut, sarjakuvia ne luki jos luki mitään.  Ne lukijapojat oppi kyllä tietämään ja tuntemaan, ne oli niitä, mitkä hamstrasi nuorten jännäreitä ja tarzaneita ja myöhemmin sotakirjoja ihan hurjat määrät.  Jotkut pojat oli ihan neropatteja, yksikin luennoi minulle toisen maailmansodan kulun hyvin tyhjentävästi, oli kyllä kirjansa lukenut.  Eli aina löytyy poikkeuksiakin.

Tytöt on olleet aktiivisempia aina tässä asiassa kuitenkin.  Tottahan se on, että lukuharrastus on jäänyt, koska muuta on tullut tilalle niin paljon.  Kun ajatellaan jotain 50-luvulta lähtien, niin eipä lapsille ja nuorille ole ollut juuri mitään muuta vaihtoehtoista tarjontaa, uimarannat ja urheilukentät tietysti, mutta kotona ei ollut kuin radio ja siitä tuli harvemmin mitään lapsille ja nuorille kohdistettua ohjelmaa.  Kirjat oli ainoa pakotie arjesta niin lapsille kuin aikuisillekin.  

Nyt on nuo pelivehkeet tulleet ilmeisesti jäädäkseen ja pakko sanoa, että kansa tyhmistyy.  Oireita on jo näkyvissä. 

Vierailija kirjoitti:

Kirjojen lukeminen alkaa olla historiaa. Nuori polvi on puhelimella eikä lue kirjoja.

Tuskin se vielä ihan historiaa on mutta nuori polvi ei kyllä paljon kirjoja lue, ja jos lukee niin ne kirjat on sitten jotain ihme fantasiahöttöä. Nobel kirjailijoista enin osa ei liene kuullutkaan. Mutta olen optimistinen uskon että nuorisossa on edelleen pieni joukko, joka osaa oikeatakin kirjallisuutta arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on nuo pelivehkeet tulleet ilmeisesti jäädäkseen ja pakko sanoa, että kansa tyhmistyy.  Oireita on jo näkyvissä. 

Musiikin alalta muistan jostakin sellaisen että joku kysyi toiselta musiikkimieltymyksiä ja kun toinen oli vastannut, kuului tarkennus että tarkoitettiin itse asiassa klassista musiikkia. Sen jälkeen vastaus oli "Beatles".

Tällaista on ilmassa (Beatlesin ansioita mitenkään väheksymättä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjojen lukeminen alkaa olla historiaa. Nuori polvi on puhelimella eikä lue kirjoja.

Tuskin se vielä ihan historiaa on mutta nuori polvi ei kyllä paljon kirjoja lue, ja jos lukee niin ne kirjat on sitten jotain ihme fantasiahöttöä. Nobel kirjailijoista enin osa ei liene kuullutkaan. Mutta olen optimistinen uskon että nuorisossa on edelleen pieni joukko, joka osaa oikeatakin kirjallisuutta arvostaa.

Viestistäsi päätellen et itsekään lue paljoa.

Fantasia-ja scifikirjallisuus voivat olla höttöä siinä missä kaikki muutkin genret, mutta myös aivan yhtä vakavasti otettavia. Ne esimerkiksi tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella maailmamme ilmiöitä itsessään, ilman historialliseen kontekstiinsa kuuluvia leimoja.

Esimerkiksi Margaret Atwood on eräs tunnettu lajityypin edustaja, jota on jo monena vuonna pidetty varteenotettavana ehdokkaana Nobel-palkinnolle.

Haluatko valmistua työttömäksi? Siinä tapauksessa suosittelen.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille kommenteista! Itselläni kirjastoala on pitempään kytenyt mielessä ja on tuntunut, että on viimeinen hetki lähteä siihen suuntaan tai sitten unohtaa asia. Kirjastojen ja kirja-alan muutokset ovat pistäneet miettimään. Harkitsen vielä ja sitten päätän.

ap

Voisin vielä lisätä että tavallaan jos alalle menet, on sinulla myös oma rooli osallistua siihen alan tulevaan kehitykseen siinä määrin missä haluat. Pitkälti kirjastotkin ovat sitä millaiseksi virkailijat ne luo, sama vähän kaikilla aloilla.

Tiedonhankinnan tarve tulee tulevaisuudessa vaan kasvamaan. Etenkin luotettavan tiedon. Mielestäni kirjastot ovat tässä jo mukana muutenkin kuin pölyyntyvän painetun sanan vartijoina. Nämä palvelut vaan meinaa jäädä vieraammaksi jos niitä ei olla tuomassa esille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tulee olemaan painettuja kirjoja ja lehtiä vielä pitkään.

Ei ne vielä kymmenessä vuodessa mihinkään katoa.

On eri asia lukea netistä pelkkiä romaaneja, kuin tietokirjoja, taidekirjoja, karttoja ym, joita haluaa selailla ja tutkia vaikkapa sängyssä.

Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia lukijoita, joten painettu eli fyysinen kirja säilyy meillä pitkään.

Ja äänikirjoja saa kirjastostakin sekä cd:neinä että netistä kuunneltavina, samoin elokuvia ja musiikkia.

Eikä monet vanhat klassikot esim. vanhat dekkarti löydä koskaan tietään nettiin.

Mainitsemasi lukemiston lukijat ovat 60+ ikäluokkaa. Luetun kirjallisuuden arvostus laskee koko ajan ja varsinkin vaikeamman tietokirjallisuuden osa on jäädä marginaaliin ja jopa painamatta. Tissiblondien elämänkertaa painetaan vielä rahastuksen toivossa mutta painettu kirja vanhenee nykyään melkein yhtä nopeasti kuin leipäpussi. Yli 60 prosenttia teini-ikäisistä pojista ei lue vapaaehtoisesti yhtään kirjaan ja tuo osuus on noussut jatkuvasti.  t. himolukija 45 vuoden ajan 

No ei ne matkakertomukset ja filosofiset teokset ja osa historian kirjoista vanhene koskaan, eikä myöskään elämänkerrat ja muistelmat.

Kyllä noita tietokirjoja, kuten Silkkitiestä ja muista kertovia lukevat kaikki yleensä lukemisesta kiinnostuneet.

Ei kaikki tieto vanhene, eikä kaikki kiirehdi siirtymään nettiin lukemista hakemaan, ei sellaiset ihmiset joita maailma kiinnostaa ja joilla utelias mieli.

Toki lujaa vauhtia kehittyvä maailma ei tietenkään ehdi esim. tekniikan ja digitaalion jutuissa fyysiseksi kirjaksi, sillä niissä tieto vanhenee erittäin nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Itsepalvelu lisääntyy samalla kun sähköiset aineistot vie tilaa painetulta tekstiltä. Kirjastoilla voi olla tulevaisuus jonkinlaisina monitoimitaloina, mutta vaikea sanoa, tarvitaanko niissä alalle koulutettuja työntekijöitä muuten kuin poikkeustapauksissa. Ehkä tulevaisuuden "kirjastoja" pyöritetään vartijoiden voimin, jotka osaa neuvoa kävijöitä joissain perusasioissa samalla kun huolehtii siitä, että paikat pysyy kunnossa. 

Luulisi, että nykyään ja tulevaisuudessa sitä vasta tarvitaankin koulutettuja kirjastotyöntekijöitä. Yliopisto-opiskelijatkin gradujaan tehdessä käyvät kysymässä neuvoa ja paikkaamassa osaamistaan tiedonhaun kursseilla. Kun hekin tarvitsevat apua, niin kukapa ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjojen lukeminen alkaa olla historiaa. Nuori polvi on puhelimella eikä lue kirjoja.

Tuskin se vielä ihan historiaa on mutta nuori polvi ei kyllä paljon kirjoja lue, ja jos lukee niin ne kirjat on sitten jotain ihme fantasiahöttöä. Nobel kirjailijoista enin osa ei liene kuullutkaan. Mutta olen optimistinen uskon että nuorisossa on edelleen pieni joukko, joka osaa oikeatakin kirjallisuutta arvostaa.

Viestistäsi päätellen et itsekään lue paljoa.

Fantasia-ja scifikirjallisuus voivat olla höttöä siinä missä kaikki muutkin genret, mutta myös aivan yhtä vakavasti otettavia. Ne esimerkiksi tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella maailmamme ilmiöitä itsessään, ilman historialliseen kontekstiinsa kuuluvia leimoja.

Esimerkiksi Margaret Atwood on eräs tunnettu lajityypin edustaja, jota on jo monena vuonna pidetty varteenotettavana ehdokkaana Nobel-palkinnolle.

Luen itse asiassa aika lailla ja valitettavasti kokemukseni fantasia- ja scifikirjallisuudesta on että ovat enimmäkseen sitä höttöä, ja juuri sitä nuoriso tuntuu harrastavan. Helmiäkin on seassa kyllä, siinä olet oikeassa. Mutta ei niitä liiaksi asti ole.

Scifikirjallisuudessa närästää eniten se tieteen puute, useimmat esim. kirjastoissa Scifin alle luokitelluista ovat puhdasta fantasiaa eikä sitä tiedettä löydy nimeksikään. Muutamia poikkeuksia on ja ne ovatkin sitten oikeiden tiedemiesten kirjoittamia, niissä vain saattaa olla vikana se että tiedemies ja kirjailija eivät välttämättä asu saman kaljun alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille kommenteista! Itselläni kirjastoala on pitempään kytenyt mielessä ja on tuntunut, että on viimeinen hetki lähteä siihen suuntaan tai sitten unohtaa asia. Kirjastojen ja kirja-alan muutokset ovat pistäneet miettimään. Harkitsen vielä ja sitten päätän.

ap

Tiedonhankinnan tarve tulee tulevaisuudessa vaan kasvamaan. Etenkin luotettavan tiedon. Mielestäni kirjastot ovat tässä jo mukana muutenkin kuin pölyyntyvän painetun sanan vartijoina. Nämä palvelut vaan meinaa jäädä vieraammaksi jos niitä ei olla tuomassa esille.

Nimen omaan! Informaatiotahan tulee nykyisin vaikka mistä tuutista mutta luotettavalle tiedolle on ilmiselvä tarve. Jos kirjastot kykenisivät profiloitumaan luotettavan tiedon lähteiksi, olisi ala varmaan pitkäksi aikaa turvattu.