Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kirjastoalalla tulevaisuutta?
16.11.2020 |
Mietin opintoihin hakeutumista, mutta mietin onko se ihan turhaa. Jos olisin parikymppinen, olisi tilanne eri, mutta en ole edes ihan nuori enää. Harmittaa kovasti kun en aikoinaan hakeutunut alan opintoihin, mutta on ehkä myöhäistä paikata sitä nyt. Työllistyminen tuntuu epävarmalta.
Kommentit (30)
Kirjojen lukeminen alkaa olla historiaa. Nuori polvi on puhelimella eikä lue kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina vähemmän tuolla alalla tarvitaan ihmisiä. Itse tiedän yhden, joka hiukan vanhemmalla iällä suoritti opinnot muttei ole työllistynyt.
Äänikirjat syövät kirjastot lopulta kokonaan halvoilla kuukausimaksulla. Valitettavasti auringonlaskun ala. T. himolukija jo 45 vuotta
Itsepalvelu lisääntyy samalla kun sähköiset aineistot vie tilaa painetulta tekstiltä. Kirjastoilla voi olla tulevaisuus jonkinlaisina monitoimitaloina, mutta vaikea sanoa, tarvitaanko niissä alalle koulutettuja työntekijöitä muuten kuin poikkeustapauksissa. Ehkä tulevaisuuden "kirjastoja" pyöritetään vartijoiden voimin, jotka osaa neuvoa kävijöitä joissain perusasioissa samalla kun huolehtii siitä, että paikat pysyy kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kirjastolla tulevaisuus, se on vain erilainen kuin täysin nykymuodossa.
Suuri osa palveluista siirtyy nettiin ja hoidetaan etänä.
Ja kuten kommentoija 6 totesi, kirjastoista tulee ns. monitoimitaloja.
Erilaisia palveluja yhdistetään samaan paikkaan, kuten Helsingin Oodissa on jo tehty.
Alalle ei tule uusia työpaikkoja, eikä eläkkeelle ja toisiin hommiin lähteneiden tilalle oteta uusia työntekijöitä, vaan entisten työntekijöiden toimenkuvaa laajennetaan ja tehtäviä yhdistellään.
Sitä vanhanaikaista kirjastoa 80-90 luvuilta ei ole enää ollut olemassa pitkiin, pitkiin aikoihin.
Huomaa myös kirjastoalan töitä on yliopistojen kirjastoissa, amk:n kirjastoissa ja erilaisissa sairaaloissa omat tieteelliset kirjastonsa.
Kyllä sitten kun se uudistuu täysin virtuaaliseksi elektronikirjastoksi. Kuka hullu nyt enää tavallisia kirjoja lukee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kirjastolla tulevaisuus, se on vain erilainen kuin täysin nykymuodossa.
Suuri osa palveluista siirtyy nettiin ja hoidetaan etänä.
Ja kuten kommentoija 6 totesi, kirjastoista tulee ns. monitoimitaloja.
Erilaisia palveluja yhdistetään samaan paikkaan, kuten Helsingin Oodissa on jo tehty.
Alalle ei tule uusia työpaikkoja, eikä eläkkeelle ja toisiin hommiin lähteneiden tilalle oteta uusia työntekijöitä, vaan entisten työntekijöiden toimenkuvaa laajennetaan ja tehtäviä yhdistellään.
Sitä vanhanaikaista kirjastoa 80-90 luvuilta ei ole enää ollut olemassa pitkiin, pitkiin aikoihin.
Huomaa myös kirjastoalan töitä on yliopistojen kirjastoissa, amk:n kirjastoissa ja erilaisissa sairaaloissa omat tieteelliset kirjastonsa.
Vanhanaikaisessa kirjastossa on kirjoja, eli se on "kirjavarasto". Tulevaisuuden kirjastossa ei ole kirjoja?
Suomessa tulee olemaan painettuja kirjoja ja lehtiä vielä pitkään.
Ei ne vielä kymmenessä vuodessa mihinkään katoa.
On eri asia lukea netistä pelkkiä romaaneja, kuin tietokirjoja, taidekirjoja, karttoja ym, joita haluaa selailla ja tutkia vaikkapa sängyssä.
Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia lukijoita, joten painettu eli fyysinen kirja säilyy meillä pitkään.
Ja äänikirjoja saa kirjastostakin sekä cd:neinä että netistä kuunneltavina, samoin elokuvia ja musiikkia.
Eikä monet vanhat klassikot esim. vanhat dekkarti löydä koskaan tietään nettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse kouluttautumassa nyt kirjastovirkailijaksi, mikä on ammatillinen tutkinto. Tutkintonimikkeeni tulee olemaan merkonomi, joten voin hakea sitten muitakin töitä, esimerkiksi kaupan alalta.
Entäs asiakirjahallinnon ja arkistointialan opinnot? En ole itse opiskellut kumpaakaan, mutta asiakirjahallinto hieman kiinnostaisi. Työ voisi olla vähän saman tyyppistä kuin kirjastoissa, mutta työtilanne vaikuttaa hieman paremmalta. Ainakin olen nähnyt enemmän vapaita paikkoja arkistotöihin kuin kirjastoalalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tulee olemaan painettuja kirjoja ja lehtiä vielä pitkään.
Ei ne vielä kymmenessä vuodessa mihinkään katoa.
On eri asia lukea netistä pelkkiä romaaneja, kuin tietokirjoja, taidekirjoja, karttoja ym, joita haluaa selailla ja tutkia vaikkapa sängyssä.
Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia lukijoita, joten painettu eli fyysinen kirja säilyy meillä pitkään.
Ja äänikirjoja saa kirjastostakin sekä cd:neinä että netistä kuunneltavina, samoin elokuvia ja musiikkia.
Eikä monet vanhat klassikot esim. vanhat dekkarti löydä koskaan tietään nettiin.
Mainitsemasi lukemiston lukijat ovat 60+ ikäluokkaa. Luetun kirjallisuuden arvostus laskee koko ajan ja varsinkin vaikeamman tietokirjallisuuden osa on jäädä marginaaliin ja jopa painamatta. Tissiblondien elämänkertaa painetaan vielä rahastuksen toivossa mutta painettu kirja vanhenee nykyään melkein yhtä nopeasti kuin leipäpussi. Yli 60 prosenttia teini-ikäisistä pojista ei lue vapaaehtoisesti yhtään kirjaan ja tuo osuus on noussut jatkuvasti. t. himolukija 45 vuoden ajan
Kyllä se "vanhanaikainen" 80-90 -luvun kirjasto on olemassa edelleen, siellä kaiken muun sekamelskan joukossa. Fyysinen kirja ei katoa vielä minnekään, katoaako täysin koskaan, sitä on vaikea ennustaa. Kirjastolaitos muuttaa muotoaan, mutta toimii edelleen samoin periaattein kuin ennenkin, informaatiokeskuksena. Se on tiedon tallentamista ja säilyttämistä varten.
Kirjastot muuttuvat todellakin vähitellen monitoimikeskuksiksi, eikä ne aivan ilman henkilökuntaa tule toimimaan. Saattaa olla niin, että kirjastojen ja koulujen yhteistyö tiivistyy. Nykyään näyttäisi olevan niin, että yhteistyön laatu ja määrä riippuu paljolti opettajista, kuinka aktiivisesti he on ottaneet kirjaston mahdollisuudet huomioon.
En usko, että tästä 20 vuoden päästä kirjastolaitos olisi ihan olennaisesti muuttunut, mutta 50 vuotta eteenpäin voi olla jo hyvinkin erilainen kuin nyt. Se näkee, joka elää. Minä en tule sinne asti elämään se on melko varmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitten kun se uudistuu täysin virtuaaliseksi elektronikirjastoksi. Kuka hullu nyt enää tavallisia kirjoja lukee?
Kuka taas on niin hullu, että luulee kaikkien kirjojen löytyvän elektronisina? Idiotismia. Sitä paitsi normaalikirjan lukeminen on silmille ystävällisempää ja mukavampi pitää kädessä. Ruokapöydässäkään ei tarvi pelätä, että ruokajuoman läikähtäminen tuhoaisi kaikkea sisältöä.
Yliopistokoulutuksella valmistuisit informaatikoksi, joten töitä löytynee muualtakin kuin kirjastoista. Esim. yritysmaailmassa tiedottajana jne.
Tonnne nukahtaa krapula aamuna ku on niin hiljasta.
Vierailija kirjoitti:
On kirjastolla tulevaisuus, se on vain erilainen kuin täysin nykymuodossa.
Suuri osa palveluista siirtyy nettiin ja hoidetaan etänä.
Ja kuten kommentoija 6 totesi, kirjastoista tulee ns. monitoimitaloja.
Erilaisia palveluja yhdistetään samaan paikkaan, kuten Helsingin Oodissa on jo tehty.
Alalle ei tule uusia työpaikkoja, eikä eläkkeelle ja toisiin hommiin lähteneiden tilalle oteta uusia työntekijöitä, vaan entisten työntekijöiden toimenkuvaa laajennetaan ja tehtäviä yhdistellään.
Sitä vanhanaikaista kirjastoa 80-90 luvuilta ei ole enää ollut olemassa pitkiin, pitkiin aikoihin.
Huomaa myös kirjastoalan töitä on yliopistojen kirjastoissa, amk:n kirjastoissa ja erilaisissa sairaaloissa omat tieteelliset kirjastonsa.
Espoossa on tehty "oodit" jo kymmenen vuotta sitten suurimpaan osaan kirjastoista. Olkaa toki stadilaisina ylpeitä siitä, mutta annetaan silti uudistuksen kunnia sinne minne se kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tulee olemaan painettuja kirjoja ja lehtiä vielä pitkään.
Ei ne vielä kymmenessä vuodessa mihinkään katoa.
On eri asia lukea netistä pelkkiä romaaneja, kuin tietokirjoja, taidekirjoja, karttoja ym, joita haluaa selailla ja tutkia vaikkapa sängyssä.
Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia lukijoita, joten painettu eli fyysinen kirja säilyy meillä pitkään.
Ja äänikirjoja saa kirjastostakin sekä cd:neinä että netistä kuunneltavina, samoin elokuvia ja musiikkia.
Eikä monet vanhat klassikot esim. vanhat dekkarti löydä koskaan tietään nettiin.
Mainitsemasi lukemiston lukijat ovat 60+ ikäluokkaa. Luetun kirjallisuuden arvostus laskee koko ajan ja varsinkin vaikeamman tietokirjallisuuden osa on jäädä marginaaliin ja jopa painamatta. Tissiblondien elämänkertaa painetaan vielä rahastuksen toivossa mutta painettu kirja vanhenee nykyään melkein yhtä nopeasti kuin leipäpussi. Yli 60 prosenttia teini-ikäisistä pojista ei lue vapaaehtoisesti yhtään kirjaan ja tuo osuus on noussut jatkuvasti. t. himolukija 45 vuoden ajan
Kirjastonhoitaja olen eri mieltä kyllä tästä. Meillä käy lapsiperheitä, nuoria, aikuisia sekä vanhuksia. Erityisesti lapsille, varsinkin alle kouluikäisille, suunnattu lukutaidon ja kielen kehityksen kasvatus on viime aikoina vahvistunut entisestään. Varsinkin koulutetut ihmiset ovat erittäin kiinnostuneita lukutaidosta, kielestä ja niiden kehityksestä jo vauvasta alkaen. Toki, teinit lukevat vähemmän, mutta se oikeasti kuuluu ikään. On tavallista että lapsena paljon lukenut ei välttämättä lue niin paljoa teini-iässä, mutta lukeminen tulee hiljalleen elämään takaisin sitten aikuistuessa. Painettu kirja on kumminkin ollut vuosisatoja käytössä, eikä se osoita hiipumisen merkkejä vaikka e-aineistoa onkin hyvin saatavilla. Ihan tutkimuksienkin mukaan perinteinen painettu kirja on informaation "tankkaamiseen" monille parempi kuin digitaalinen vastine. Eli luettu sana jää painetusta kirjasta paremmin mieleen kuin e-kirjasta. En tiedä alaltani ketään, joka olisi sitä mieltä, että meidän uramme aikana painettu kirja jotenkin häviäisi.
Se kirjojen hyllytys tai hyllystä noukkiminen on kuitenkin vain murto-osa kirjastonhoitajan työstä, sen tietää jokainen kirjastossa työskennellyt. Hyvin suuri osa asiakaspalvelustakin on jotain muuta kuin sitä perinteistä "kirja hyllyyn, kirja pois hyllystä" -touhua. Nykyään odotetaan, että kirjastonhoitaja oikeastaan tietää ja osaa kaiken niin aineiston sisällöistä kuin digitaalisista laitteistakin, työn vaativuus on kyllä kasvanut mutta palkka ei :D totta tosin on, että työtä on vähän ja työntekijöistä ylitarjontaa. Toki, jos on valmis muuttamaan määräaikaisuuksien perässä kaikille pikkupaikkakunnille hakemaan työkokemusta, on tilanne vähän parempi. Mutta varsinkin paikkakunnilla, joissa on alan opetusta, on työtilanne hakijan kannalta surkea.
Kiitos kaikille kommenteista! Itselläni kirjastoala on pitempään kytenyt mielessä ja on tuntunut, että on viimeinen hetki lähteä siihen suuntaan tai sitten unohtaa asia. Kirjastojen ja kirja-alan muutokset ovat pistäneet miettimään. Harkitsen vielä ja sitten päätän.
ap
Alue: Aihe vapaa
Työllistyminen kirjastoalalle on varmasti vaikeaa. Tekijöitä on nyt jo enemmän kuin vakansseja ja talouskurimus ei ainakaan kirjastoverkkoa laajenna ja itsepalvelu lisääntyy.