Lue keskustelun säännöt.
Miehen aikuislapsi veli villitsee lapset
Jumppa-ope 1989
16.11.2020 |
Mieheni veli on kohta nelikymppinen ja lapseton. Hän tulee meidän lastemme kanssa toimeen erittäin hyvin, jaksaa leikkiä heidän kanssaan ja 6- ja 9-vuotiaat lapsemme rakastavat häntä. Kuitenkin: kun hän tulee meille tai kun olemme mummolassa, hän alkaa yleensä villitä lapsia riehumaan. Varsinkin 6-vuotiaan käytös yleensä muuttuu hänen läsnäollessaan ja tuolloin 6-vuotias ei olekaan enää se suht rauhallinen 6-vuotias, vaan maassa pyörivä, kiljuva, mölisevä ja levoton 4-vuotiaan tasolla oleva lapsi. Samalla myös mieheni veli alkaa mölähdellä, juosta ja kiljua. Jos on vaikka lähdön aika ja pitäisi alkaa pukea, mieheni veli ei ollenkaan ymmärrä esim. kannustaa lapsia pukemisessa, vaan jatkaa samaa kiljahtelua, örähtelyä, mölähtelyä ja lasten jahtaamista. Aivan kuin meillä olisi joku kolmas alle 10-vuotias lapsi käymässä.
Mitä teidän mielestänne tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä. Mieheni joskus sanoo veljelleen, että lopeta jo. Minusta on jotenkin tosi noloa mennä sanomaan aikuiselle ihmiselle, että rauhoittuisi vähän. Toisaalta minua ärsyttää jo valmiiksi jos hän on tulossa käymään, koska en jaksaisi katsella sitä perseilyä ja sitä, että lapset eivät tottele ja aloittavat sen hulinan. En myöskään ole kovin mielellään menossa käymään mummolassa samaan aikaan, kun miehen veli on siellä. Huomaan että isovanhempiakin tämä touhu ärsyttää.
Toisaalta pitäisi varmaan olla onnellinen, että lapsilla on tuollainen hyvä aikuis(lapsi)ystävä, joka muistaa heidän synttärinsä, ostaa joululahjoja ja eritoten viitsii touhuta heidän kanssaan ja leikkiä. Toisaalta ärsyttää, kun miehen veli ei osaa ottaa huomioon että lasten kanssa touhuilu ei ole pelkästään leikkimistä, riehumista ja mölisemistä.
Pohdin vielä, että onko kyseessä se, että hän ei osaa ottaa vastuuta muustakaan: hän käy töissä hyvällä palkalla, mutta ahdistuu jos häneltä vaaditaan normaaleita asioita. Hänellä on ollut tyttökaveri jo yli 10 vuotta, mutta he eivät ole ilmeisesti edelleenkään muuttamassa yhteen tai hankkimassa lapsia. Hän vain elelee, mutta ei ilmeisesti oikein osaa ottaa vastuuta mistään.
Mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä? Pitäisikö minun tai mieheni sanoa asiasta? Miten tuosta voi sanoa loukkaamatta?
Kommentit (46)
Hahah. Minua (olen äiti 30v) alkaa aina lapsettaa kun oma veli on seurassa. Meinaan vajota kakaran tasolle ja alan hörköttäjäksi. Tietysti hoidan omat lapseni ja katson heidän perään, menemiset ym niinkuin aina. Mutta olen jotenkin höpsö ja pelleilen ja unohdan olla "aikuinen" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun siskoni.
Tuo on oikeasti rasittavaa!
Vierailija kirjoitti:
Hahah. Minua (olen äiti 30v) alkaa aina lapsettaa kun oma veli on seurassa. Meinaan vajota kakaran tasolle ja alan hörköttäjäksi. Tietysti hoidan omat lapseni ja katson heidän perään, menemiset ym niinkuin aina. Mutta olen jotenkin höpsö ja pelleilen ja unohdan olla "aikuinen" :D
Olen 43 ja veli pari v vanhempi, me vajotaan aika usein lasten tasolle kun harvakseltaan nähdään :D. Lapsuudesta tutut lällättelyt ja nujuamiset alkaa melko lailla saman tien :D. Joskus meidän lapset katsoo huuli pyörenä touhua, ennenkuin tulevat mukaan. Ja äiti lapsuudesta tutulla tavalla huokaa ja kehottaa meitä rauhoittumaan :D
Meillä mies on samanlainen ja kaikki lapset ovat aina hulluina häneen. Minusta se on vaan mukavaa että jotkut aikuiset jaksaa leikkiä. Heittäydyn välillä itsekkin leikkiin mukaan enkä ole koskaan ajatellut että mitähän muut ajattelee. Monet aikuiset vaan pönöttää esim kylässä ja juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko olla kyse siitä, että olet ap itse hieman hukassa itsesi kanssa? Jos luulet, että tietyn tyyppinen käytös on soveliasta (lapsien hankinta, pidättäytyvä käytös, "aikuismaisuus") ja osoitus Oikeasta Aikuisuudesta ja sitten suoritat sitä ja toisaalta sitten kiusaannut etkä osaa suhtautua, kun joku muu uskaltaa olla oma itsensä, persoonansa, rento ja vapaa?
Ja vielä enemmän sinua kiusaa kun kukaan ei sittenkään moiti häntä siitä? Ei miehesi, ei anoppisi, ei veli itsekään yhtäkkiä nolostu ja rykäse syvään, istahda financial times kädessä nojatuoliin ja ohimenne siitä tyttöystävää siinä matkalla kunnialliseksi kansalaiseksi. Mistään ei tule Jumalan kättä, joka kertoo: sinä huono, sinä hyvä (hyvyys osoitetaan sinuun).
Eli toisin sanoen sinua ihan kaiken kaikkiaan kiusaa tuollainen sinun mielestäsi ruodussa elämisestä lipsuminen, koska se voi tarkoittaa että sellaista ei ehkä alunperin ollutkaan.
No en kyllä jaksaisi tuollaista katsella, mulla ei ole lapsia, mutta välttelisin kyllä kuin ruttoa tuollaista tilaisuutta missä mieslapset ja lapset pistää kamalan metelin pystyyn, yritä siinä sitten jutella muiden kanssa yms.
Mitä jos ohjaisit mieslapsen ja lapset ulos huutamaan ja riehumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla kyse siitä, että olet ap itse hieman hukassa itsesi kanssa? Jos luulet, että tietyn tyyppinen käytös on soveliasta (lapsien hankinta, pidättäytyvä käytös, "aikuismaisuus") ja osoitus Oikeasta Aikuisuudesta ja sitten suoritat sitä ja toisaalta sitten kiusaannut etkä osaa suhtautua, kun joku muu uskaltaa olla oma itsensä, persoonansa, rento ja vapaa?
Ja vielä enemmän sinua kiusaa kun kukaan ei sittenkään moiti häntä siitä? Ei miehesi, ei anoppisi, ei veli itsekään yhtäkkiä nolostu ja rykäse syvään, istahda financial times kädessä nojatuoliin ja ohimenne siitä tyttöystävää siinä matkalla kunnialliseksi kansalaiseksi. Mistään ei tule Jumalan kättä, joka kertoo: sinä huono, sinä hyvä (hyvyys osoitetaan sinuun).
Eli toisin sanoen sinua ihan kaiken kaikkiaan kiusaa tuollainen sinun mielestäsi ruodussa elämisestä lipsuminen, koska se voi tarkoittaa että sellaista ei ehkä alunperin ollutkaan.
Tämä minullekin tuli mieleeni. Varsinkin kun ap ei ole selittänyt mitä ne "tavalliset" asiat ovat, joiden pyytämisestä lankomies ahdistuu.
Aloituksesta ei myöskään käy selville, mitä ap toivoisi tilanteessa tapahtuvan. Pitäisikö lasten sedän muuttua etäiseksi aikuiseksi, joka silloin tällöin vanhempien sivusta patistaa lapsia pukemaan? Lapset rakastavat setäänsä juuri siksi että tämä on sellainen kuin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla kyse siitä, että olet ap itse hieman hukassa itsesi kanssa? Jos luulet, että tietyn tyyppinen käytös on soveliasta (lapsien hankinta, pidättäytyvä käytös, "aikuismaisuus") ja osoitus Oikeasta Aikuisuudesta ja sitten suoritat sitä ja toisaalta sitten kiusaannut etkä osaa suhtautua, kun joku muu uskaltaa olla oma itsensä, persoonansa, rento ja vapaa?
Ja vielä enemmän sinua kiusaa kun kukaan ei sittenkään moiti häntä siitä? Ei miehesi, ei anoppisi, ei veli itsekään yhtäkkiä nolostu ja rykäse syvään, istahda financial times kädessä nojatuoliin ja ohimenne siitä tyttöystävää siinä matkalla kunnialliseksi kansalaiseksi. Mistään ei tule Jumalan kättä, joka kertoo: sinä huono, sinä hyvä (hyvyys osoitetaan sinuun).
Eli toisin sanoen sinua ihan kaiken kaikkiaan kiusaa tuollainen sinun mielestäsi ruodussa elämisestä lipsuminen, koska se voi tarkoittaa että sellaista ei ehkä alunperin ollutkaan.
Tämä minullekin tuli mieleeni. Varsinkin kun ap ei ole selittänyt mitä ne "tavalliset" asiat ovat, joiden pyytämisestä lankomies ahdistuu.
Aloituksesta ei myöskään käy selville, mitä ap toivoisi tilanteessa tapahtuvan. Pitäisikö lasten sedän muuttua etäiseksi aikuiseksi, joka silloin tällöin vanhempien sivusta patistaa lapsia pukemaan? Lapset rakastavat setäänsä juuri siksi että tämä on sellainen kuin on.
Minä luulen ymmärtäväni, kohtuus kaikessa, ei varmaan ap:takaan haittaa että riehutetaan, mutta täytyykö riehuttaa koko näkemisen ajan? Aikuisten tehtävä on huolehtia, että lapset saavat syödyksi, juoduksi, riittävästi lepoa ja tekevät muutakin kuin riehuvat kuin apinat, lastenkin olisi esim. hyvä oppia seurustelemaan muidenkin kuin riehuttaja-aikuisten kanssa ja kun lapset oikein villiintyvät, ei he välttämättä osaa rauhoittua esim. syömään, eivätkä huomaa jos janottaa jne.
Minusta ap:n olisi hyvä jutella tämän riehuttajan kanssa ja sopia rajat tälle asialle, jos tuntuu pahalta, kun lapsia riehutetaan liikaa, niin kyllä siihen saa puuttua. Eihän se tarkoita, etteikö ikinä koskaan saisi riehua, vaan ainoastaan rajat sille että milloin ja kuinka paljon.
Kurjaa lukea tämän ketjun vastauksia että "antakaa riehua vaan" mitä hittoa? Onko se oikeasti nykyään noin normaalia, että joka paikassa pitää saada lasten riehua tuntikaupalla, niin ettei muut voi tehdä kuin katsella niitä riehuvia lapsia kädet korvilla, kun ei siinä metelissä kuule mitään kuitenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos omia lapsia ei ole ei voi ymmärtää miten vaikea villi lapsi on rauhoittaa, joten sano suoraan milloin riittää.
En kyllä nähnyt tuossa mitään muuta kuin posiivista, lukuunottamatta sitä että meno jatkuu, kun vaatteita pitäisi saada päälle. Siitäkin huolimatta nettotulos on kuitenkin positiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkki: Kun riehuva sakki on sopivassa kohtaa, avaat oven ja he juoksevat ulos.
Mulla on kanssa tuollainen broidi. Tulee kylään, villitsee lapset ja lähtee hihitellen pois.
Kuinka usein näette tätä veljeä? Jos, viikottain, niin ymmärrän kyllä. Omakin veljeni tykkää keksiä lasteni kanssa kaikkea, mutta onneksi ei tuollaista päätöntä riehumista ole. Nuoremmalla lapsella meinaa välillä lähteä meno käsistä, mutta puutun sitten siihen. Ja minusta on vaan kiva, kun veljeni jaksaa leikkiä lasten kanssa, kun heidän oma isä ei oikein ikinä ole ollut sitä tyyppiä. Että lasten kanssa leikkisi. Itsekin tykkään välillä hullutella ja jossain hoplopissakin menen siellä lasten kanssa. Toki annan sitten heille myös omaa rauhaa leikkiä keskenäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihan fiksu kirjoitus, mutta tähän kosahti:
Pohdin vielä, että onko kyseessä se, että hän ei osaa ottaa vastuuta muustakaan: hän käy töissä hyvällä palkalla, mutta ahdistuu jos häneltä vaaditaan normaaleita asioita. Hänellä on ollut tyttökaveri jo yli 10 vuotta, mutta he eivät ole ilmeisesti edelleenkään muuttamassa yhteen tai hankkimassa lapsia. Hän vain elelee, mutta ei ilmeisesti oikein osaa ottaa vastuuta mistään.
Kuten kolmonen jo totesikin, ottaahan hän vastuuta, jos on päässyt hyville palkoille. Alle nelikymppinen vuonna 2020 harvoin on pärjännyt ja edennyt enää pelkällä "vähän sinne päin" -peukalonpyörittelyllä.
Kummasti muutenkin vedetään yhtäläisyysviivoja yhteenmuuton & perheenlisäyksen ja kunnollisuuden välille. "Normaalit asiat" voi AP ihan suosiolla tunkea hanuriinsa. :D
Olen samaa mieltä kanssasi. Itseänikin ärsyttäisi miehen veljen käytös, mutta tuollaiset yksityisasiat eivät kuulu ap:lle.
Ap, voisitko vihdoinkin kertoa minkä normaalien asioiden vaatimisesta miehesi veli ahdistuu? En oikein osaa kuvitella mitä ne voisivat olla. Millainen esim. hänen oma kotinsa on?
Minä olen myös sellainen eno ja setä, joka villiinnyttää muksut kunnolla. Syötän välilllä salaa sokerihumalaankin ennen kuin lähden kylästä pois.
M35
Riehupetteri on mukavaa seuraa lapsille. Mutta rupesin miettimään tuota vastuullisuutta. Uskaltaisitko jättää lapset hänen vahdittavikseen vaikka muutamaksi tunniksi? Entä kieltäytyisikö hän siitä pestistä ehdottomasti? Kertoo jotain kypsyydestä.
Meillä oli ihan samanlainen tilanne aikanaan. Villitsijänä oli oma veljeni ja hermothan siinä meni monesti. Lapset kasvavat äkkiä AP:nkin kotona ja eivät lähde enää mukaan kohta "älyttömään hoilotukseen". Koita AP jaksaa, lapsille setä on tärkeä ihminen.
No, AP, onko jouluna älisty porukalla? Eskaloituiko tilanne vai näittekö ollenkaan koronarajoituksien vuoksi?
Kuulostaa hauskalta kaverilta, ei elämän tartte olla niin vakavaa!