**Esikoista yrittämässä jo pidemmän aikaa**
Hei,
Halusin aloittaa uuden ketjun, koska kaipaan vertaistukea teiltä jotka yrittävät esikoista ja hommat ei vaan mene nappiin. Meillä yritystä takana jo n. 10kk. Turhautuminen, ahdistus, väsymys, vihaisuus,pelko, suru ja muut tunteet eivät ole minulle mitenkään tuntemattomia. Tämä matka ollut pitkä ja kivinen. Ei kuitenkaan vielä niin pitkä kuin joillain, mutta tuntuu jo todenteolla pahalta. Jossain välissä olisi tarkoitus hakeutua tutkimuksiin ja siitä mahdollisesti hoitoihin jos ei nyt luomuna ennen sitä tärppää. Ollaan kahdenkympin puolessa välissä mieheni kanssa ja esikoista ei vain ala kuulumaan. Montaa asiaa on kokeiltu ja alkaa konstit olla vähissä. Yksi alkuraskauden keskenmeno syksyllä ja nyt odotetaan uutta plussaa testiin.
Olisi kiva jos haluaisitte vaihtaa ajatuksia asiasta. Jotkut varmaan tuntevatkin nimimerkkini toisesta ketjusta ja tutut ovat tietysti enemmän kuin tervetulleita. Tälläistä ketjua en nyt tästä kärkipäästä vain löytänyt. Löytyisiköhän sieltä joku samassa tilanteessa oleva mimmi :) ?
Kommentit (647)
Pöppeli: ONNEA plussasta :)) <3 Mut toi sun miehen käytös..MITÄ IHMETTÄ!!?? Ootte 2 vuotta yrittäny ja nyt kun tärppää niin sanoo et abortti?? Häh! Hitto että suututtaa sun puolesta!! Jos ei se siitä nyt pikkuhiljaa tokene ja rauhotu ja ala iloitsemaan raskaudesta (et jos onkin nyt vaan joku alkupaniikki kyseessä) niin oikeesti..mä lähtisin lätkimään! Ois voinu sitte aikanaan sanoa ettei halua lasta nyt, tai ollenkaan, ei juma!!! Älä ainakaan tee aborttia sen takia koska miehes sitä haluaa! Se on ihan sun OMA päätös pidätkö vai et, älä anna KENENKÄÄN vaikuttaa päätökseen! Jos teet sen abortin vaan miehes takia, niin sitä päätöstä saa kyllä katua lopun ikäänsä. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen! <3
Anpiainen: Mä pitelen sulle peukkuja täällä että plussaksi vielä testit muuttuis!! :)
Tänne ei ihmeellisiä..kp 10 tänään ja eilen illalla kp 9 tuli ihan kirkasta limaa, liekö sitten ovis ollut jo näin aikaseen.. Mulla yleensä ovis ollut noin kp 13 kieppeillä, et ihmeen aikaseen on jos nyt on.. ehkä kierto vieläkin hakee paikkaansa joulukuisen TM jälkeen..? Hyödynnetty ollaan nyt 2 päivänä peräkkäin ja pitänee vielä yrittää ahkeroida lähipäivinä ;)
Kimallus-84 Kp 10/24-29 Yk 21 Yritystä alkaen 06/2013
Ensimmäinen plussa testiin 11/2014 (yk 20) , joka todettiin tuulimunaksi 12/2014 (rv 8+5) Meni seuraavana päivänä ultrasta itsestään kesken.
Heippa :)
Kiitos kaikille <3 Ollaan nyt juteltu miehen kanssa ja tais olla vaan paniikki :) Nyt sitten odotellaan ekaa neuvolaa, jännää :)
Pöppeli ja tiitiäinen
Ihana kuulla Pöppeli et saitte asian puhuttua ja miehes tuli järkiin :) Onnea odotukseen! Tuuthan jatkossa kertoilemaan kuulumisia kuitenkin? :)
Täällä eilen digiovistestiin ilmeistyi hymynaama, kp 11, eli ovis oli nyt aika aikaseen, kun normaalisti ovis ollut vasta kp 13.. No on tullut hyödynneltyä hyvin ja tästä se lähtee taas 2 viikon odotus että miten käy. Tulee jos tulee, eikai siihen asiaan voi vaikuttaa.
Kimallus-84 Kp 12/24-29 Yk 21 Yritystä alkaen 06/2013
Ensimmäinen plussa testiin 11/2014 (Yk 20), joka todettiin tuulimunaksi 12/2014 (rv 8+5) Meni seuraavana päivänä ultrasta itsestään kesken.
Anppari: mikä meno siellä?
Kimallus: kiva että ovis löytyi eikä kierto seonnut pahemmin!
).( miehelle tuli kutsu vielä lisäverikokeisiin ja nyt testataan testosteroni, kortisoli (?), LH ja prolaktiini. Mulla on nyt flunssa päällä ja tuntuu että tää loppukierto on menny nopeesti, ihan kiva. Toki voi myös olla että menkat alkaa vasta yli viikon päästä, eli nythän nää päivät vasta alkaakin madella. Aikaisintaan pe alkaa ja myöhimmillään tosiaan vasta ens viikon pe, jos kierto pysyy aiemmissa lukemissaan. Odottelua, eipä muuta.
Enninkeri kp24/26-33 yk20
Tänään kp1, eipä mulla muuta...
anpiainen (yritys aloitettu 5/2012)
Anpiainen: ...Voi että! :( PÖH ja iso HÖH! Olis nyt voinu olla se plussa jo! Tsemppiä ja voimia uuteen nousuun! <3
Anpiainen: Voi ei, emmä osaa valita sopivia sanoja lohduttaakseni, varmasti on kurjat fiilikset siellä :( Sympatiat siis täältäkin. Mulla on nyt niin huono muisti (vaikka ketjun joskus läpi selasinkin), mutta oliko teillä nyt valmiina jatkosuunnitelmaa vai miten homma etenee tästä eteenpäin? Ei tietysti tarvitse kertoa jos on liian henkilökohtaista. Toivottavasti kuitenkin joku toimiva ratkaisu tulisi vihdoin teille eteen.
Vähän tuntuu kurjalta perään hehkuttaa, mutta mä taisin just testata ensimmäisen ovisplussan koko (melkein) 1,5v aikana mitä olen niitä kokeillut saada/etsiä. En kyllä ihan joka kierrossa ole jaksanut, mutta tosi monessa kuitenkin. Aiemmin on siinä testiviivassa ollut kierron aikana vaihtelua joo, mutta aina kuitenkin se testiviiva on ollut kontrolliviivaa selvästi haaleampi. Mutta nyt se testiviiva on jo niin lähellä samaa väriä (käytännössä sama), että saattaisi positiivinen ollakin :) Kumma sinänsä, kierto on jo tosi pitkällä ja testiviiva oli muka vahvistumassa jo aiemmin mutta vaaleni jo välissä (eikä aiemmin siis tummunut lähellekään näin tummaksi)..
Eihän tämä nyt mitään varmaa tietenkään tarkoita, muuta kuin että se että tässä kierrossa mahdollisuus raskautua on isommalla todennäköisyydellä olemassa (tai vähintäänkin tämä on merkki siitä, että jotain tuolla sisuskaluissa ainakin joskus tapahtuu).
Niin ja Pöppelille onnittelut plussasta tietenkin, ihana juttu ja onneksi mieskin toipui alkujärkytyksestä :) Joskus sitä saattaa häkeltyneenä päästää aikamoisia sammakoita suustaan.
Carpediem: Eipä meillä oikein ole enää muita vaihtoehtoja kuin uusi ISCI hoito. Ja en tiedä kuinka monta niitä voidaan tehdä julkisella puolella. Maanantaina soitan jatkosta niin silloin selviää milloin seuraava hoito tehdään.
Yritän nyt pysytellä poissa täältä ettei asia olisi koko ajan mielessä. Käyn maanantaina kertomassa miten meidän kohdalla edetään, mutta sitten luultavasti vain taustailen mukana.
anpiainen (yritys aloitettu 5/2012)
Ensi viikon lopulla suunnittelukäynti tulevaa varten, joten palailen sen jälkeen kertomaan kuinka tästä edetään..
anpiainen (yritys aloitettu 5/2012)
Heippa hummingbird,
et ole yksin ajatustesi ja ahdistuksen kanssa. Meillä yritystä takana heinäkuisista häistämme saakka, tuloksetta kuten saatat arvatakin. Ovulaatiotestejä ollaan parissa kierrossa kokeiltu ja niiden mukaan ainakin ovulaatio tulee, josta olen toki siitä iloinen sillä itselläni on vuosia sitten todettu lievä pco joka saattaa hankaloittaa asioita. Kun lopetin pillereiden syömisen viime kesäkuussa halusin käydä gynen kanssa juttelemassa ja gyne oli positiivisin mielin raskautumisen suhteen. Uskoi vakaasti että perheenlisäystä voisi hyvinkin olla tiedossa vuoden sisällä. N. 1,5 kk. Sitten halusin kuitenkin että asiaa alettaisiin tutkimaan ja verikokeissa näkyikin hormooneissa pientä häikkää. Nyt viikon kuluttua mennään miehen kanssa hormoonipolille juttelemaan asiasta ja lisätutkimuksiin, toisinsanoen lapsettomuustutkimuksiin.
mutta huhhuh.
Käytitkö sinä hummingbird ennen yrittämisen alkamista hormonaalista ehkäisyä? Tutkimusten mukaan ainakin e-pillereitä syöneiden naisten raskaaksi tuleminen on muita hitaampaa. Mutta kun eihän sitä malttaisi odottaa vuositolkulla :D välillä tuntuu että kaikki ympärillä lisääntyvät vaikkei niin tarkoituskaan olisi ja itse painii hirmuisen vauvakuumeen ja odotuksen kourissa...
Hei hummingbird ja cosmikki,
Täällä on myös esikoista yritetty enemmän ja vähemmän kohta 1v 8kk ja viime vuoden syyskuussa pääsimme lapsettomuustutkimuksiin. Epäilen itse suurimmaksi syyksi ovuloimattomuutta, miehellä kaikki kunnossa.
PCOS on todettu muutama vuosi sitten ja e-pillereitä ehdin syödä n. 8 vuotta ennen yrityksen alkua. Ylipainoakin on, joten laihduttaminen on tämänkin kannalta tärkeää. Käytössä on ollut Terolut, Glucophage (metformiini) ja nyt kolmen kierron ajan Clomifen.
Olen lukenut todella paljon kaikkia tutkimuksia lapsettomuudesta sekä hedelmällisyydestä ja sen perusteella päätin kokeilla kokonaan viljatonta ja osittain maidotonta (vain täysrasvaiset maitotuotteet) ruokavaliota. Olo on ainakin parempi, ei ole mielitekoja makeaan ja viimeisimmässä follikkeliultrassa löytyi kaksi kypsyvää sopivan kokoista follikkelia.
Voin niin yhtyä tuohon, että kaikki ympärillä lisääntyvät. Mutta toisaalta tiedän lähipiiristä myös useampia pareja, joilla on ongelmia.
Tuntuu välillä niin tyhmältä puhua ystäville follikkeleista ja Clomeista, kun eivät he ymmärrä niistä mitään. Siksi olen seuraillut keskustelua täällä, jotta voisi tuntea "kuuluvansa joukkoon".
Tällä hetkellä kp 18 ja vielä pitää jaksaa odotella, että pääsee taas kerran testaamaan. Oireita ja aavistuksia on aina, niihin en jaksa enää luottaa.
Tsemppiä teille!
Heippa Repotar :) (ja hummingbird tok myös jos keskustelua vielä seuraat)
Teillä on jouduttu odottelemaan esikoista jo tuplasti pidempään kuin meillä :/ Ja silti koen ettät ähän "projektiin" on mennyt ikuisuus! Eli kaikki empatiani teille! Onko teillä minkäverran ikää? Meillä molemmat juuri 30v rajapyykin ylittäneitä joten tuntuu että alkaa kohta tulla jo "kiire" jos& kun mielisi niitä lapsia enemmänkin kuin sen yhden saada...
Oletko Repotar ovulaatiotestejä kokeillut? Varmasti toki olet, mutta oletko nyt tuolla lääkityksellä saanut positiivisia tuloksia asian suhteen? Itse olen parina kuuna noita testejä tehnyt ja olen hymynaaman (clear blue testejä käytän helpon tulkinnan vuoksi) onnistunut saamaan (minulla ei siis mitään lääkityksiä). Mikä voittajafiilis tuleekaan kun saa jo ovulaatiotestistä "plussan", mikähän fiilis semahtaa olla kun joskus saa raskaustestistä sen plussan :o :)?!
Vaikka itselläni tuo lievä pco todettu silloin aikoinaan niin olen siitä poikkeuksellinen pco- potilas etten ole koskaan ollut ylipainoinen. Toki painoi pyörii satunnaisesti (kuten tällä hetkellä) normaalipainon ylärajoilla ja siksi itsekin olen nyt muutaman viikon aktiivisesti pudottanut painoa sillä painoindeksi taitaa olla meillä pco/ pcos potilailla yksi ratkaisevista tekijöistä hedelmöittymisen kannalta. Kolme kiloa olenkin onnistunut jo nyt reilussa parissa viikossa pudottamaan :)!
Onko teillä muuten kuukautiskierrot kuinka säännöllisiä? Itselläni on (yllättävää kyllä) muodostunut kierto oikeastaan heti pillereiden jälkeen suht säännölliseksi (32-35pvää). Toki yksi erittäin poikkeuksellinenkin kierto on kohdalle osunut (48pvää) johtuen luultavasti siitä että tuolloin olin aika varma olevani raskaana ja oletettavasti stresi, tms. pitkitti kuukautistentuloa :/
Nyt menossa kp 28, ovulaatio oli kp 19 (tässä kuussa siis todennettu jälleen testillä) joten nyt jänskäillään jälleen kuukautistentuloa. Toki olen bongaillut "raskausoireita" ja niitä selvästi "löytänytkin" mutta kuten varmasti tiedätte niin ei tässä vaiheessa uskalla toivoa liikoja. Vaikka toki toivo elää joka kuukausi...
Minäkin nyt hiivin tänne hiljakseen seurailemaan. Esikoista on nyt työstetty 6kk, joka tuntuu ihan järkyttävälle. Tiedän että tämä on lyhyt aika, monet yrittävät vuosiakin... mutta minulle tämä tekee jo pahaa. Itsesyytös ja katkeruus puskee pintaan päivittäin.
Heipä hei kaikille! Ihanaa että tänne sittenkin tuli porukkaa. Alkuun näytti niin hiljaiselta ja nyt vasta huomasin teidät mussukat!
Cosmikki vitsi sulla on jännät ajat, pidän sulle kovasti peukkuja että vihdoin jo tärppäis! Mulla on kuukautiskierto säännöllinen, mutta gynen mielestä liian pitkä!? Musta 33 päivää on ihan sopiva!
Repotar minkälaista hoitoa teillä on tai on suunnitteilla? Miltä ne on tuntunu tähän asti? Teille kyllä nyt jo toivoo plussaa!
Vatipää kyllä mulla ollut tää sama fiilis jo pidemmän aikaa, että kyllä mä ymmärrän että toi puoli vuottakin tuntuu pitkältä. Toki Repotaren aika on varmasti tuskaisin. Sitä ei kyllä toivo kenellekään tätä fiilistä, eikä varsinkaan noin pitkään :/
Mistä päin ootte? Oon kovasti yrittänyt miettiä että jos yksityiselle menee lapsettomuushoitoihin niin mihin sitä kannattais mennä. Oon ite pk-seudulta ja valinnan varaa todellakin on. Hinnatkin näyttää vaihtelevan suuresti. Oon kovasti nyt tutkinut näitä hoitoja ja tulevaisuus luonnollisestikin jännittää !
Mulla takana 10 vuoden e-pillerit , jotka ei todella varmastikaan helpota asiaa. Ikää mulla 26 ja miehellä 27. Muutama vuosi sitten mulla alkoi tulemaan ruskeaa vuotoa pillereiden kanssa (loppu kierrosta) ja kukaan ei auttanut mua. Kovasti lohduteltiin, että sitten kun lopetat pillerit niin loppuu tämä vuotokin. Vuosi sitten kesäkuun alussa pillerit jäivät ja vuodot oikeastaan vaan runsastuneet. Nyt teroja siis kokeiltu useampi kuukausi annoksella 1x2 ja ei tulosta vuodon kanssa. Normaali kierto on mulla n. 32-33 päivää siis. Mulla kanssa hieman ylipainoa n. 10-15kg ja stressi tästä laihduttamisestakin pahentaa tilannetta.
Meillä kukaan ei tiedä, että yritetään joten tutuille en voi puhuakaan. Mieskään ei jaksa kuunnella aina näitä samoja juttuja ja siihen tää palsta on kyllä loistopaikka!
Mulla gyne maanantaina ja yritän saada lugesteronit käyttöön, ehkä clomit... Katotaan suostuuko antaa mulle mitään noista. Epäilen vahvasti itselläni keltarauhasen vajaatoimintaa sillä vuodan kp 22-33 kunnes menkat alkaa. Sitten ensi viikolla soitan aikaa omalle terkkarille josta taas yritän saada lähetteet tutkimuksiin. Siitä se sitten alkaa. Meillä ei tosi vielä ihan vuosi täynnä, mutta en halua odottaa kesään jollon kaikki paikat sulkee ovensa. Miehen kanssa sovittu, että jos vikaa ei varsinaisesti löydy, odotetaan rauhassa kunnallista puolta, mutta jos meille sanotaan ettei onnistu tavallisella menetelmällä niin sitten käydään yksityisellä samalla kun jonotetaan julkiselle puolelle.
Tuntuu että voisin kirjottaa romaanin tästä teille, mutta lisää sitten ensi kerralla. Ette muuten jaksa lukea :) Rentouttavaa viikonloppua teille ja toivottavasti tulee nopsasti hyviä uutisia!
kp 10/33 ya 06/2013
Hei kaikille!
Meillä on yrityksessä saada toinen lapsi, mutta ajattelin silti kertoa teille tarinani...sopiihan?
Olin 31- vuotias, kun aloitimme yrittämään esikoistamme. Olin syönyt e- pillereitä n. 13- vuotta tauotta, kunnes siis jätin pillerit pois. Yrityksistä huolimatta en vaan millään raskautunut, joten vuoden yrittämisen jälkeen saimme terveysaseman kautta lähetteen kättärin perhesuunnittelupolille. Ekan käynnin aikaan yritystä oli takana jo n. 1v4kk. Eli tutkimukset oli aloitettu ja sitten vaan kävikin niin, että tulin raskaaksi ihan luomuna. Siis 1,5 vuoden yrittämisen jälkeen olin vihdoinkin raskaana! Siinä huumassa menikin sitten seuraavat kaksi viikkoa, kunnes eräänä yönä heräsin ja wc:ssä käydessäni huomasin vuotavani verta. No, alkuraskauden (n. rv6) spontaani keskenmenohan siinä tuli. Kaiken sen yrittämisen ja epäonnistumisen tuskan jälkeen kävi niinkuin kävi. Sitten keskenmenon jälkeen tulin välittömästi uudestaan raskaaksi siis edes kuukautisia ei ehtinyt välissä tulemaan. Olin 33- vuotias, kun esikoisemme syntyi.
Nyt olen 36- vuotias ja yritämme saada toista lasta. Yritystä on takana 8 kuukautta ja mitään ei tapahdu. Ovista olen plussannut, mutta eipä ole auttanut. Tuska ja epätoivo on taas palannut mieleeni. Ymmärrän täysin miltä teistä tuntuu ja mitä fiiliksiä te koette! Tsemppiä ja voimia teille kaikille!
Heippa kaikille ! kyllä kolahti ku löysin tän ketjun nii päätin kirjottaa..
Eli mulla ja miehellä ikää 22.v ja esikoista yritetty viime kesäkuusta asti.. Yks alkuraskauden (6+) km oli marraskuussa, joka oli todella kova paikka meille molemmille. Sen jälkee kierto oli 45pv ja sen jälkee ei melkein kahtee kk näkyny menkkoi nii menin gynelle. Määräs Terot kolmeks kk ja sano et jos ei niiden aikana tärppää, nii pitää mennä uuestaa ja sit mietitää clomeja. Yksityisellä siis kävin ja meen kyllä edelleen kun siellä on niin ihana ja ymmärtäväinen gyne, joka itsekkin on kärsiny lapsettomuudesta.
Nyt oon 2 kuurii syöny Teroi, eikä oo viel tärpänny.. Viel ois yks satsi jälel ja sit pitääki varata taas aikaa sinne gynelle.
Pahemmaks tän tekee se, että ympärillä kaiken maailman tuttavat, kaverit, sukulaiset jne vähän väliä ilmottaa perheen lisäyksestä ja facebookkiin laitetaa kaiken maailman masukuvia ja ultrakuvia jajajaja... Joo, tottakai oon onnellinen niiden puolesta, mutta kyllä se pistää välillä aika katkeraks.. Ja ku päivittelevät et miten on niin huono olo ja rankkaa, nii tekis mieli sanoo, että V*ttu oo onnellinen että oot raskaana !!
Joo sori vuodatus :D mut joo, näin siis meillä..
Jansku20
Heippa kaikille! :)
Liityn minäkin tänne. Ketjun aloittajalle ja parille muulle taidankin olla jo tuttu tuolta toisesta ketjusta.
Mutta nyt siis kaikille yhteisesti tämä esittäytyminen, eli täältä löytyy kolmekymppinen pariskunta Kymenlaakson alueelta, mies 30, ja minä ihan kohta myös 30. Yhdessä ollaan oltu melkein 4 vuotta, joista kihloissa ihan just 2 vuotta. Saman katon alla asuttu myös kohta 2 vuotta. Esikoista tässä on yritetty 06/2013 lähtien, eli samoissa mennään hummingbirdin kanssa. E-pillereitä käytin ennen yrityksen aloitusta reilut 4 vuotta. Ensin Mercilon-merkkisiä pari vuotta, jonka jälkeen pillerit vaihtui Cerazette-merkkisiin minipillereihin, koska mulla on taipuvaisuutta migreeniin, minkätakia tavallisia e-pillereitä ei suositeltu (en tosiaan tiedä miksi mulle ne silti alunperin määrättiin..?..no, anyway..). Pillerit jätin pois 03/2013, ja halusin odottaa sitten että oma kierto ensin palautuu ja menkat lähtis tulemaan normaalisti. Pari kuukautta siinä mentiin sitten kumilla. Menkat sitten alkoikin ihan normaalisti heti pillerien lopetuksen jälkeen, ja on olleet säännölliset siitä asti, 24-29 päivän kiertoja. :) Tosiaan viime vuoden kesäkuussa jätettiin sitten kaikki ehkäisy pois ja alettiin yrittämään esikoista..mutta tässä sitä vielä ollaan, kahdestaan.
Ovulaatiotestejä oon monessa kierrossa tehnyt, ja aina saanut plussan niissä kierroissa kun oon jaksanut tikuttaa. Aina on yritetty parhaamme mukaan hyödyntää, mutta ei vaan tärppää :( Gynellä kävin helmikuun lopussa normitarkastuksessa, ja kaikki oli kunnossa, ultralla vielä katsottiin ettei ole mitään ihmeellistä, ja kaikki oli Ok. Tai oikeastaan olen käynyt tässä muistaakseni viimeisen vuoden aikana 3 kertaa gynellä, koska ekalla kerralla, jolloin menin normaaliin tarkastukseen (ennen yrityksen aloittamista), mulla todettiin papassa luokka 2 (hyvänlaatuinen solumuutos, jolla ei ole onneksi vaikutusta raskaaksi tulemisen kanssa), jonka takia piti puolen vuoden välein käydä kontrollissa. 2 kertaa peräkkäin sain tuon luokka 2-tuloksen papassa, mutta nyt kun helmikuun lopulla kävin kolmannen kerran kontrollissa, niin se luokka 2 oli hävinnyt, ja tilanne normalisoitunut, eli kaikki on nyt vihdoin ok senkin puolesta. Mitään estettä gyne ei ainakaan löytänyt raskaaksi tulemiselle. Gyne suositteli mulle vielä otettavaksi joitakin verikokeita jos plussaa ei tässä kevään aikana kuulu. Kilpirauhastesti ja prolaktiini tais olla ainakin siinä listassa ja sitte oli vielä jokin kolmas verikoe, en nyt muista mikä se oli.
Olen miettinyt että jos ei seuraavasta tulevasta kierrosta tärppää, niin menisin otattamaan nuo gynen suosittelemat verikokeet, katsottais onko niissä joku pielessä. Jos ne on ok, ja senkään jälkeen ei plussaa kuulu, niin sitten miehelle se siemennestetutkimus.. Jos nyt tämmösistä lähtis liikkeelle...
Yritetään nyt vielä tää kevät tässä..
Jep, mut ei mulla tässä nyt tän enempää, sori jos tästä tuli liian pitkä sepustus :D
Kimallus-84 Kp 26/24-29 Yk 11.
**Ainiin, ja täällä tosiaan tuhruilu alkoi jo torstaina, joten eiköhän se oo ihan kohta Kp 1..... jälleen kerran.. :( huoh..
Tässä kierrossa tikutin ovisplussan Kp 13, sunnuntaina 16.3, peittoja heilutettiin sitä edeltävänä perjantaina ja lauantaina, ovisplussapäivänä sunnuntaina, ja olikohan nyt niin että maanantainakin vielä (17.3) ja seuraavan kerran keskiviikkona (19.3). Että ei se ainakaan yrityksestä oo kiinni täällä..mutta ei vaan tärppää niin ei tärppää.. :(
Yritys jatkukoon.......
Joo, ja Kp 1 on TAAS täällä..
Meille ei vissiin oo vaan sitä vauvaa tarkotettu........ :'(
Yk 12 pyörähti siis käyntiin..huoh.. :/
Heippa!
Kiitos kovasti kaikille tsempeistä! Tänään menossa jo PP11 pakastealkionsiirron jälkeen. Omassa kierrossa menossa kp31, 15 päivää ovulaatiosta. Tein eilen ja tänä aamuna negatestit, mutta peukut pystyssä edelleen toivon tärpin käyneen. Viralliseen testipäiväänhän on vielä ne 3 piinaavaa päivää. Hirveä turvotus vaivaa edelleen ja nyt olen tuntenut myös menkkakipuja ja pari kertaa luullutkin niiden alkavan vaan eipä ole onneksi mitään tullut. Ja toivotaan peukut pystyssä ettei tulekaan <3 Aikaisemmissa siirroissa menkat alkaneet PP11 ja PP12.
Carpediem: Onnea miehen hyvistä tuloksista!
Innu84: Mullakin on ollut tosi selvät ovisoireet nyt kun olen oviksia yrittänyt bongailla. Nykyisin ei melkein testiäkään tarvitse kun tietää milloin se on. Minulla vaan on silloin niin kovat kivut ettei melkeimpä tee mieli seksiäkään, harmi :D
Pöppeli: Onnea hirmuisesti, haaveesi on nyt totta! Mutta ihmeellistä tuo miehesi käytös. Jospa hän on vain niin sekaisin tästä tilanteesta kun teillä nyt vihdoin tärppäsikin. Onko tilanne yhtään muuttunut paremmaksi?
anpiainen (yritys aloitettu 5/2012)