Miten suhtautuisitte jos saisitte 5v. jälkeen tietää, että mies seurusteli ekat 3kk päällekkäin myös toisen naisen kanssa?

Olen sujuvasti tapaillut kolmeakin miestä yhtaikaa. Tein kuitenkin kaikille selväksi, että niin kauan kun eivät sitoudu minuun, ei tarvitse olettaa, että sitoudun heihin.

Nykyisen kumppanini tavatessa oli viritystä samalla. Kuitenkin jo ekatreffi jysähti kuin tuhat volttia, niin sanotusti. Olisin voinut "tapailla sitoutumatta" näitä yhtaikaa vielä jonkun aikaa, mutta en kerta kaikkiaan pystynyt. Oli pakko ekatreffiltä palatessa ilmoittaa säädölleni (joka jopa tiesi treffeistä), että tämä oli nyt tässä, kiitos kaikesta ja kaikkea hyvää hänelle.

Että mitä tahansa päätätkin uskoa miehestäsi, niin ei hän ollut umpirakastunut, jos pystyi pitämään muita sivussa.

Vastauksen aloituksen kysymykseen: Heivaisin. En voisi luottaa mieheen enää.

Miten suhtautuisitte jos saisitte 25v. jälkeen tietää, että mies on seurustellut viimeiset 3kk päällekkäin myös toisen naisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Ap, lankeat nyt perinteiseen ansaan, että tässähän menisi viisi vuotta hukkaan, jos nyt eroaisi. Tätä hain kommentillani aiemmin, että parempi viisi nyt, kuin viisitoista myöhemmin. Tukahdutin samanlaisia epäilyjä omasta miehestäni aikanaan, ja ajattelin että "kukaan ei ole täydellinen" ( haluaisin että epätäydellisyys ilmenee lojuvina sukkina eikä pettämisenä) ja kaikkihan on nyt hyvin (onko oikeasti vai haluanko uskotella itselleni että on).

Jos mies ei edes selvitä asiaa, pidän teidän tulevaisuutta todella huonona. Sinulla on haaveita teidän tulevaisuudesta, ehkä talosta ja lapsista. Nyt hän on eri mies kuin luulit hänen olevan. Jos sokeasti menet kohti unelmiasi, toivoen että kyllä ne sieltä onnistuvat kun uskot kovasti, entä jos eivät tulekaan?

Jos olet vielä nuori, voit vielä löytää kunnollisenkin miehen. Sellaisen joka tämä on vain esittänyt olevansa.

Ymmärrän, että rakastat häntä, ja haluaisit uskoa kaiken mitä hän selittää, ettei se rakkautesi särkyisi. Valitettavasti rakkautesi on ollut aika sokea, ja kohdistuu ehkä mieheen jota ei todellisuudessa ole.

Vähintä mitä hän voi tehdä on keskustella ja vastata kysymyksiin, kuten kuka tahansa pettänyt. Kiinnitä nyt sitten huomiota siihen, jos sinusta tuntuu että hän valehtelee (taas) ja jos hän puhuu ristiin itsensä kanssa.

Vielä: haluatko lopun ikää miettiä, puhuuko hän totta tällä kertaa?

Kiitos, tämäkin viesti on täynnä hyviä pointteja. Ylipäätään tämä ketju on ollut äärimmäisen hyvä, tarpeellinen ja asiallinen. Otan kaikki näkökulmat huomioon ja laitan korvani taakse asioita. Parastahan tässä on se, että kommenttinne ovat puolueettomia ja näin ollen voin miettiä rauhassa sitä miltä tämä tilanne kuulostaa ulkopuolisten korviin.

Mitä tulee tähän lainaamaani viestiin, ymmärrän ja allekirjoitan tosiaan pointit. Sen verran vastakommentoin, että en nyt onneksi ole ihan sokeana menossa tästä eteenpäin vaan juuri mm. mainitsemistasi syistä olen todella varuillani. En myöskään ole ihan untuvikko, joten ymmärrän että kaikkea mitä toinen selittää ei kannata ihan vaan niellä. Pohdin kaikkea todella huolella. Lapsia tähän ei ole tulossa, se onkin ihan päivänselvää kaikki mainitut asiat huomioiden, että sitä ei kannattaisi nyt edes ajatellakaan.

Tässä on onneksi nyt "ainoastaan" kyse meistä kahdesta ja avioliitostamme. Aikuisena ihmisenä pärjään tarvittaessa myös ihan omillani. Jos tähän jään, jään rakkaudesta ja omasta halustani, ja siinä tapauksessa tämä episodi täytyy vaan jättää taakse.

Mutta kyllähän tämä pohdintaa vaatii ja ottaa varmaan aikansa, että näen missä mennään, missä itse menen.

AP

Voihan sitä olla päällekkäin ihan vaan ystävinä.

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä olla päällekkäin ihan vaan ystävinä.

Kyllä siihen seurustelu päällekkäin saattaa helposti johtaa niihin seksihommiin.

No mitäpä tuosta. Uuden ihmissuhteen syntyvaiheilla saattaa hyvin olla monta rautaa tulessa ja sitä mielellään tutkailee tovin kenen kanssa synkkaa. JOs nyt sattuu käymään kuten teillä kävi, niin tuollainen muutama kuukausi on ihan ok päälleikkäisyyttä, kunhan siitä ei jää kiinni. Tietysti jos nainen on ymmärtäväinen, niin voihan tilanteen kertoakin ja perustella niin, että tässä nyt tutkaillaan oletko sinä a vai b vaihtoehto.

Me kaikki tehdään omasta suhteesta ikään kuin tarina.

Sun tarinassa suhde alkoi siitä, että mies rakastui sinuun palavasti, ja kaikki muu oli seurausta siitä.

Jos se ei olekaan totta, niin miten se muuttaa tarinaa? Miksi te sitten muutitte yhteen niin nopeasti, ellei syynä ollutkaan palava rakkaus. Tarvitsiko hän jostain syystä asuntoa, tai oliko rahat loppu, ja piti asumiskulut jakaa jonkun kanssa. Ehkä sinulla oli hyvä asunto, ehkä hän halusi muuttaa siihen kaupunkiin. Ehkä se toinen nosti hänen kassinsa pihalle.

Sitä joutuu avaamaan kaikenlaista, kun tarinan perusta osoittautuu valheeksi.

Ehkä ap teki parempaa ruokaa ja oli varakkaampi ja isompi talo ja vaikka mökkikin päälle.

Ja kuka sen sanoo, ettei sitä toista ole sen jälkeen nähty. Mun äidille kävi näin.

Ja koko tarinaa ei olisi edes syntynyt jos ap olisi tiennyt että meneillään on toinen suhde.

Vierailija kirjoitti:

Me kaikki tehdään omasta suhteesta ikään kuin tarina.

Sun tarinassa suhde alkoi siitä, että mies rakastui sinuun palavasti, ja kaikki muu oli seurausta siitä.

Jos se ei olekaan totta, niin miten se muuttaa tarinaa? Miksi te sitten muutitte yhteen niin nopeasti, ellei syynä ollutkaan palava rakkaus. Tarvitsiko hän jostain syystä asuntoa, tai oliko rahat loppu, ja piti asumiskulut jakaa jonkun kanssa. Ehkä sinulla oli hyvä asunto, ehkä hän halusi muuttaa siihen kaupunkiin. Ehkä se toinen nosti hänen kassinsa pihalle.

Sitä joutuu avaamaan kaikenlaista, kun tarinan perusta osoittautuu valheeksi.

Tämäkin herätti ajatuksia. Tietyllä tapaa toin ehkä suhteeseemme enemmän määrättyjä resursseja... Voi elämän kevät!

AP

Jotkut sanovat, ettei voi olla kahta suhdetta yhtäaikaa, jos on rakastunut. Pääsääntöisesti näin onkin, mutta aina ihminen ei itsekään tajua olevansa rakastunut. Itsekin olen luullut olevani rakastunut tai rakastumassa henkilöön A, ja tajusin vasta muutaman viikon päästä, että olinkin koko ajan rakastunut henkilöön B enkä vain tiedostanut tunteitani. Periaatteessa olisin silloin alkuvaiheessa voinut ruveta seurustelemaan A:n kanssa ja olisin tehnytkin niin, jos hän olisi ehdottanut sitä. Onneksi ei ehdottanut, niin ei tarvinnut lopettaa suhdetta, kun se ei ollut alkanutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtavaa että tämä on herättänyt yhä keskustelua. Luen ja metin joka ikistä kommenttia, kiitos. Sen verran voin kyllä sanoa, että jos olisin tuolloin tiennyt että miehellä on jo joku (hänhän sanoi minulle olleensa pitkään yksin), en missään nimessä olisi edes suhdetta aloittanut!

Nyt tietenkin vaakakupissa painaa nämä yhteiset 5 hyvää vuotta, joten enköhän tähän jää ja yritä päästä asiasta yli. Hämmentäviä ja ärsyttäviä tekijöitä tässä nyt tietysti on kuten olen ketjussa maininnutkin, joten ei ole ihan helppoa, etenkin kun mies on sitä mieltä että tätä ei enempää käsitellä: joko luotan tai en luota.

AP

Särähtää korvaan tuo "etenkin kun mies on sitä mieltä että tätä ei enempää käsitellä". Vilpitön mies olisi pahoillaan siitä, että on valehdellut ja antanut ymmärtää asioiden olevan muuta kuin ne ovat. Ja antaisi aikaa ja tilaa sulatella ja käsitellä asian.

Oma mielipiteeni ja kokemukseni on, että kahta ei voi rakastaa samaan aikaan. Toki voi tykätä, olla ihastunut ja seksi voi olla hyvää, mutta tarkoitan nyt niitä syvempiä aitoja tunteita. Palavasti rakastunut mies olisi dumpannut, tai ghostannut sen toisen ap:n tavattuaan- ei jatkanut suhdetta 3kk.

Toisaalta mies olisi voinut jatkaa toista suhdetta kauemminkin kuin 3 kuukautta. Jokin syy siihenkin on, ettei hän niin tehnyt.

Miehesi on polyamorinen. Tiedätkö, onko hänellä ollut muita suhteita teidän suhteenne rinnalla?

Itse sanoisin miehelleni tuossa tilanteessa, että jos hänellä on muita suhteita meidän suhteemme rinnalla, haluan, että hän esittelee minulle kumppaninsa. Ei tarvitse samaan asuntoon muuttaa, mutta olisi kiva tietää, ketä on kimpassa mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tuota muun muassa ihmettelen joo... oltiin ihan mielettömän rakastuneita ja eritoten mies oli se joka meidän juttua vei eteenpäin, hänen aloitteestaan muutimme yhteenkin jne. Olin ihan haltioissani että kävi tuuri, ihana mies ja palava rakkaus.

Niin sitten onkin ollut siinä ohessa muuta. Ihan pöljä fiilis. Ymmärtäisin jotenkin edes jos minä olisin ollut se innokkaampi ja mies sitten alistunut yhteenmuuttoon jne. painostukseni alla, mutta kun siitä ei todellakaan ollut kyse.

AP

Kukapa noita miehiä ymmärtää. Ehkä oli tunteita molempia kohtaan ja jatkoi mahd pitkälle molempien kanssa että näkee kumman kanssa sujuu kokonaisuutena paremmin? Mutta tuo 3kk on se isoin ongelma tässä. Ymmärrän että ero (en tiedä kauanko oli tämän toisen naisen kanssa säätänyt ennen kun te aloitte tapailemaan?) vaatii jonkin verran valmisteluja (tavaroiden kotiin viemistä yms yms) mutta 3kk on kyllä aivan törkeän pitkä aika jatkaa kahden naisen kanssa.

Suosittelen ottamaan asian vielä miehen kanssa puheeksi. Jos osaa jotenkin perustella tätä asiaa, voisin harkita jatkavani (mutta lapsia en koskaan hankkisi) mutta muuten kyllä miettisin, että jos mies pystyi noin hyvin salaamaan toimintansa alussa, mikä estäisi nyt pettämästä ja olla naama täysin peruslukemilla kotona.

Heidän juttunsa oli kestänyt ennen minun tapaamistani ehkä sen toiset 3 kk, eli mikään pitkäaikainen seurustelu ei heillä ollut kyseessä. Ymmärtäisin toisesta vinkkelistä, jos heidän kohdallaan olisi kyse pitkäaikaisesta suhteesta. Rakastuimme päätä pahkaa ja etenkin mies, niin että en millään ymmärrä miksi hän on roikottanut vielä tuota edellistä naista mukana kuukausia siitä kun me tavattiin ja sovittiin seurustelusta. Vasta tosiaan yhteenmuuttomme korvilla mies lopetti tuon suhteen.

Äääh, mitä enemmän kirjoitan tätä auki, sitä vastenmielisemmältä tämä omaan korvaani kuulostaa.

AP

Jos mies olisi rakastunut sinuun päätä pahkaa, hän ei olisi ollut toisen kanssa 3kk.

Siis mieshän on ihan selkeästi pettänyt kerran seurustelitte jo, ei tuossa siitä asiasta mitään epäselvää ole. Se sitten mitä asian kanssa haluat tehdä on eri juttu.

Jos 5 vuotta mitä ootte yhdessä olleet, on sujunut hyvin, niin antaisin olla. Alttarillahan te vasta ootte ikuista rakkautta vannoneet! :) Eli aivan eri asia, jos avioliiton jälkeen olisi ollut jotain tuon tapaista..

Vierailija kirjoitti:

Me kaikki tehdään omasta suhteesta ikään kuin tarina.

Sun tarinassa suhde alkoi siitä, että mies rakastui sinuun palavasti, ja kaikki muu oli seurausta siitä.

Jos se ei olekaan totta, niin miten se muuttaa tarinaa? Miksi te sitten muutitte yhteen niin nopeasti, ellei syynä ollutkaan palava rakkaus. Tarvitsiko hän jostain syystä asuntoa, tai oliko rahat loppu, ja piti asumiskulut jakaa jonkun kanssa. Ehkä sinulla oli hyvä asunto, ehkä hän halusi muuttaa siihen kaupunkiin. Ehkä se toinen nosti hänen kassinsa pihalle.

Sitä joutuu avaamaan kaikenlaista, kun tarinan perusta osoittautuu valheeksi.

Niin tämä. Olisin itse kyllä tuossa tilanteessa täynnä kysymyksiä: rakastiko mies aidosti, vai esittikö vain? Miksi mies ei jättänyt sitä toista heti, ei viikon päästä, ei edes kuukauden päästä, vaan 3kk piti molempia suhteita rinnakkain. Kävikö kettu molempien koloissa peräkkäin? Miksi mies ei halua nykyhetkellä keskustella asiasta, vaan se on hänestä loppuunkäsitelty? Entä jos mies olikin rakastunut siihen toiseen, mutta nainen jätti hänet ja olin se johon tyydyttiin?

Tällä palstalla on varmaan paljon sarjasuhteilijoita, kun pienikin moka on anteeksiantamaton asia ja halutaan ajatella, että toinen ihminen ei koskaan opi virheistä, kerran pettäjä on aina pettäjä, ja virheet tarkoittaa sitä että ihminen on ilkeä narsisti joka on läpeensä huono eikä koskaan voi olla mitään muuta. Jos kukaan jää suhteeseen epätäydellisen ihmisen kanssa, hän on tossun alla tai säälittävä.

Tämä siis huomattu myös muissa ketjuissa. Hienoa että olette niin täydellisiä kaikilla elämänne osa-alueilla, ettette voi koskaan asettua sellaisen asemaan joka tekee elämässään virheitä tai asioita joita saattaa katua.

Mielestäni nyt isoin ongelma on se, onko mies halukas avaamaan tuota menneisyyden tilannetta ap:lle, joka tarvitsisi sitä mennäkseen eteenpäin. Sillä ei olisi mulle niinkään enää väliä mitä tapahtui vaan se miten tilanne hoidetaan jatkossa. Itse suhtaudun näin (enkä kehota jättämään sitä sikaa vain siksi mitä viisi vuotta sitten tapahtui) koska hyväksyn sen että ihmiset on epätäydellisiä.

Vierailija kirjoitti:

3 kk menee yllättävän nopeasti. Alkuvaiheessa voi olla tuollaista pientä epävarmuutta. Ottaisin asia kyllä vielä puheeksi ja selvitäisin juurta jaksaen mutta ei toi vaikuta kovin huolestuttavalle.

3 kk teesekentelyä ei kyllä mene nopeasti. Ellei ole tosi hyvä teeskentelemään eikä tunnu missään.