en luota miehen kykyyn hoitaa vauvaamme

Voi jeesus sentään näitä yli-ihmisäitejä. 

Jatka tätä rataa ja puolen vuoden päästä valitat kun mies ei tee lapsensa kanssa yhtään mitään. 

Nuija.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 19:56"]

Voi jeesus sentään näitä yli-ihmisäitejä. 

Jatka tätä rataa ja puolen vuoden päästä valitat kun mies ei tee lapsensa kanssa yhtään mitään. 

Nuija.

[/quote]

Sääntö numero yksi: AV:lla ei saa kertoa rehellisesti, miltä tuntuu, koska siitä saa aina haukut.

No varmaan saa jos on syytä!! Onhan se nyt ihan vitun idioottia tehdä lapsi miehen kanssa ja sitten valittaa kun ei luota siihen että osaa hoitaa! Mitä jos mies ei luota sun hoitotaitoos, annatteko huostaan?

Vauva ja mies selviävät kyllä; varsinkin jos kyse on muutamasta tunnista. Jos juuri on syöty, vaippa on kuiva  ja päällä on sopivasti vaatteita eikä mikään akuutti uhkaa vauvan terveyttä; itku ei ole vaarallista. Miehen pitää oppia oma tapansa rauhoittaa vauvaa

Tuo muakin pelotti, kun lapset oli vauvoja. Siis se että miehet ei reagoi itkuun yhtä nopeasti/voimakkaasti kuin äiti. Kerran lapsi satutti itseään toisessa huoneessa ja kuulin jo itkusta, että nyt sattui lujaa. Mulla oli joku homma kesken, etten päässyt heti auttamaan, niin mies siinä laiskasti nousee sohvalta ja lompsii

katsomaan lasta. Silloin otti päähän, mutta myöhemmin tajusin, että mies ei vaan 

erota itkun sävyjä toisistaan.

Se on eri asia, jos mies hoitaa laiskanlaisesti vauvaa kuin että on vauvaa hoitaessaan aina ärtyisä ja kiukkuinen. Harvapa haluaa jättää vauvansa sellaiselle hoitoon, oli lapsen isä tai ei. 

Mutta tietystihän se on äidissä aina vika, näin vauvaa nätisti hoitavien miesten vaimot aina jaksaa kertoa.

Luulen että oli melkoinen lottovotto hankkia ensimmäinen lapsi jo niinkin varhain kuin 22 vuotiaana. Siinä iässä sitä vielä uskoo omiin kykyihinsä ja luottaa muiden kykyihin. Uskalsin huoletta jättää parin kuukauden ikäisen vauvan lypsymaidon kanssa miehen hoiviin jopa pariksi päiväksi. Kun isä saa vauvan kanssa vastuuta, niin hän pärjää myös jatkossa pienokaisen kanssa. Aika ihmeissäni olen kuunnellut kavereita, jotka eivät muka voi jättää vauvaa isälleen, kun isä ei muka pärjää.

Parin kokeilun jäkeen totesin että äitini ei pärjää pienen lapsen kanssa, muistot ovat ihan liiaksi kullanneet toimintatapoja. Sen sijaan anopille pienokaiset on voinut huoletta jättää, hän kyllä pärjäsi ja osasi huolehtia.

Niin, naisen vikahan se on, jos mies ei hillitse hermojaan vauvan kanssa.

Kertokaapa mulle muuten ihan mielenkiinnosta, että mikä tämän palstan mukaan EI olisi naisen vika? Kun näyttää, että naisen vastuulla on paitsi oma käytös myös kaikkien muidenkin ihmisten käytös...

Ap on äiti, jonka empatiakyky riittää siihen, että hän osaa kuvitella miltä tuntuu olla täysin avuton ihminen, joka on ärtyneen ja pinna kireällä olevan ihmisen armoilla, ja joka aistii sen kireyden ihan kaikessa kosketuksessa ja vuorovaikutuksessa. Totta kai hän on ahdistunut. Ei aloittajalla ole tässä ongelmaa. Ongelma on miehellä, joka ei ymmärrä miten hänen käytöksensä vaikuttaa lapseen ja miltä se tuntuu lapsesta. Kuitenkin siitä se vanhemmuus lähtee, että opettelee aitoa kärsivällisyyttä ja työntämään ne omat tunteet syrjään että voi tyynnytellä, hoitaa ja rauhoitella lasta.

En minäkään pystyisi rentoutumaan, jos joutuisin koko ajan miettimään miten vauvaani hoidetaan vai hoidetaanko ollenkaan.  

Tarkemmin luettuani tajusin että et uskalla antaa vauvaa miehelle, vaikka olet itse kotona. hohhoijakkaa, melko varma uupumus edessä. Kannattaa varmaan hankkiutua mahdollisimman nopeasti yksinhuoltajaksi, todennäköisesti pidät miestäkin lapsenasi ja hoidat häntä.

-8-

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 20:07"]

Se on eri asia, jos mies hoitaa laiskanlaisesti vauvaa kuin että on vauvaa hoitaessaan aina ärtyisä ja kiukkuinen. Harvapa haluaa jättää vauvansa sellaiselle hoitoon, oli lapsen isä tai ei. 

Mutta tietystihän se on äidissä aina vika, näin vauvaa nätisti hoitavien miesten vaimot aina jaksaa kertoa.

[/quote]

varmaan on ärtyisä jos äiti kyttää ja ei luota.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 20:02"]

Vauva ja mies selviävät kyllä; varsinkin jos kyse on muutamasta tunnista. Jos juuri on syöty, vaippa on kuiva  ja päällä on sopivasti vaatteita eikä mikään akuutti uhkaa vauvan terveyttä; itku ei ole vaarallista. Miehen pitää oppia oma tapansa rauhoittaa vauvaa

[/quote]No kyllä miestä pitää sen verran ottaa osalliseksi lapsen hoitoon, että hän osaa huolehtia pienen perustarpeet, kuten ruuan, kuivan vaipan ja pukemisen. Oletteko te ihan tärähtäneitä?!?

t. mies

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 20:03"]

Tuo muakin pelotti, kun lapset oli vauvoja. Siis se että miehet ei reagoi itkuun yhtä nopeasti/voimakkaasti kuin äiti. Kerran lapsi satutti itseään toisessa huoneessa ja kuulin jo itkusta, että nyt sattui lujaa. Mulla oli joku homma kesken, etten päässyt heti auttamaan, niin mies siinä laiskasti nousee sohvalta ja lompsii

katsomaan lasta. Silloin otti päähän, mutta myöhemmin tajusin, että mies ei vaan 

erota itkun sävyjä toisistaan.

[/quote]Noin niitä itkupillejä kasvatetaan. Lapsi oppii äkkiä säätelemään mamman vauhtia itkun sävyllä. Olisit jättänyt homman miehelle, koska hän hanskaa sen paremmin.

Juuri tässä ilmenee se itse ongelma -  "Minä haluan että mies tekee sitä ja tätä ja asiat pitää tehdä näin". Ei se ole sun asia määritellä kenekään isyyttä. Relaa hyvä ihminen, lapset kasvaa vaikka ei koko ajan ole huolissaan

Harvapa äiti etukäteen kuvittelee, että se oma mies olisi lapsen kanssa ärtyisä kiukkuperse. Sitä on aika halolla päähän lyöty, kun sitten mies sellaiseksi paljastuu. Esim. Käyt kaupassa ja jo 15 poissaolominuutin jälkeen alkaa kärttyiset milloin tuut puhelut. Kun lopulta olet tehnyt ostokset ja suoriutunut kotiin, huutaa vauva sekä mies. En tajua, miten siinä muka vaimon kyttäys on ärtyisyyttä aiheuttanut. Jotkut miehet vaan ei tunnu selviävän edes vastasyötetyn kuivissa vaipoissa olevan vauvan kanssa.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 20:07"]

Se on eri asia, jos mies hoitaa laiskanlaisesti vauvaa kuin että on vauvaa hoitaessaan aina ärtyisä ja kiukkuinen. Harvapa haluaa jättää vauvansa sellaiselle hoitoon, oli lapsen isä tai ei. 

Mutta tietystihän se on äidissä aina vika, näin vauvaa nätisti hoitavien miesten vaimot aina jaksaa kertoa.

[/quote]

taitaa turhautua kun pitäisi olla heti yli-ihminen, olla niin kiintynyt vauvaan. Ja akka kuuntelee toisessa huoneessa hetken ja sitten tulee hössöttään, että etkö osaa, anna tänne. Turhauttaa ja menee sitten hermot kun ei osaa yhtä hyvin heti kuin äiti eikä ole sitä kiintymyssuhdetta.

Minä olen myös hermoillut ja hermoilen vielä toisenkin kohdalla miten mies lasten kanssa pärjää. Mutta olen opetellut siihen, että mies osaa myös lapsia katsoa ja hänelläkin on oikeus opetella omat toimintatapansa ja oma suhde lapsiin. Vaikka vieläkin on vaikeaa, pidän silti mölyt mahassani ja kannusta miestäni.

Ja on välillä todella ärtyisä, eikä aina jaksa mennä heti lasten itkua kuuntelemaan, on paljon suurpiirteisempi kuin minä. Hermostuu paljon helpommin kuin minä.

Ei vauvan hoito mitään tähtitiedettä ole. 

Minä olen alusta asti sanonut ja OSOITTANUT miehelle että luotan häneen ja hänen taitoihinsa yhtä paljon kun omiini niin koskaan ei ole ollut ongelmaa.

ei mikään ihme että apn mies on ärsyyntynyt varmasti vaistoaa että ap ei luota häneen.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 20:15"]

Kertokaapa mulle muuten ihan mielenkiinnosta, että mikä tämän palstan mukaan EI olisi naisen vika?

[/quote]Minusta taas tuntuu että kaikki tällä palstalla käsitellyt ongelmat johtuu miehestä.

t. mies

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 20:07"]

Se on eri asia, jos mies hoitaa laiskanlaisesti vauvaa kuin että on vauvaa hoitaessaan aina ärtyisä ja kiukkuinen. Harvapa haluaa jättää vauvansa sellaiselle hoitoon, oli lapsen isä tai ei. 

Mutta tietystihän se on äidissä aina vika, näin vauvaa nätisti hoitavien miesten vaimot aina jaksaa kertoa.

[/quote]

Siis ei se mitään, että mies liikkuu laiskasti vaan pointti oli se, että ei erottanut hätäitkua(jolloin ehkä voisi toimia ripeämmin) normi itkusta. Enkä sano, että tämä miehen vika on. Kaikilla miehillä vaan ei ole välttämättä herkkyyttä näissä asioissa. Mun mies ainakin pystyi sulkemaan korvansa täysin vauvan itkulta! Sinällään olen hänelle kateellinen. :D

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 20:16"]

Tarkemmin luettuani tajusin että et uskalla antaa vauvaa miehelle, vaikka olet itse kotona. hohhoijakkaa, melko varma uupumus edessä. Kannattaa varmaan hankkiutua mahdollisimman nopeasti yksinhuoltajaksi, todennäköisesti pidät miestäkin lapsenasi ja hoidat häntä.

-8-

[/quote]

Aivan! Eihän mieheltä voi vaatia, että hän vaikkapa hoitaisi sitä lastaan niin ettei lapsen puolesta tarvitsisi huolehtia. Nyt kaikki yhdessä vaatimaan siltä pieneltä vauvalta enemmän tunteiden hallintaa kuin mihin hänen isänsä kykenee niin tämäkin asia selviää! Jos vauva vain unohtaisi kaikki kasvukipunsa ja vatsakipunsa ja muun hätänsä, niin miehestäkin ois kiva sitä hoitaa, tai ainakin pitää siinä sohvalla vierellään kun pelaa pleikkaa. Jos kaikki muut, paitsi mies, vain olisivat erilaisia, niin miestä ei yhtään ärsyttäisi. Reilua, kohtuullista ja tasa-arvoista!

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 20:23"]

Harvapa äiti etukäteen kuvittelee, että se oma mies olisi lapsen kanssa ärtyisä kiukkuperse. Sitä on aika halolla päähän lyöty, kun sitten mies sellaiseksi paljastuu. Esim. Käyt kaupassa ja jo 15 poissaolominuutin jälkeen alkaa kärttyiset milloin tuut puhelut. Kun lopulta olet tehnyt ostokset ja suoriutunut kotiin, huutaa vauva sekä mies. En tajua, miten siinä muka vaimon kyttäys on ärtyisyyttä aiheuttanut. Jotkut miehet vaan ei tunnu selviävän edes vastasyötetyn kuivissa vaipoissa olevan vauvan kanssa.

[/quote]Ehkä sitten noin. Onneksi ei sattunut omalla kohdalle. Olen kuvitellut että osaamattomia isiä on niillä äideillä jotka omivat lapsen hoidon, eivätkä luota mieheen.