Lue keskustelun säännöt.
Paras oivalluksesi tavaran karsimiseen?
Eli mikä oivallus on auttanut sinua eniten kun olet karsinut tavaroita? Olen siis toki lukenut konmarit ja muut alan tuoreet teokset ja seuraan aiheeseen liittyviä instatilejä jne, mutta haluaisin kuulla minkä asian ymmärtäminen on auttanut juuri sinua eniten?
Kommentit (550)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostaisinko nyt tämän tavaran? Jos vastaan kieltävästi, luovun siitä.
Katselin juuri tavaroita ympärilläni. Melkein kaikesta vastaisin että en ostaisi nyt. Kaikkea en kuitenkaan voi heittää pois, koska käytämme niitä ja sitten pitäisi ostaa uusia.
Vastaisin, että kyseessä on taito eikä niinkään mikään oivallus. Ja uuden taidon masteroiminen vie valitettavasti monta vuotta.
Siinä tavaran vähentämisessä kehittyy ajallaan, ja suosittelen olemaan aiheessa lempeä eikä pakottamaan itseäsi. Jos et ole jostain tavarasta valmis luopumaan, niin sitten et ole (ainakaan vielä).
Valitse joku sellainen osa-alue, mikä tuntuu itselle helpolta, ja aloita sieltä ja anna muun vielä hautua. Pitkällehän olet asiassa jo kertomasi mukaan päässyt, ja onnittele itseäsi tästä. Niissä viinilaseissa nyt vaan on joku sellainen taika, että niiden aika ei ole lähteä vielä.
Tavaran vähentämisen idea on kuitenkin helpottaa elämää. Lempeyttä ja armollisuutta itseä kohtaan, sisko hyvä! ❤️
kuolinpesiä tyhjennellessä monelle tullut oivallus: kaikki nämä "miljoona kiloa krääsää kerätty ja mene nyt kaatopaikalle", tätä samaa en halua omille lapsilleni
älä anna lahjaksi tavaraa vaan rahaa-lahjakortteja-syötävää-elämyksiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älä osta esim kahvinkeitintä jos nykyinen toimii
moni tuttu ostanut esim m.masterin vaikka kesämökille viety useita vanhoja toimivia keittimiä
sama kaava toki muidenkin tavaroiden kanssa
myy pois se mitä et raaski heittää pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen uusi tavara jonka ostan on valmistuksessa kuluttanut materiaaleja/energiaa ja saatuttanut.
Pidä tavaroista huolta ja käytä ne loppuun, myös autot ja puhelimet jne.
Kaikelle pitää olla paikka ja tarkoitus. Jokaiselle tavaralle pitää olla se paikka missä sitä säilytetään, kun mukihylly tulee täyteen, heitetään ylimääräiset pois. Jokaisella tavaralla pitää olla käyttöä, jos on valokuva-albumeita, mutta ei ikinä katso niitä kuvia, heitetään ne pois.
Muistoesineissä auttaa se, että rajaa niiden paikat ja ei säilytä "piilossa" paljon mitään, ehkä joku yksi laatikko kellarissa. Loput pitää olla näkyvillä, esimerkiksi vitriinissä ne mummon vanhat kahvikupit. Meillä on keittiössä muutama lasiovinen yläkaappi, ylimmillä hyllyillä on juurikin koristekahvikupit.
Tunnista mitkä ovat muistoesineitä, eikä käyttöesineitä. Käyttöesine on sellainen, jos se hajoaa, tulee paha mieli siitä, että pitää siivota ja käyttää rahaa uuden samanlaisen hankintaan tai ettei samanlaisia enää tehdä. Muistoesine on sellainen, jossa on kiinni joku tunne, vaikka sitä voisikin käyttää. Kannattaa kokeilla kerätä ne kaikki yhteen ja kerralla tehdä karsimista. Jos teet kaappi kerrallaan, niin aina löytyy erilaisia muistoja eri ihmisistä. Sitten kun keräät ne kaikki yhteen, niin huomaat, ettet tarvitse kymmeniä muistoja äidistäsi.
Sitten mietit missä haluat pitää jäljelle jääneitä esineitä esillä, teetkö kollaasin, laitatko vitriiniin, laitatko joulutavaroiden joukkoon, jne.
Et ole velvoitettu säilyttämään mitään sen takia, että se on ollut tärkeä jollekin toiselle. Mieti lempiesinettäsi, haluaisitko, että lapsesi on pakko säilyttää se, jos hän ei siitä välitä tai se ei sovi hänen kotiinsa? Joten tuskinpa ne mummot ja vaarit halusivat sinun säilyttävän kaikkea.
Jos Muistoesineissä on huono tunne, niin luovu esineestä. Haluatko kotiisi esineitä, jotka saavat sinut onnelliseksi vai jotka aiheuttavat syyllisyyttä ja pahaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jokaisella tavaralla pitää olla käyttöä, jos on valokuva-albumeita, mutta ei ikinä katso niitä kuvia, heitetään ne pois."
Tätä en itse kyllä ymmärrä, koska meillä on sadan vuoden ajalta kuvia reilustikin tallessa eikä niitä todellakaan katsella edes vuosittain, mutta ovat arvokkaita muistoja elämästä myös seuraaville sukupolville.
Jos kaikki hävitetään, niin tulevaisuudesta ei löydy muistoja entisestä ajasta ja vanhempana niitä arvostaa eri tavalla kuin nyt.
Have nothing in your house that you do not know to be useful, or believe to be beautiful.
William Morris
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Jokaisella tavaralla pitää olla käyttöä, jos on valokuva-albumeita, mutta ei ikinä katso niitä kuvia, heitetään ne pois."
Tätä en itse kyllä ymmärrä, koska meillä on sadan vuoden ajalta kuvia reilustikin tallessa eikä niitä todellakaan katsella edes vuosittain, mutta ovat arvokkaita muistoja elämästä myös seuraaville sukupolville.
Jos kaikki hävitetään, niin tulevaisuudesta ei löydy muistoja entisestä ajasta ja vanhempana niitä arvostaa eri tavalla kuin nyt.
Jos edes sinä et halua niitä albumeita selata, niin miksi ihmeessä joku muu haluaisi niitä sinun sukulaisten kuvia katsella?
Itse perin kamalan kasan valokuvia, kymmeniä albumeita ja tuhottomasti irtokuvia. Otin jokaisesta albumista pari parasta kuvaa, jostain velvollisuuden tunnosta kävin myös ne jotka eivät olleet albumissa läpi. En tiennyt about ketään niistä ihmisistä, siellä ne vuodesta toiseen juhli synttäreitä ja jouluja. Niitäkään iltoja elämässä en saa ikinä takaisin. Olisin arvostanut, jos hän olisi itse karsinut ne kymmenet albumit siihen yhteen, jota voi olla mielenkiintoa joskus katsella.
Jos luulet, että jotakuta kiinnostaa ne 30 kuvaa jokaisesta elämäsi joulusta, laita ne muistitikulle, se ei sentään vie fyysistä tilaa.
Turhat lahjat voi laittaa hyvällä omallatunnolla eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ostaisinko nyt tämän tavaran? Jos vastaan kieltävästi, luovun siitä.
Tämä on hyvä. Soveltuu tietysti juuri kaapeissa lojuviin tavaroihin. Ja jos toteaa, että tilalle olisi ostettava uusi vastaava, niin sitten ei luovu.
Vielä voi tehostaa miettimällä ottaisiko tavaran, jos saisi ilmaiseksi. Jos sittenkään ei ottaisi on siis täysin arvoton sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Kun tavarat karsii minimiin, eipä jää tosiaan lapsille ja tuleville sukupolville mitään muistoja eikä tavaraperintöjä. Säälittävää sekin.
No toivottavasti ei jää! Minulla on tavaraa jo ihan tarpeeksi omasta takaa, joten en halua yhdenkään kuolinpesän tavaraa kotiini. En muutenkaan liitä tavaroihin muistoarvoa, vaan muistot tärkeistä ihmisistä ovat ihan päässäni omissa muistoissani.
Vierailija kirjoitti:
älä osta esim kahvinkeitintä jos nykyinen toimii
moni tuttu ostanut esim m.masterin vaikka kesämökille viety useita vanhoja toimivia keittimiä
sama kaava toki muidenkin tavaroiden kanssa
Ja jos ostat niin hankkiudu eroon niistä vanhoista. Mökille on turha raahata kaikkea roskaa.
Ostaisinko nyt tämän tavaran? Jos vastaan kieltävästi, luovun siitä. Tuo ei oikein toimi muistoesineiden kanssa :(
-ap[/quote]
-> -> Ostaisinko uudestaan tämän / ottaisinko vastaan jos ei olisi velvollisuudentunteesta pakko. Ehkä sentään osasta voisi luopua?
Mitä maksaisit tavarasta, jonka olet heittämässä pois? No, 10 e. Ostaisiko joku sen? Jos joo, myy. Jos tarvitset oikeasti ja ostaisit kuitenkin uuden samanlaisen, säilytä.
Sain just myytyä vaatteen, jota perheenjäsen ei enää käytä. Olisin vienyt kirpparille, mutta alkoi harmittaa, että kirppari maksaa ehkä sillä hinnalla vuokraansa. Nyt sain sen rahan itselleni, raha menee perheen ruokaan ja on sitenkin enemmän hyödyksi kuin kirpparilla.
Paraikaa käytän hurjan vanhaa yöpukua ja risoja sukkahousuja ja alushousuja. Kun ne ovat ihan tiensä päässä, heitän ne pois ja kaappikin näyttää siistimmältä ilman niitä.
Paras oivallukseni on se, että pois heitetty tavara ei kuluta voimiani yhtään. Ympäriinsä lojuvat turhakkeet kuluttavat aikaani ja ajatuksiani.
Vierailija kirjoitti:
kuolinpesiä tyhjennellessä monelle tullut oivallus: kaikki nämä "miljoona kiloa krääsää kerätty ja mene nyt kaatopaikalle", tätä samaa en halua omille lapsilleni
Juuri näin. Olen ollut reilun kahden vuoden aikana mukana kolmen kuolinpesän tyhjennyksessä, enkä halua lapsilleni (tai kuka ikinä taloni tyhjentää) sellaista taakkaa.
Ihmiset keräävät vuosikymmenien aikana aivan uskomattoman määrän tavaraa, ja kaiken surun ja hautajaisjärjestelyiden ja perunkirjoituksen jne. keskellä pitää käydä vielä läpi toisen omaisuus, ja keksiä mitä sille kaikelle tavaralle tehdään.
Tuo ei oikein toimi muistoesineiden kanssa :(
-ap