Lue keskustelun säännöt.
Moraalikysymys seksiin liittyen
11.03.2014 |
Olen aina ollut sitä mieltä, että ketään ei saa pettää ja että jos tekee mieli seksiä toisen kanssa, pitää erota tai sietää halunsa tekemättä mitään. Nyt olen itse pinteessä ja kaipaan apua...
Minulla ja miehelläni on takana pitkä liitto, kaksi lasta ja muutenkin se perinteinen avioliittokuvio. Toisaalta sujuu kivasti ja sovimme yhteen, rakkautta on paljon jne. mutta toisaalta...no, ongelma on vain minussa: minä kaipaan, janoan, TARVITSEN rajumpaa seksiä ja s/m-leikkejä.
Tämä puoli heräsi minussa vasta aikuisiällä, ja pahentui molempien raskauksien myötä (olivat varsinaista seksuaalisen heräämisen aikaa). En enää syttynyt tavalliselle seksille vaan halusin että minua läpsitään, kuristetaan, piiskataan, sidotaan ja pannaan väkisin. Yritin kertoa miehelleni asteittain näistä jutuista ja vaikka hän suhtautui hienotunteisesti, nyt neljä vuotta myöhemmin tilanne on edelleen se, että hän ei pysty näitä asioita toteuttamaan kuin pari kertaa vuodessa jos sitäkään (ja sekin on aika lepsua touhua). Viimeksi kun riitelimme aiheesta, mies sanoi että on pahoillaan mutta ei vaan PYSTY tekemään minulle noita asioita, vaikka TIETÄÄ että pidän niistä.
Olen vaihtanut ajatuksia muutaman miehen kanssa, joista kummatkin elävät vaimonsa kanssa samanlaisessa tilanteessa: kaikki on periaatteessa hyvin, mutta omat halut syövät elämänhalua kun niitä ei pääse toteuttamaan. Omalla kohdallani olen miettinyt jopa, voisiko riittämätön seksielämä (tietyllä alueella, siis) olla syynä toistuvaan masennukseeni ja ylensyömiseen. Jotenkin tuntuu, että nykytouhu ei voi jatkua, mutta en haluaisi rikkoa perhettäkään...
Mieheni sanoi muutama päivä sitten, että voin mennä piiskattavaksi yms. kunhan en seksiä harrasta ja kunhan hän ei saa tietää yksityiskohtia. On onneton tilanteen vuoksi, muttei kuulemma voi edelleenkään asialle mitään: kun ei pysty niin ei pysty. Mietin tässä, että mitä te muut tekisitte tilanteessani? Sietäisittekö nykytilannetta, jatkuvasti kärsien, vaiko kerrankin antaisitte haluillenne vallan ja menisitte vieraisiin?
Kommentit (70)
Ehdotan aplle, että menee jonnekin piiskattavaksi ja ottaa miehensä mukaan katsomaan. Eikö näillä bdsm-porukoilla ole jotain "illanviettoja", johon voi osallistua?
Toisaalta, joskus fantasiat on parempi pitääkin sellaisina, niiden toteutus saattaa olla pettymys. Mutta jos asia on vaivannut jo vuosia, niin varmaan pitää kokeilla, että saa mielenrauhan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vaadi, että miehesi osallistuisi millään tavalla tähän. Jätä hänet jo rauhaan tämän suhteen ja usko, että ei on ei. Hienoa, että miehesi sanoo ei sille, mitä ei halua tehdä.
Jos olisin sinä ja tuollaisissa tuskissa päästä piiskattavaksi, niin hakeutuisin piiskattavaksi. En todellakaan kertoisi siitä miehelle mitään tuossa tilanteessa. Kävisin kokeilemassa, josko elämä sillä kirkastuisi. Jos sen jälkeen alkaisi vahvasti tuntua siltä, että yhtenäinen perhe, hyvä puoliso ja hyvä tavallinen seksielämä painaa vaa'assa vähemmän kuin se piiskaus, niin sitten ero.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 00:29"]Olet sairas ja itsekas ihminen! Sulla on ihanan kuulonen mies joka ansaitsee parempaa kuin sina! Jata se ja se loytaa itsellensa paremman ja normaalin vaimon!!!!!!!!!
[/quote]
Miten se voi olla niin vaikea ymmärtää että joku voi olla onnellimen kun saa käpertyä nukkumaan rakkaansa kainaloon takapuoli juomuilla ja panta kaulassa:)
Yrittäkää pelastaa suhde, tehkää kaikkenne. Mielestäni kannattaa yrittää saada miehesi kiinnostumaan aiheesta vähitellen. Tuskin sinullekkaan kaikkein luontevinta oli heti alussa kuristus- ruoskimis- ja raiskausjutut. Luultavasti vähitellen se vain ajautu siihen. Ehkä oikea tie on yrittää saada miehesikin ihan vähitellen mukaan, niin saattaa ymmärtää mikä se kicksi siinä on, mitä saat.
Olen itse isä, ja meillä on lapsia. Voin sanoa, että elämä kyllä murenisi tuhanneksi palaseksi, jos vaimo tuli sanomaan "Joudun jättämään sinut, ja hajottaman perheemme, koska et suostu olemaan minulle väkivaltainen sängyssä."
Jos se on oikeasti ainoa osa-alua elämässänne, missä on parantamisen varaa, niin helpolla olette päässeet. Kannattaa yrittää siis hoitaa se jotenkin kuntoon, täällä on varmasti mona mammaa, joka haaveilisi yhtä tasapainoisesta ja hyvästä suhteesta. Jos siis oikeasti kaikki muu on kunnossa.
Yksi keino on myös kaivella kaikki miehesti fantasiat / fetissit, ja koittaa yhdistellä teille sopiva combo. Kysy haluaako miehesi, että nielet spermat, tai haluaako kokeilla peppuseksiä, tai haluaako että puet jotain tiettyjä vaatteita. Sitten sanot, että onnistuu jos samalla vähän läimäytät avokämmenellä pepulle. Ja siitä vähitellen koitat saada miestäsi mukaan siihen mitä itse koet miellyttäväksi seksissä. Kuten sanoin, vähitellen tuo saattaa onnistua, et voi olettaa miehesi kiinnostuvan kerralla samoista jutuista kun sinä.
Mutta älä heitä hyvää suhdetta hukkaan vain tämän takia. Kun lapsiakin on. Tämä on aika pieni töyssy kuitenkin suhteessa siihen, mitä muut joutuvat käydä läpi. Ymmärrän, että saattaa kuulostaa ilkeältä, koska ongelmasi on kuitenkin oikea. Mutta saatat katua myöhemmin jos nyt jätät. Ovet kuitenkin saattaa vähitellen avautua molempia tyydyttävään seksiin.
Ja vielä jatkoa edelliseen (66).
Oletteko harkinneet, että laitat niin vahvan roolipuvun päälle, että miehesi ei koe sinua sängyssä vaimoksi ja lastensa äitiksi. Että ikäänkuin sitä kautta voisi pitää erillään sen hc-seksipuolen muusta elämästä. Koulutytön pukua, koko nahkaa, peruukki, voimakkaat meikit. Voisiko kiinnostaa molempia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiaa tuskin kannattaa ratkaista ilman ulkopuolisen terapeutin apua. Keittiöpsykologit (kuten mä) yrittävät tulkita tekstin rakennetta enemmän kuin tilannetta, jonka ammattilainen live-keskustelussa saisi äärettömästi paremmin esille. Tekstin tulkinta on ainoa mitä palstan hyvää tarkoittavat neuvojat tai lehtien neuvovat palstat oikeastaan voivat tehdä. Parisuhteen vuorovaikutuksen ydin ei selviä lyhyessä kirjassakaan ilman liian suuria oletuksia lukijan omaan elämään peilaten.
Toisaalta en usko että ap ymmärtää, tai on edes tarpeeksi yrittänyt, ymmärtää puolisonsa kantaa. Tästä kertoo että tarve olla "moraalinen" on enemmän esillä kuin puolison tunteiden käsittely. En tarkoita ettei ap välitä tarpeeksi, vaan että se voi hänen tilanteessaan yksinkertaisesti olla liian vaikeata. Näiden asioiden moraaalisuus on jotain mitä voidaan keskenään sopia.
Myös puoliso ei välttämättä ymmärrä ongelmaa tarpeeksi, jos ei suostu edes hiukan välillä harjoittelemaan asiaa vaikka saisi sillä vaimonsa kuinka kiimaiseksi. Ap:n kierous kun ei tosiaan ole pahimmasta päästä. Hyvä terapeutti osaisi avata sekä puolisoa ongelmalle että ongelmaa puolisolle.
Tärkeintä on olla tarkkana ettei säädä mitään mitä ei ole sovittu. Varsinkin kun kipupisteitä ei selvästi ymmärretä. Varsinkaan ei käydä vieraissa kokeilemassa ja yritetä salata asiaa yms. älykääpiömäistä sähläystä. Kyllä fiksut aina pärjää!
bdsmbaari.net
Sieltä löytyy kaikki mitä haluat asiasta tietää, vastaavassa tilanteessa olevia ja piiskaajia, ja piiskattavia.
Toiselta ei voi vaatia sellaista mitä ei toinen itse halua tehdä. Ellei toinen ole alistuva luonteeltaan. Jos miehesi nauttii nöyryytetyksi tulemisesta niin silloin piiskaaja / Alistaja voi sopia teille, muuten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin toinen osapuoli kuvailemassasi suhteessa. Olimme yhdessä yli 20 vuotta.
Tuona aikana seksuaalinen itsetuntoni katosi kokonaan, ja tunsin, että en riitä puolisolleni omana itsenäni. Yritin mennä mukaan hänen fantasioihinsa, koska tiesin että hän tarvitsi sitä ja halusin olla hänelle mieliksi.
En itse saanut siitä mitään, ja joka kerta kun suostuin (juuri niin, suostuin) vaatimukset (toiveet, odotukset, nimitetään niitä miksi tahansa) kasvoivat aina seuraavaan kertaan.
Minäkään en halunnut rikkoa perhettä, joten joustin niin kauan että olin itse ihan rikki.
Erosta on kauan. Läksin itse täysin romuna, ja olen sitä vieläkin. Jos et halua että miehellesi käy samoin, lähde heti ja toteuta fantasiasi samanlaisen ihmisen kanssa, äläkä yritä pakottaa (suostutella, opettaa "oikeanlaista suhtautumista seksiin" tms.).
Meitä on moneen junaan ja löydät varmasti samanlaisen itsellesi. Ero kannattaa tehdä heti, ennenkuin puolisosi kärsii tuon enempää, koska ero on edessä kuitenkin.
Olen vastaavassa tilanteessa oleva mies. Ja on lapset ja elämä muutenkin menee latujaan. Mutta se suuri pettymys ja katkeruus siitä seksistä! Meillä meni vain sikäli toisin päin, että minä sain aluksi haluamaani seksiä ja tulla mm. sidotuksi ym. Elin vuosikaudet melkein tyytyväisenä (olisin halunnut useammin, mutta tyydyin kuitenkin n. 6-8 krt/vuosi tahtiin), kuitenkin joitain vuosia sitten rakas vaimoni vain yhden kerran jälkeen ilmoitti, että se oli sitten viimeinen kerta! Ja se todellakin taisi olla!
Siitä alkoi helvetti ja en ole osannut sitä vieläkään ratkaista! Tiedän tilanteesi liiankin hyvin! Ennen olin halukas likimain aina kaikenlaiseen seksiin, mukaanlukien vanilja, mutta nyt se ei juuri kiinnosta. Vissiin fysiikka pakottaa kuitenkin aina silloin tällöin siihen, mutta joka ainoa kerta siitä tulee vain katkeruutta ja pahaa mieltä. Kuinka ihmeessä joku voi kohdella aviopuolisoaan näin. (siis vaimoni minua, niin että ei välitä tarpeistani ollenkaan, polkee ne maan rakoon, aivan kuin niitä ei olisikaan!)
Ollaan juteltu vaikka kuinka monesti asiasta ja se vain ilmeisesti on niin, että jos toinen ei ole halukas tällaiseen toimintaan, niin sitä vain ei kertakaikkiaan pysty! Minullekin vaimoni ehdotti, että hakisin tarpeilleni tyydytyksen muualta, mutta ei ole helppoa. Rakastan vaimoani ja jotenkin vain se rakastelu toisen ihmisen kanssa ei ole sama asia, kuin oman vaimon. S/M seksi on minusta verrattavissa aivan tavalliseen seksiin, eli rakasteluun eli rakkauden osoittamiseen.
Tämä raatelee ja katkeroittaa mielen, arjesta on kadonnut iloisuus ja onnellisuus. Se on vaan niin ihmeellistä, että se on vain aina mielessä. Teetpä mitä vain niin aina vaan tahtoo mielen päällä olla.
Olen harkinnut ulkopuolista suhdetta, mutta en siihen ole vielä ryhtynyt. Saa nähdä onko tässä se edessä. Erotakkaan en haluaisi, on kuitenkin lapsetkin vielä niin pieniä ja muutenkin tärkeitä.
Pekka
[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 03:24"]Annan sinulle seuraavan vinkin: jos halusi on oikeasti noin kova, erotkaa. Sinä menet sm-suhteeseen ja miehesi suuntaa hellemmän naisen syliin, yksinkertaista.
Sen nimittäin voin sanoa, että satuta miestäsi suuresti menemällä hakemaan rajun seksisi muualta. Siinä myönnät avoimesti, ettei miehesi pysty tyydyttämään sinua: hyökkäät hänen miehuutensa perusteita vastaan. Tuolla tavalla suhteeseen tulee lisää aimoannos katkeruutta.
Ihan oikeasti, näen eron ainoana vaihtoehtona, valitettavasti. Tai sitten opettelet tykkäämään siitä perusseksistä ja pidät fantasian fantasiana.
T. Mies.
[/quote]
Niin? Voihan asian kauniimminkin muotoilla, mutta tilanne on nyt se, että ap:lla on tarpeita, joita hänen miehensä ei pysty täyttämään. Onko se sitten kiltimpää erota tällä perusteella?
Yrittäisin vielä keskustella, olisiko s/m:ää kuitenkin mahdollista toteuttaa suhteessa jollain lailla, ja jos ei niin tarttuisin miehen tarjoukseen