Lue keskustelun säännöt.
Harva tuttumme tietää, millainen mieheni on oikeasti
09.03.2014 |
Mieheni on mustasukkainen, uhannut tappaa mut, ollut kovakourainen mua kohtaan, ollut jättämässä mua jo monta kertaa, ajautunut tappeluihin ja käyttäytynyt väkivaltaisesti. Ennen kuin tapasimme, hän oli kärsinyt masennuksesta ja muista mielenterveysongelmista psykoottisin oirein ja ollut hoidossakin sen takia, kärähtänyt törkeästä rattijuopumuksesta, käyttänyt alkoholia ajoittain todella paljon ja eronnut 2 kertaa avioliitosta.
Kuulostaa varmaan kauhealta? Ei moni päältä päin uskoisi. Hän on komea, ystävällinen, mukava ja iloinen. Hän on huomioiva, luotettava, uskollinen ja rakastaa mua koko sydämmestään.
Usein humalassa hän on aggressiivinen. Hyvin herkkä ihminen, ja välillä tämä yhteiselo on aika vaikeaa. Moni varmaan ihmettelee, miten voin olla tällaisen "hullun" kanssa, ja on varmaan sitä mieltä, että se vielä hakkaa ja tappaa mut.
Kommentit (84)
Lasten saaminen rasittaa normaaleja ei-väkivaltaisiakin suhteita, en lähtisi tuon kanssa tekemään lapsia jollei jotain radikaalia tapahdu. Ja kyllä se vaatii takuulla terapiaa eikä ap:n wannabe-terapointia ja kuvitelmia siitä että pystyy muuttamaan miehensä. Jos elämä on nyt jo vaikeaa niin mitä se on sitten kun on lapsia? Kauanko ap olette olleet yhdessä? Liian monta tarinaa on sellaista joissa mies on lapsen synnyttyä näyttänyt oikean karvansa, koska kuvittelee sitoneensa naisen itseensä lopullisesti. Tänäänkin luin jostain ketjusta vastaavan stoorin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun ei lapsia, niin lähteminen on paljon helpompaa. Oikeasti, toimi ap!
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:02"]
Ap, miehesi on täysi idiootti, mutta niin olet kyllä sinäkin omalla tavallasi.
[/quote]
Mitä saavutat aloittajan haukkumisella?
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:07"]
Jos luulet että sun rakkautesi muuttaa miestä, tai lasten saaminen pelastaa suhteen, olet VÄÄRÄSSÄ! Noi merkit mustasukkaisuudesta tosin viittaa siihen että se lähteminenkään tosta suhteesta ei enää tule (tai tulisi) olemaan helppoa, kuullostaa sen kaltaiselta mieheltä että jos hän ei saa sinua, ei kukaan muukaan...En voi kun onnea toivottaa valitsemallasi tiellä!
[/quote]
Kiitos. Mies on kyllä erittäin mustasukkainen välillä, ja hyvin... no, suojeleva. Eli hän todellakin ärähtää, jos joku puhuu musta rumasti, tai tulee vaikka kourimaan mua. Mutta hän on monesti sanonut, että haluaa mun vain olevan onnellinen, ja jos se tarkoittaa sitä, että hän ei voi olla mun kanssa, hän ymmärtää sen.
ap
itsellä vähän samanlainen tilanne tällähetkellä.. kertokaa, mitä tehdä, kun parisuhteemme on aivan lopussa, mutta silti koen, että, jos eroaisimme, se olisi maailman suurin virhe. myös minun mieheni ongelmat johtuvat ahdistuksesta, masennuksesta ja ongelmista hänen perheensä ja vanhiempien sairastelusta.. tiedän, että rakastan häntä ylikaiken, eikä tämä ole riippuvuutta. kuinka jaksaa tilanteessa, jossa kummallakin paha olla, mutta myös silti pienen pieni usko, että kaikki ehkä järjestyykin joskus tulevaisuudessa. olen aivan hajalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:10"]
Lasten saaminen rasittaa normaaleja ei-väkivaltaisiakin suhteita, en lähtisi tuon kanssa tekemään lapsia jollei jotain radikaalia tapahdu. Ja kyllä se vaatii takuulla terapiaa eikä ap:n wannabe-terapointia ja kuvitelmia siitä että pystyy muuttamaan miehensä. Jos elämä on nyt jo vaikeaa niin mitä se on sitten kun on lapsia? Kauanko ap olette olleet yhdessä? Liian monta tarinaa on sellaista joissa mies on lapsen synnyttyä näyttänyt oikean karvansa, koska kuvittelee sitoneensa naisen itseensä lopullisesti. Tänäänkin luin jostain ketjusta vastaavan stoorin.
[/quote]
Mitä kuvitelmia siitä, että pystyn muuttamaan mieheni??? Mun wannabe-terapointia???
Olenko jossain vaiheessa täällä sanonut, että minä, rakkauteni tai lapset tulevat muuttamaan miestä tai parisuhdettamme parempaan suuntaan? Enkä ole mitään terapiaa hänelle antanut enkä keittiöpsykologiaa harrastanut.
kuulostaa aika paljon mun isältä.
olen edelleen helvetin katkera äidille ettei se tajunnut lähteä (eikä ole vieläkään tajunnut). no, minä puolestani lähdin (kotoa) heti kun pystyin.
odottelen sitä että kuulen veritekojen tapahtuneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa olet oikean aarteen itsellesi löytänyt. Jo tuo kertoo paljon, että olet tällaisen tekstin nettiin kirjoittanut. Sulla on tarve todistella, että sulla on hyvä mies ja ihana ihmissuhde.
Tiedät totuuden itsekin, miehesi ei ole hyvä sinulle. Toivottavasti uskallat sen itsellesikin myöntää.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 10:57"]
Ei ole lapsia, mutta haluamme yhteisiä lapsia. Kunhan elämäntilanne ja suhde saataisiin sopivalle mallille ja tasapainoon. Muutama vuosi ainakin menee vielä :)
ap
[/quote]
Mihin perustuu arvio että parin vuoden kuluttua suhde on tasapainossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:28"]
Jopa olet oikean aarteen itsellesi löytänyt. Jo tuo kertoo paljon, että olet tällaisen tekstin nettiin kirjoittanut. Sulla on tarve todistella, että sulla on hyvä mies ja ihana ihmissuhde.
Tiedät totuuden itsekin, miehesi ei ole hyvä sinulle. Toivottavasti uskallat sen itsellesikin myöntää.
[/quote]
Ei ole tarve todistella mitään. Halusin vain kertoa, että huolimatta siitä, että jollakulla on pahanlaatuisia ongelmia, ei se tarkoita sitä, että parisuhde olisi huono ja väistämättä tuhoontuomittu.
ap
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:28"]
Jopa olet oikean aarteen itsellesi löytänyt. Jo tuo kertoo paljon, että olet tällaisen tekstin nettiin kirjoittanut. Sulla on tarve todistella, että sulla on hyvä mies ja ihana ihmissuhde.
Tiedät totuuden itsekin, miehesi ei ole hyvä sinulle. Toivottavasti uskallat sen itsellesikin myöntää.
[/quote]
Ei ole tarve todistella mitään. Halusin vain kertoa, että huolimatta siitä, että jollakulla on pahanlaatuisia ongelmia, ei se tarkoita sitä, että parisuhde olisi huono ja väistämättä tuhoontuomittu.
ap
[/quote]
Ap trollaa nyt vakavalla aiheella..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauanko teidän suhde on kestänyt?
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 10:57"]
Ei ole lapsia, mutta haluamme yhteisiä lapsia. Kunhan elämäntilanne ja suhde saataisiin sopivalle mallille ja tasapainoon. Muutama vuosi ainakin menee vielä :)
ap
[/quote]
Meinasit sitten, että pystyt muuttamaan ihmisen perusluonteen ja psyykkiset sairaudet? Onnea vaan. Ei tule onnistumaan. Joko sinä sopeudut tai et sopeudu. Jos sinä sopeudut ja mies jatkaa toimiaan ja teette lapsia, niin olosuhteet ovat todella vaaralliset. Tiukan paikan tullen ja kriiseissä miehesi on vaarallinen lapsille ja sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:28"]
Jopa olet oikean aarteen itsellesi löytänyt. Jo tuo kertoo paljon, että olet tällaisen tekstin nettiin kirjoittanut. Sulla on tarve todistella, että sulla on hyvä mies ja ihana ihmissuhde.
Tiedät totuuden itsekin, miehesi ei ole hyvä sinulle. Toivottavasti uskallat sen itsellesikin myöntää.
[/quote]
Ei ole tarve todistella mitään. Halusin vain kertoa, että huolimatta siitä, että jollakulla on pahanlaatuisia ongelmia, ei se tarkoita sitä, että parisuhde olisi huono ja väistämättä tuhoontuomittu.
ap
[/quote] Ja todistelu jatkuu. Suhtaudut aggressiivisesti niihin, joka eivät ole kanssasi samaa mieltä. Sekin kielii tilanteestasi jo paljon. Tiesitkö muuten, että miehesi toiminta saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkistön, laiton uhkaus. Tulollainen ei ole rakastavan kunnollisen miehen käytöstä. Minä ymmärrän rakkaudella jotakin ihan muuta.
Mietipä asiaa näin: ajatellaan, että sinulla olisi aikuinen tytär, joka kertoisi miehensä kohtelevan häntä samalla tavoin kuin sinun miehesi sinua. Mitä sanoisit? Ihastelisitko vävypoikasi ihanuutta ja kunnollisuutta ja rakastavuutta vai jotakin muuta?
Kehen olen suhtautunut aggressiivisesti? Ymmärrän niitä, jtka tilannetta kauhistelevat, kieltämättä kuulostaa pahalta. Pahemmalta kuin todellisuus. Itsekin kauhistelisin, mutta olen huomannut, ettei tilanne ole niin mustavalkoinen. Mies on rakastava ihminen,mutta kärsii mielenterveysongelmista. Se, että olen yhä suhteessa, ei tarkoita että kynnysmattona hyväksyn kaiken. Tuen häntä parhaani mukaan ja ymmärrän hänen tarvitsevan hoitoa.
ap
Noita on olemassa. Minunkin mieheni on komea, ystävällinen, mukava ja iloinen. Huomioiva, luotettava, uskollinen. Mutta sitä en usko, että rakastaa minua sydämestään.
Jos rakastaisi, hänellä ei olisi tarvetta purkaa minuun vuosikausien aikana kertyneitä patoutumia synneistä, joita minä tai joku muu on häntä kohtaan tehnyt. Tai joita hän kuvittelee että on tapahtunut, mutta ei ole.
Tällä hetkellä toivoisin, että mies lähtisi tuosta ovesta, eikä tulisi enää ikinä takaisin.
Mies muuten on jo isä, eikä ole vahingoittanut lapsiaan koskaan. Hän rakastaa lapsiaan eikä todellakaan ole uhka heille.
ap
Luin joskus tutkimuksesta jonka mukaan lapsille on lähes yhtä haitallista se että isä pahoinpitelee äitiä kuin se että isä pahoinpitelee lapsia itseään.
Ap, oliko sun lapsuudenkodissa perheväkivaltaa?
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 23:51"]
Toivottavasti mies jättää sinut, koska itse et tajua lähteä ajoissa.
[/quote]
Eihän tuollainen mies ketään jätä vaan jos ap kertoisi jättävänsä miehen, mies kertoisi tappavansa ap:n tai itsensä.