Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko tällä miehellä mielestänne vaativa (anankastinen) persoonallisuus?
09.03.2014 |
En tässä nyt mitään kyökkidiagnoosia ole tekemässä, mutta sattuipa vaan netissä ko.persoonallisuushäiriö vastaan, ja sopii aika täysin eksääni.
Hän:
- on sitä mieltä että ainut oikea tapa tehdä asioita tai ajatella asioista on hänen omansa. Hän vaatii muita tekemään kuten hän, ihan määräämällä. Riitaa tulee myös siitä jos ajattelee jostain asiasta eri tavalla kuin hän.
- Hän on todella hidas tekemään asioita. On todella tarkka niissä, niinpä lopputulos kärsii, valmista ei tule koskaan. Muilla ei kestä hermot odotella häntä, niinpä muut tekevät omalla tavallaan- jota hän e hyväksy.
- Hän asettaa kotonaan kymmeniä erilaisia sääntöjä miten muiden pitää olla. Kaikki eivät edes ole mitenkään isoja juttuja. Jos ei toimi kuten hän vaatii, hän vaatii ja määräilee/ nalkuttaa.
- Hän ei raaski heittää juuri mitään pois. Hänellä oli 14 vuotta eräs varastotila jonne hän varastoi roinaa, joka oli pääosin turhaa. Hän ei kyennyt vuosiin edes töihin ja perhe-elämä kärsi, koska hänen piti saada nuo roinat järjestykseen. Pahimmillaan hänellä meni tuolla varastollaan 10 h päivässä.
Hän ei ole köyhä, mutta silti on todella, todella nuuka. Ei osta koskaan uusia vaatteita itselleen, vaan hakee ne uffin euron päiviltä tai roskalavoilta. Suurin osa asioista on hänen mielestään turhuutta. Hän käyttää mieluummin roskalavakamoja kuin ostaa edes kirppikseltä. Lahjoihin hän ei halua tuhlata rahojaan, siksi ostaa ne kirppikseltä tai etsii roskalavoilta.
- Hän on todella uppiniskainen omissa tavoissaan, eikä jousta, vaikka toinen kuinka koittaisi tehdä kompromisseja. Hän jopa määrää mitä sanoja toinen saa tai ei saa käyttää, mitä puoluetta saa äänestää tai mitä mieltä olla mistäkin, jos toinen ei myönnyt, tulee riita.
-Hän saattaa olla tyly tai loukata muita säännöillään ja määräyksillään tai neuvoillaan/vaatimuksillaan, mutta jos toinen puolustautuu, hän pistää syyn täysin tämän toisen niskoille ja pitää tätä ilkeänä ja hankalana ihmisenä. Eli ei näe omia tekojaan tai sanomisiaan, vain toisen,
-Empatiakyky hänellä on erittäin huono. Esim. jos toisella on 39 kuumetta, hän saattaa valittaa kun toinen vain makaa. Tai jos toinen on tullut töistä väsyneenä ja hän on ollut koko päivän kotona/varastolla, hän ei siltikään välttämättä tee kotona yhtään mitään, vaan toisen on tehtävä, muuten asiat eivät tule tehdyksi. Hän saattaa räjähtää jos häntä pyytää käymään vaikka kaupassa- koska hän on niin kiireinen "töidensä" takia. Ja työt ovat tosiaan romujensa järjestelyä.
Onko tällaisella hlöllä mielestänne vaativa (anankastinen) persoonallisuushäiriö?
Jätin tällaisen miehen pari kk sitten, ja tuli tosiaan tuo persoonallisuushäiriö netissä vastaan. Lisäksi haluaisin myös kuulla, että olinko kenties itse vaan vääränlainen kun en sopeutunut koskaan hänen luonteeseensa, vaan olin vuosikausia hänen kanssaan erittäin onneton, vaikka kuinka yritin elää hänen kanssaan harmoniassa. Minun olisi kuitenkin pitänyt suostua hänen kaikkiin, älyttömiinkiin vaatimuksiinsa/neuvoihinsa jos olisin halunnut harmoniaa, enkä sitä pystynyt tekemään.
Tiedostan että ehkä olin liian kiltti siinä että katselin häntä 7 vuotta enkä lähtenyt aiemmin, vaikka masennuin suhteen aikana. Pidin myös aina puoleni.
Nyt pari kk sitten lähdin, enkä osaa sanoin kuvailla kuinka onnellinen ja helpottunut olen, kun kukaan ei enää jatkuvasti mäkätä mitä olen tehnyt väärin, (siis suurin osa todella pieniä juttuja, esim. jättänyt kaksi vesipisaraa lattialle, sormenjäljen jääkaapin oveen tms.)
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 12:19"]
Jonkin persoonallisuushäiriön lisäksi hänellä saattaa olla asperger.
[/quote]
Kuka täällä tarjoaa tota aspergerjuttua joka väliin? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulosta vaativalta persoonallisuudelta vaan mulkvistilta. Minulla on diagnosoitu vaativa persoonallisuus, lääkärin mukaan olen siitä oppikirjaesimerkki. Vaativa persoonallisuus on hankalin vaatijalle itselleen, eikä siihen kuulu empatiaongelmat, toisten komentelemisen tarve eikä lapsellinen minä-minä-minä. Tuo idioottiexäsi on jonkin muun sortin pipipää jolla varmaan on vaativan persoonallisuuden piirteitä mutta hänen pääasiallinen ongelmansa on jokin muu.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 12:19"]
Jonkin persoonallisuushäiriön lisäksi hänellä saattaa olla asperger.
[/quote]
Kuka täällä tarjoaa tota aspergerjuttua joka väliin? ap
[/quote]
Miksi kirjoitit tekstisi perään ap, kun et ole ap. Ja ystäväni jolla on aspergerpoika, on siihen viitannut, ja ex teki kerran pyynnöstäni aspergertestin, josta sai korkeat pisteet. Mutta häntä ei ole diagnosoitu, silloin kun hän oli lapsi, ei varmaan koko diagnoosia edes ollut.
ap
Ei tuo kuulosta kuin pelkältä kusipäältä. Kaikenlaisia paskiaisia sitä onkin. Ja yleensä tuollaiset miehet löytävät juuri tuollaisia ylikilttejä naisia uhreikseen. Surullista. Mutta onneksi sait itsesi moisesta miehestä irti.
Ei todennäköisesti kärsi persoonallisuushäiriöstä, vaan on jollain tavalla mielisairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juurikin mielisairas tulee mieleen.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 21:34"]
Juurikin mielisairas tulee mieleen.
[/quote]
Niin minullakin. Täysin seko, ja pelottava sellainen. Harjoitti selvästi voimakasta henkistä väkivaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 21:26"]
Ei todennäköisesti kärsi persoonallisuushäiriöstä, vaan on jollain tavalla mielisairas.
[/quote]
Millä perusteella olisi mielisairas? Ap:n kuvailuissa ei ole mitään mielisairauksiin viittaavaa.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 21:49"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 21:26"]
Ei todennäköisesti kärsi persoonallisuushäiriöstä, vaan on jollain tavalla mielisairas.
[/quote]
Millä perusteella olisi mielisairas? Ap:n kuvailuissa ei ole mitään mielisairauksiin viittaavaa.
[/quote] Olisi kiva kuulla, mihin viittaavaa tuossa kuvauksessa sinusta miehessä on? En saa koskaan varmaankaan tietää olisiko hänellä mahdollisesti jotain diagnoosia eikä hän varmaan edes koskaan mene siitä ottamaan selvää, mutta olisi mielenkiintoista kuulla mitä muille tulee mieleen. Ihanko vaan hankalahko ihminen?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:56"][quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:53"]
Huh. Taisit seurustella isäni kanssa.
[/quote]
Hih , jännä tietää että hänellä on sukulaissielu. :-D
ap
[/quote]
Kuulostaa mun isälle myös sillä erotuksella että isäni on saita muille mutta ei omissa ostoissaan tai viina reisullaan.
Ei taatusti ole asperger, eikä as-piirteinen, jos on kykenevä esittämään jotain roolia. Ja sitäpaitsi as-ihmiset kyllä voivat olla joustamattomia siinä kuinka he itse asiat tekevät, mutta eivät ole ilkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:56"][quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:53"]
Huh. Taisit seurustella isäni kanssa.
[/quote]
Hih , jännä tietää että hänellä on sukulaissielu. :-D
ap
[/quote]
Kuulostaa mun isälle myös sillä erotuksella että isäni on saita muille mutta ei omissa ostoissaan tai viina reisullaan.
[/quote] Joo siis ei eksänikään kaikissa omissa ostoissaan ollut nuuka. kerran osti tuosta vaan 20 000 jutun, minulta kysymättä, mutta sitten pihisteli esim. äitienpäiväkukissa tai joululahjoissa tms.
ap
Sen sairauden nimi on Idiootti ja hänen puolisonsa on Idioottimagneetti. Varo vaan mitä seuraavaksi tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:46"]
Sen sairauden nimi on Idiootti ja hänen puolisonsa on Idioottimagneetti. Varo vaan mitä seuraavaksi tulee.
[/quote]
Myönnän, että olen ollut idioottimagneetti aiemmin. Olen kuitenkin jättänyt hänet 2 kk sitten kuten kerroin, ja olen oppinut myös jotain. :-)
ap
hullultahan tuo kuulostaa, etkä sinäkään täysillä käy jos 7 vuotta jaksoit katsella...
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 12:06"][quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:58"]
Kuulostaa vaativalta persoonallisuudelta, ihan persoonallisuushäiriöltä. Empatiakyvyttömyys muuten viittaa narsistisiin piirteisiin.
Hyvä että pääsit eroon. Ihminen oppii virheistään ja kasvaa. Ei kannata syytellä itseään, vaan miettiä syitä, miksi siihen suhteeseen jäi ja miten jatkossa toimisi.
[/quote] Kiitos sinulle, kirjoituksestasi tuli hyvä mieli. <3
Arvaa vaan olenko pettynyt itseeni, nyt kun silmäni ovat vihdoin auenneet, olen syyllistänyt itseäni siitä että olin tuollaisen ihmisen kanssa 7 vuotta ja koitin vaan parhaani mukaan sopeutua. Kiltti saa olla muttei tyhmä.
ap
[/quote]
Älä sure...yli 10vuotta meni mulla kunnes lopulta sain itseni kammettua pois väkivaltaisesta (pääasiassa henkistä mutta myös fyysistä) suhteesta. Alussa olin itselleni hyvin hyvin vihainen että olin ollut niin sokea ja kiltti kunnes kuulin viisaan lauseen: "mitä sanoisit ystävällesi jos hän olisi tällaista kokenut ja lopulta lähtenyt?Syyttäisitkö?Pitäisitkö tyhmänä vai olisitko lempeä ja myötätuntoinen?" Eli tämän oivalsin pitkän murskaavan kierteen jälkeen ettei kannata itseään syyttää eikä myöskään muiden louskutusta kuunnella. Lähdit ja se on tärkeintä. Anna itsellesi aikaa toipua ja ole lempeä itsellesi.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 22:04"]
Ei taatusti ole asperger, eikä as-piirteinen, jos on kykenevä esittämään jotain roolia. Ja sitäpaitsi as-ihmiset kyllä voivat olla joustamattomia siinä kuinka he itse asiat tekevät, mutta eivät ole ilkeitä.
[/quote] Joo esitti kaksi vuotta, sitten muuttui kuin taikaiskusta, kun lapsi syntyi. Ilmeisesti ajatteli etten lähde niin helposti kun on se lapsi siinä...ja totta se olikin, ilman lasta en olisi odottanut niin kauaa. Lähteminen oli vaikeaa, kun hän kuitenkin oli hyvä isä lapselleen, ja lapsi vauvana/taaperona todella haastava, pelkäsin miten pärjään. Nyt on jo sen verran iso että pärjään ihan helposti. Minusta oli ihan fiksua odottaa, ja samalla yrittää kaikkensa ja huomata se turhaksi, ja sitä kautta varmistua siitä että tekee todella oikean päätöksen. Lapsikin kärsi kun olin onneton, ihan sydäntä riipaisi kun kantoi minulle lempinalleaan lohduksi kun itkin- ex ei ilkeillessään/ määräillessään/huomautellessaan katsonut onko lapsi paikalla vai ei. Lapsi sanoi minulle hiljattain että äiti, on kiva kun sinä olet taas iloinen etkä aina vaan itke. Se tuntui todella ihanalta- <3 Silti lähteminen oli yllättävän vaikeaa. Jollain kumman tavalla sitä oli vaan kiintynyt toiseen, vaikka kärsikin lähes päivittäin.
ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:48"]
hullultahan tuo kuulostaa, etkä sinäkään täysillä käy jos 7 vuotta jaksoit katsella...
[/quote] Totta. Olin liian kiltti, ja olisi pitänyt vaan lakata yrittämästä ymmärtää, ja lähteä jo ekan viikon aikana niin lujaa kuin pääsee.
Nyt kuitenkin olen tyytyväinen että vihdoin sain lähdettyä.
Voisiko jatkossa minun haukkumistani välttää, tiedän itse puutteeni ja että olen ollut kynnysmatto. Minun syyllistämiseni ei mieltäni paranna yhtään, minua mies on jo syyllistänyt kaikesta monta vuotta. Koitan tässä vaan saada itseni tasapainoon. masennuslääkitys on.
ap
Huh. Taisit seurustella isäni kanssa.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 19:41"]
Exältäni kuulostaa, sillä erotuksella, että hänellä oli työ ja sillä erotusella, että hän oli myös väkivaltainen. Keräili roskaa, patologisen hidas, eisaanut mitään aikaiseksi, mutta muita syyllisti. Valehteli ja eli kaksoiselämää. Kaikki selvisi minulle vasta kun tulin raskaaksi - siihen asti oli erilainen. Minä oli yli 10 v tuossa liitossa, koska ex uhkaili minua rajusti ja pelon taki jäin. Nyt tämä narsisti (ja ehkä myös asperger?) on taisetllut 5 vuotta oikeudessa saadakseen lapset itselleen. Ei siis halua heitä, mutta jatkaa näin kiusantekoa, etten pääse eroon hänestä.
Mistään ei saa apua, kun ex on sairaan hyvä valehtelija. On kääntänyt kaikki ihmiset minua vastaan keksimällä aivan uskomattomia valheita minusta.
En tiedä kuinka kauan tällaista voi ihminen jaksaa, lasten takia jatkan.
[/quote] Sympatiahalit sinulle! <3 Minun eksäni ollut väkivaltainen enemmän henkisesti, mutta kerran hän kuristi minua kun en "totellut" häntä jossain asiassa. Miniun eksäni oli myös todella hidas kaikessa, ja varsinkin lapsen ollessa pieni monta päivää meni pilalle ihan siksi, kun miehellä meni aina lähtöihin ikuisuus.
Töissä mies ei koskaan ollut, koska omien sanojensa mukaan ei ehtinyt muilta jutuilta. Lupaili kyllä aina kun otin asian puheeksi, tyyliin " teen ensin sen ja sen ja sen jutun, sitten syyskuussa/tammikuussa/joulukuussa alan hakea töitä. Muttei koskaan tehnyt sitä, ja kieltäytyi kursseistakin, niin että ei saanut pitkiin aikoihin edes työmarkkinatukea. Äitinsä rahoitti häntä, ja itse jouduin ottamaan velkaa muutamaan otteeseen, esim. äitiyslomalla/hoitovapaalla, koska rahat eivät muuten vain riittäneet. Riitelimme paljon rahasta ja ajankäytöstä, kun mies vietti tosiaan vauva-ajasta lähtien lähes kaikki päivät varastollaan järjestellen romujaan. Ja puhui siitä kuin tekisi jotain kovinkin tärkeää, ja suuttui kun minä en arvostanut hänen "työtään". Mies oli 6 kk lapsen kanssa kotona että pääsin vähäksi aikaa tienaamaan ennen toista (4 kk) hoitovapaata. Ei tehnyt kotona mitään, tein raskasta vuorotyötä, ja kotona oli lähes aina kaaos, kaupassa käymättä ja kotityöt tekemättä. Siitä hän jaksoi muistuttaa vuosia, miten omat "työt" menivät ihan mönkään kun "joutui " olla lapsen kanssa kotona.
Miksi sitten pysyin miehen kanssa vielä vähän päälle 4,5 vuotta lapsen syntymän jälkeen? Itse en ole tyyppiä joka luovuttaa helposti. olin sitoutunut suhteeseen ja halusin lapselle ydinperheen. Puhuin, kuuntelin, sovittelin ja yritin ymmärtää, neuvotella ja taas neuvotella. En hyväksynyt kaikkea hymyillen vaan pidin puoleni ja väsyin vuosien varrella henkisesti, koska minulla ei ollut kumppaninani toista aikuista vaan minulla oli pieni poika sekä äreä, laiska, saamaton , romujakeräävä ja milloin mistäkin huomautteleva teinipoika. (vaikka oli iältään yli nelikymppinen)
Uskomatonta mikä ihana mielenrauha ja harmonia on nyt. Nautin ihan suunnattomasti. Asun ahtaasti ja rahat on tiukilla koska 7 vuoden aikana velkaannuin miehen laiskuuden takia, vaikka kuinka pihistelin. Ja pienipalkkaiselle aika rankkaa oli kyllä hankkia yksin 99% kaikista lapsen vaatteista tarvikkeista, ja melkein kaikki muu siihen päälle...Veloista selviän, kun sain tarpeeksi pitkän maksuajan neuvoteltua. Ei haittaa vaikka on tiukkaa, nyt on ihana rauha ja harmonia. <3
ap