Painajainen makuuhuoneessa

Sntä ei millään ouskoisi, että tuossa tilaneess ei ole vaihtoehetoja muuta kuin jstkaa miehen kanssa. Mä näen kyllä muitakin. Luulen, että kaikki normaalit ihmiset näkevät.

Jos minua mieheni keskellä yötä kävisi väkisin sorkkimaan ja en halua niin ukolla ei olisi enää käsiä millä sorkkia!

Kai sen eron voi ottaa vaikkei lapset ole täysikäisiä? Ovat kuitenkin jo aika isoja, jos nuorin 13v. Mut onhan se oma valinta millaista kohtelua jää jatkuvasti kestämään. Toivottavasti löydät ratkaisun ongelmaasi.

Ja niille, jotka ei lukeneet aloitusta kunnolla ap sanoi käyttävänsä sairauteen lääkkeitä, jotka väsyttävät. Ties millaisesta hevoskuurista sitten kyse?

Oletko ap varma, ettei miehesi ole sekoamassa? Meillä oli kanssa tuollaista, pahempaa vaan, ja pahemmaksi muuttui koko ajan. Lopulta mies sekosi muutenkin ja joutui pitkäksi aikaa pakkohoitoon. Nyt on lääkitys kohillaan. Kokemaani kauhua en kyllä koskaan pysty unohtamaan, sen kanssa pitää vaan oppia elämään.

Up.

Sä siis nukut samassa sängyssä raiskaajan kanssa? Olet naimisissa seksuaalisen hyväksikäyttäjän kanssa?

Sä ansaitset parempaa nainen! Ei sun pidä lasten takia kärsiä tästä.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 01:08"]Sä siis nukut samassa sängyssä raiskaajan kanssa? Olet naimisissa seksuaalisen hyväksikäyttäjän kanssa?

Sä ansaitset parempaa nainen! Ei sun pidä lasten takia kärsiä tästä.

[/quote]

Kannattaisi nyt ensiksi nukkua toisessa makuuhuoneessa tai sohvalla jos mahdollista ja alkaa vaikka harkita eroa.

Ei toi nyt ole ihan normaalia, sulla mahtaa olla huono itsearvo jos annat tuon tapahtua? :( Terapia voisi auttaa.

<3

Mitä ihmettä se jostain sorkkimisesta saa? Ja nipistelystä, häh?

Luuletko todella, että lapsesi haluaa harteilleen syyllisyyden siitä, että siedit jatkuvia raiskauksia muka heidän takiaan? Te ette ole enää perhe. Perheenjäsenet eivät tee noin toisilleen. Vaihda lukot ja eroa.

Raiskaus on rikos myös avioliitossa. Tee rikosilmoitus. 

Sinun ei tarvitse kestää tuollaista. Ansaitset parempaa. Lapset on jo niin isoja että ei niiden takia kannata jäädä noin huonoon suhteeseen. Ero voi tuntua vaikealta, mutta uskon ettet kadu sitä kun olet päässyt takaisin jaloillesi. Mene pakoon sukulaisiin, turvataloon tai jonnekkin turvaan ja jos muu ei auta niin lähestymiskielto. Älä anna tämän jatkua enää! Miehesi ei ole terve ja sairastuttaa sinutkin masennukseen tai johonkin jos jäät. Kyllä sinä ja lapset pärjäätte, vaikka vaikealta tuntuisikin aluksi. En voi sanoa muuta kun lähde, älä tuhlaa enää hetkeäkään tuollaisen väkivaltaisen miehen kanssa. Aina on vaihtoehtoja. Toivottavasti pääset pois tuosta tilanteesta. Jaksamista ja pysy hyvä nainen lujana ja kunnioita ja arvosta itseäsi vaikka miehesi ei sitä tekisikään! 

Kolitsihaalari päälle

Muakin suututtaa tuollanen "uhrautuminen lasten takia"-nyyhkintä, hyi helvetti. Saamattomuutta ja laiskuutta se tuohon jääminen on. Haluatko oikeasti näyttää lapsille tuollaisen sekopäisen, kieroutuneen ja rikollisen parisuhteen ja perheen mallin? Sama pätee muihinkin pelleuhrautujiin.

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:28"]

Kysyn nyt av:laisilta järkeviä neuvoja ongelmaani. Olen naimisissa oleva kahden lapsen äiti. Seksielämä loppui puolisentoista vuotta synnytyksen jälkeen koska minulle jäi raskausarpinen mahareppu sekä mieheni ei saanut mitään iloa seksistä löystyneen värkkini vuoksi. Se ei minua haitannut koska olin menettänyt mielenkiintoni seksiin.

Nyt, yli kymmenen vuoden päästä mies on alkanut tekemään hyökkäyksiä alapäähäni. Hän käyttää ilmeisesti hyväksi sitä, että käytän iltaisin sairauksiin määrättyjä väsyttäviä lääkkeitä. Hyökkäykset tuntuvat todella inhottavilta. Olen saanut niiden seurauksina muutaman virtsatulehduksen ja vaginoosin. Heräsin viime yönä siihen, että mies nipisteli häpyhuuliani.

Olen ottanut nämä hyökkäykset ja kadonneet pikkarit puheeksi päiväsaikaankin. Mies väittää minun kuvittelevan kaiken ja jättävän pikkarit vessaan öisillä vessareissuillani (!). Minulla ei ole tietenkään minkäänlaista todistusaineistoa jollei miehen DNA:ta aleta etsimään alapäästäni. Niin tehdään käsittääkseni vain vakavissa tapauksissa.

Niinkin hävytön mieheni on, että kuittaa minun välillä pyytäneen itse hyökkäyksiä. Olemme jo iät ajat sitten sopineet, että mies ei saa eikä joudu kertomaan syrjähypyistään. Hänellä ovat siis täydet valtuudet painaa piukkaa reikää niin paljon kuin jaksaa kunhan perhe ei joudu kärsimään.

Seitsemän vuoden päästä kaikki taloutemme jäsenet ovat täysi-ikäisiä ja kukin voi mennä tahoilleen. Sihien asti on kestettävä. Muuten tulemme miehen kanssa hyvin toimeen. Nämä hyökkäykset kyllä romuttavat ystävyyden koska kukapa nyt ystävän väkivaltaisuutta kestäisi?

[/quote]Mä en ymmärrä alapeukuttajia. En lukenut koko ketjua mutta neuvoni on että ala nukkumaan legginssit jalassa. Kesällä voi olla kuuma, mut niihin tottuu. Ei pääse äijäparka käsiksi.

Enemmän ne lapset siitä häiriintyy että tollasessa talossa joutuu asumaan kun siitä että avioero tulee. Käytökselläsi opetat myös teinille et hyväksikäyttö on ok ja naisen rooli on olla hiljaa asiasta.

Niin, lapset kyllä vaistoaa jos ette ole onnellisia, vaikka kuinka yrittäisitte pitää kulisseja yllä.

Omat vanhempani ovat olleet onnettomia henkisesti väkivaltaisessa suhteessa jo 30 vuotta eikä loppua näy. Lapsena rukoilin ja toivoin että he eroaisivat, olisin ollut paljon onnellisempi lapsuus niin.

Jos tämä ei ole provo, niin on selvää, ettei äijä pidä sinua enää edes koiran tasoisena otuksena. Olet suostunut sellaiseen järjestelyyn, johon kukaan mies ei ikinä suostuisi, joten mies on lakannut kunnioittamasta sinua ja nyt se on edennyt siihen pisteeseen, että hän pitää sinua lähinnä fleshlightina. Eikä ole kyllä kaikki ihan kotonakaan käytöksestä päätellen.

Rasvaa se pillu kunnolla illalla ennen sänkyyn menoa niin ei satu niin paljon. Tokaloni on hyvää siihen.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 01:47"]

Rasvaa se pillu kunnolla illalla ennen sänkyyn menoa niin ei satu niin paljon. Tokaloni on hyvää siihen.

[/quote]

Katso koska ap on kirjoittanut aloituksensa.