Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äiti-lapsikimppu ("napanuorakimppu") - vieläkin harmittaa
09.03.2014 |
...kiun en sellaista saanut toiveistani huolimatta. Olenko lapsellinen?
Juuri tilasin Interflorasta sellaisen siskolle. Olin puhunut etukäteen miehelleni toiveestani, ja sitten useana päivänä synnytyksen jälkeen hän puhui (pitäiskö nyt lähteä hakemaan sitä...?). Jotenkin vaikutti hankalalta. Anopilta tuli kimppu, mutta sellainen perusonnittelukimppu, ei mikään hempeä. Olin vielä sairaalassa yksin ja masentuneena, kun 3 päivään en nähnyt koko vauvaa (oli teholla), ja kimppu olisi edes muistuttanut siitä, että olin äiti!
Itse olen aina vienyt ystäville niin kauniit kimput kuin vain suinkin ja etukäteen floristin kanssa jutellut- aivan nappiin menivät. Eikö tällainen ole muille tärkeää? Nyt vuosi synnytyksestä.
Kommentit (86)
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:22"]
n:o: 30. No, kyllä varmaan oli lievä baby blues ja sit osittain potutus (olen itse sh ja tosiaan ei menny ihan putkeen nuo kaikki hommat sairaalassa)...Oli toki ihaniakin, kuten mun kätilö, joka teki kaikkensa. Mut mulle pieni huomiointi, kukat erityisesti, vaan ON tärkeää. Olen sit varmaan prinsessa...
Muuten, mistä päin te palstailijat olette kotoisin? Onko Suomessa eri puolella eri käytäntöjä. Täällä Turussa kyllä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus....(ja kiitos, en kaipaa mitään turkkulaisten naureskelua tähän nyt...)
[/quote]
Minusta tässä koomisinta ja ehkä hieman naurettavaa on se, että avauksessasi toteat että "vieläkin harmittaa". Okei, tilanteen ollessa tuore, hormonimyllerryksessä moisen prinsessakiukuttelun ja harmituksen ymmärtää, ei siinä mitään. Mutta että pitkään jälkeenpäinkin pitää asiaa märehtiä. Grow up!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä jumalauta ongelmat kun pitää jonkun kukkapuskan perään itkeä ja marista.
Kasva aikuiseksi, tollo. Sinä tai jalkovälihedelmäsi ette ole maailman napoja.
41: toi on väärin. Kolmonen on yhtä arvokas kuin esikoisprinsessa!!!
ap
Mä tavallaan ymmärrän tän harmituksen päälle jäämisen, koska itselleni on käynyt niin monenkin asian suhteen. Mies ei tuonut kimppua eikä edes muuten vaan kukkia sairaalaan, eikä muitakaan lahjoja tai edes herkkuja ilman erillistä pyyntöä. Lapsia on kolme, joten olisi voinut edes muistella miten viimeksi vaimo oli iloinen kun sai suklaa ei yksinkertaisesti tullut edes mieleen, että olisi voinut olla huomaavaista ja viestiä mun ajattelemisesta siten. Kyllä se harmittaa vähän vieläkin kun mieleen, mutten nyt aktiivisesti sitä edes murehdi, pahempiakin loukkauksia tuon miehen ajattelemattomuus on aiheuttanut.
Summa summarum:
Suomalaisille eivät ole esteettiset arvot tärkeitä vaan käytännöllisyys jne (siisti koti). Eli estetiikka ei niinkään merkitse. Arvasin tämän. Vastatahan me suomalaiset on metsästä tultu...
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta ymmärrän ap:n harmin.
Itse meinasin repiä perseeni, kun selvisi, että mies sössi kuopuksen synnytyksessä otetut valokuvat niin hyvin, että ne hävisivät bittiavaruuteen. Toisaalta se oli ymmärrettävää, koska lapsi syntyi etuajassa aivan yllättäen ja niin nopeasti, että hädin tuskin ehdimme sairaalaan.
Muistan hyvin, miten katkerasti itkin, kun parin viikon kuluttua synnytykestä aloin kysellä mieheltä valokuvia ja hän sanoi, ettei niitä ole. Otin sen tosi raskaasti ja syytin miestä, vaikka minussa oli yhtä paljon tai vähän syytä tapahtuneeseen. Olin aivan rikki, vaikka myöhemmin tajusin, ettei moisella ole mitään väliä. :) Mutta tunnetilan muistan vieläkin, vaikka tuokin vauva on jo kaksikymppinen. :) Ehkä hormoneilla on vaikutuksensa.
Kyllä mä ymmärrän sua, ap. Mä en saanut mitään muistamisia sairaalaan mieheltä, itse kyllä muistin häntä vauvalahjalla (tosin vasta kotona). Toisaalta mies kyllä sai ramppailla kodin, mun vanhempien kodin ja sairaalan väliä lähes viikon päivät, mutta ei se mielestäni ole mikään tekosyy, mieheni ei vain ole sellainen ihminen, joka osaisi tuollaisia lahja-asioita ajatella, ja kyllä se vähän harmittaa.
En muuten tiennyt, että se napanuorakimppu on joku instituutio, olen vain yhden sellaisen nähnyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:30"]
Summa summarum:
Suomalaisille eivät ole esteettiset arvot tärkeitä vaan käytännöllisyys jne (siisti koti). Eli estetiikka ei niinkään merkitse. Arvasin tämän. Vastatahan me suomalaiset on metsästä tultu...
t. ap
[/quote]
Summa summarum: keskiverto suomalaisnainen ei itke saamatta jääneen kukkakimpun perään vielä vuosi synnytyksestä. (Ja edelleen suhteellisuudentajua, ap: minä sain kymmenittäin kukkakimppuja, mutten sitä vauvaa.)
44 jatkaa: mä en muuten saanu kukkia keneltäkään sairaalaan enkä kotiin, senkin takia olisi ollut ihanaa jos mies olisi huomioinut. Meille ei kukaan ollut kiinnostunut tulemaan vauvoja katsomaan, ei sukulaiset eikä kaverit, mutta kyllä aika moni sitten lahjoitti jotain pientä kun lopulta nähtiin - suurin osa vauvanvaatteita tai leluja, joita oli jo esikoisen syntyessä aivan riittämiin, joten ne kukat olisi oikeasti ollut kivempi. Ylipäänsä minua ärsytti se alkuaika vauvan kanssa, kun kaikki vastaantulijatkin änkesi syliin kyselemään vauvan vointia, nukkumista ja imetyksen sujumista, mutta edes mun aviomieheni, siskoni, mummoni, anoppini tai ystäväni eivät olleet kiinnostuneita mun voinnistani. Kyllä, olisi ollut kiva jos edes joku olisi kysynyt, mitä mulle kuuluu, vaikka ymmärränkin että vauvat nyt vaan on niin suloisia ettei ole helppo muistaa mitään muuta sellaisen läheisyydessä. Ja miehellä nyt ei muutenkaan ole ollut tapana kysellä mun oloa ja vointia edes silloin kun olen kipeä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
44 jatkaa: mä en muuten saanu kukkia keneltäkään sairaalaan enkä kotiin, senkin takia olisi ollut ihanaa jos mies olisi huomioinut. Meille ei kukaan ollut kiinnostunut tulemaan vauvoja katsomaan, ei sukulaiset eikä kaverit, mutta kyllä aika moni sitten lahjoitti jotain pientä kun lopulta nähtiin - suurin osa vauvanvaatteita tai leluja, joita oli jo esikoisen syntyessä aivan riittämiin, joten ne kukat olisi oikeasti ollut kivempi. Ylipäänsä minua ärsytti se alkuaika vauvan kanssa, kun kaikki vastaantulijatkin änkesi syliin kyselemään vauvan vointia, nukkumista ja imetyksen sujumista, mutta edes mun aviomieheni, siskoni, mummoni, anoppini tai ystäväni eivät olleet kiinnostuneita mun voinnistani. Kyllä, olisi ollut kiva jos edes joku olisi kysynyt, mitä mulle kuuluu, vaikka ymmärränkin että vauvat nyt vaan on niin suloisia ettei ole helppo muistaa mitään muuta sellaisen läheisyydessä. Ja miehellä nyt ei muutenkaan ole ollut tapana kysellä mun oloa ja vointia edes silloin kun olen kipeä tms.
44 jatkaa: mä en muuten saanu kukkia keneltäkään sairaalaan enkä kotiin, senkin takia olisi ollut ihanaa jos mies olisi huomioinut. Meille ei kukaan ollut kiinnostunut tulemaan vauvoja katsomaan, ei sukulaiset eikä kaverit, mutta kyllä aika moni sitten lahjoitti jotain pientä kun lopulta nähtiin - suurin osa vauvanvaatteita tai leluja, joita oli jo esikoisen syntyessä aivan riittämiin, joten ne kukat olisi oikeasti ollut kivempi. Ylipäänsä minua ärsytti se alkuaika vauvan kanssa, kun kaikki vastaantulijatkin änkesi syliin kyselemään vauvan vointia, nukkumista ja imetyksen sujumista, mutta edes mun aviomieheni, siskoni, mummoni, anoppini tai ystäväni eivät olleet kiinnostuneita mun voinnistani. Kyllä, olisi ollut kiva jos edes joku olisi kysynyt, mitä mulle kuuluu, vaikka ymmärränkin että vauvat nyt vaan on niin suloisia ettei ole helppo muistaa mitään muuta sellaisen läheisyydessä. Ja miehellä nyt ei muutenkaan ole ollut tapana kysellä mun oloa ja vointia edes silloin kun olen kipeä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt kaivannut, mutta ilahduin kun kotona sellainen odotti. Sairaalaan sain ystäviltä ja sukulaisilta ruusuja. Mies tiesi että en tykkää ruusuista ja oli kotiin ostanut kauniin tulppaanikimpun. Kyyneleethän siinä silmiin tuli.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:08"][quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:52"]Mä en halua kukkakimppuja. Leikkokukista tulee vain mieleen se, että ne ovat kuolemassa. :(
[/quote]
Sama täällä! Leikkokukista on lisäksi hirveästi vaivaa, ja kaikkein ikävintä niissä on sen arpominen, ovatko kukat jo niin kuolleita, että ne "saa" viedä roskiin. Yleensä vienkin vierailta saadut kimput roskiin heti, kun vieraat ovat lähteneet. Silloin ei tarvitse seurata kukkien kuihtumista.
Anopilta sain tuollaisen napanuorakimpun (en ollut sellaisesta ennen kuullutkaan), ja sitä en voinut heittää heti roskiin, kun anoppi kävi usein katsomassa vauvaa. Anoppi tietysti tarkoitti hyvää ja hymyillen kiittelin kukista, vaikka paljon mieluummin olisin ollut ilman kyseistä kimppua.
[/quote]
Kiva kuulla, että joku muukin ajattelee näin! Kukat herättää minussa lähes puistatusreaktion. Luonnossa niitä on toki kiva katsella, mutta en halua niitä maljakkoon kuolemaan. Kaikista muista lahjoista ja ylläreistä toki pidän, joten siinä mielessä ymmärrän kyllä ap:n pointin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisko joku nyt kertoa mikä hemmetti on napanuorakimppu? Kamalalta se ainakin kuulostaa. Ihan ku joku kasvain.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 12:04"]
Voisko joku nyt kertoa mikä hemmetti on napanuorakimppu? Kamalalta se ainakin kuulostaa. Ihan ku joku kasvain.
[/quote]
siinä on isompi "äiti"kimppu, joka on sidottu joko vaaleanpunaisista tai -sinisistä kukista ja isoon kimppuun on joko koristenauhalla tai köynnöksellä tms. kiinnitetty pikkuinen kimppu samoista kukista kuin se äitikimppu eli vauvaa symboloimaan.
Musta tommoinen äiti-lapsi -kimppu on ahdistava. Äiti on vanki, siinä se pallo on kettingillä jalassa kiinni.
Kukkakimppuja kyllä arvostan, kaikenlaisia. Olisin kyllä ollut pettynyt, jos en olisi yhtään saanut.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 11:30"]
Summa summarum:
Suomalaisille eivät ole esteettiset arvot tärkeitä vaan käytännöllisyys jne (siisti koti). Eli estetiikka ei niinkään merkitse. Arvasin tämän. Vastatahan me suomalaiset on metsästä tultu...
t. ap
[/quote]
Ei juma. Sain mieheltä sairaalaan hemmetin hienon kimpun ja lisäksi sormuksen.
Mutta eniten arvostin siivottua kotia ja juhla-ateriaa.
Omasta mielestäni noi napanuorakimput on jotenkin tosi tyhmiä. Esikoisen kanssa en tiennyt mistä on kysymys, sittemmin niitä virtasi kolmen lapsen äidille sairaalaan. Että ihan palmunlehvistä punottu napanuora... Kulunut idea.
Ihminen,joka vielä vuoden päästä miettii ja suree että millaisia kimppuja sai sairaalaan tarvitsee apua, todellakin. Voin sanoe etten muista ensimmäistäkään kimppua kenenkään kolmen kohdalla, mutta muut lahjat on jääneet mieleen, mm. miespuolisen kummin vauvalle tuoma lelu on arvostettu ja arvokas muisto vielä 13 v jälkeen.
Koskaan ennen en ole mistään napanuorakimpuista kuullutkaan, enkä ole sellaista koskaan nähnyt, oman esikoisen sain -94, mies toi kukkia kun sanoin että pitää tuoda, ei ollut edes ruusuja, siitä olin vähän pahoilla mielin, kun muilla oli isot kimput ruusuja, tuntui että mun synnytystyötä ei arvostettu yhtä paljon kuin kaikkien muiden, onneksi ystävätär toi ruusuja, niin oli mullakin pöydällä ruusujakin. Viikon olin sairaalassa, ja kyllä ne kukat jätettiin sinne, kuulemma niin tavataan tehdä, ei niitä kotiin raijata, tuo kuulemma huonoa onnea jos vie sairaalan kukat kotiin, tarkoittaa sitä että pian joutuu takaisin sairaalaan.
Sain kaksoset -09, enkä edelleenkään nähnyt kellään mitään napanuorakimppuja vaikka nyt olin Oulussa ja esikoisen aikana Kättärillä. Sain kyllä nykyiseltä aviomieheltä ja esikoiselta kukkia, mies tuo aina äitienpäivänä ja synttärinä kukkia, kun tietää että minä niistä tykkään.
Kukkia tuodaan synnyttäneelle kiitokseksi siitä että on synnyttänyt ja selvinnyt siitä hengissä, ei sen takia että nyt on uusi vauva, niitä vauvakukkia tuodaan sitten kun tullaan kotiin vauvaa katsomaan.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:40"]
No ei ole provo. Tärkeintä oli elävä vauva, mutta eikö teille vauvasta muistaminen ole millään lailla tärkeää? itse en missään nimessä kaivannut tavaraa mutta kimppu ei paljon maksa ja olis kovin ilahduttanut...
ap
[/quote]
Noin 50 euroa näkyy tuollainen maksavan... Sillä olisi saanut vaikka mitä vaatetta vauvalle tms.
Oletko ihan tosissasi? Vielä vuoden jälkeen mietit jotain kimppua?
Alue: Aihe vapaa
Mitenkä ette muka tiedä mikä "napanuorakimppu" on...? Umpiossa kasvaneita.
tiedän tunteen, ap. Mun äitini hössötti varsinkin esikoistytölle tuollaisen kimpun jo sairaalaan. Piti sitä tärkeänä samoin kuin tyttöä, toki kimppu oli ja on kuivattunakin ihana. Toiselle vauvalle tulikin aika paljon rumempi viritys, pojalle. Mutta kolmoselle ei äiti enää pitänyt tärkeänä moista tuoda ollenkaan ja kaiken kaikkiaan pojat ja varsinkin tämä kuopus aina unohtuu. Esikoinen saa aina enemmän. Se satuttaa kun lapsetkin sen huomaa.