Äiti-lapsikimppu ("napanuorakimppu") - vieläkin harmittaa

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:47"]

Pyydä äitienpäiväksi pääkimppu ja pikkukimput lapsien luvun mukaan. Olisi siistiä.

Ehkä korvaisi harmituksen ja pääsisit elämässäsi eteenpäin.

[/quote]

Ei ole siistiä, jos pitää erikseen pyytää. Ymmärrä ap:n harmin, mun ex oli samanlainen, ikinä mitään tuonut oma-aloitteisesti. 

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:55"]

Nyt siskot kuulkaa, kun täti kertoo salaisuuden.

Miehet Ei osaa lukea ajatuksia eikä rivien välistä. Puhukaa suoraan älkää vihjailko. Ei tarvitse sitten aikojen saatossa vaikeroida.

Opin tämän itse kun olimme nuori aviopari.

[/quote]

Ap oli sanonut aika suoraan miehelleen ennen synnytystä, (näin ymmärsin aloitusviestistä) mutta ilmeisesti ap:n mies on saamatonta tyyppiä, jahkaa päiväkausia, että mennäkö ostamaan sitä kimppua. 

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:56"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:47"]

Pyydä äitienpäiväksi pääkimppu ja pikkukimput lapsien luvun mukaan. Olisi siistiä.

Ehkä korvaisi harmituksen ja pääsisit elämässäsi eteenpäin.

[/quote]

Ei ole siistiä, jos pitää erikseen pyytää. Ymmärrä ap:n harmin, mun ex oli samanlainen, ikinä mitään tuonut oma-aloitteisesti. 

[/quote]

Kuinka usein sä tuot miehellesi ylläreitä?

Minä olisin sanonut vielä vauvan syntymän jälkeen että tuo sitten Se kimppu mistä oli puhetta

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:52"]Mä en halua kukkakimppuja. Leikkokukista tulee vain mieleen se, että ne ovat kuolemassa. :(

[/quote]

Sama täällä! Leikkokukista on lisäksi hirveästi vaivaa, ja kaikkein ikävintä niissä on sen arpominen, ovatko kukat jo niin kuolleita, että ne "saa" viedä roskiin. Yleensä vienkin vierailta saadut kimput roskiin heti, kun vieraat ovat lähteneet. Silloin ei tarvitse seurata kukkien kuihtumista.

Anopilta sain tuollaisen napanuorakimpun (en ollut sellaisesta ennen kuullutkaan), ja sitä en voinut heittää heti roskiin, kun anoppi kävi usein katsomassa vauvaa. Anoppi tietysti tarkoitti hyvää ja hymyillen kiittelin kukista, vaikka paljon mieluummin olisin ollut ilman kyseistä kimppua.

n.o 9. Lähdinkin töihin 4 pvää 7/vko, ja mies kotona 3 pvää /vko + mummo sit. No, tuli mieleen tää nyt, kun siskon vauvalle tilasin. Ja muutenkin palautui mieleen elämäni kauheimmat päivät synnärillä, vauvan henki siis oli vaakalaudalla... Nyt reipas pikkukaveri:) Se tietty tärkeintä!!

Mun mun mies toi timanttisormuksen, jossa on sydän.

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:47"]

Pyydä äitienpäiväksi pääkimppu ja pikkukimput lapsien luvun mukaan. Olisi siistiä.

Ehkä korvaisi harmituksen ja pääsisit elämässäsi eteenpäin.

Tää taitaa olla se ratkaisu! Mies eilen viimeks oli aivan nolona asiasta, kun miehen exän (meidän ystävä nykyisin) asiasta puhuttiin. Jopa miehen ex muisti mua sairaalaan söpöllä pikkulahjalla!!! Ja halus nähdä vauvan, joka oli teholla eli salakuljetin exän teholle. Mies on kyllä maailman paras mies, mutta olen huomannut, että kukkien saanti muutoinkin hankalaa, jopa synttäreinä. Tuo kyllä, mutta usein monta päivää myöhässä.

[/quote]

28 oli siis ap..(meni harmaaksi koko viesti)

Olen monenlaisen kukkajutun kanssa ollut tekemisissä, mutta tällaisesta en ole ikinä ennen kuullutkaan.

Onko tämäkin joku amerikkalainen hössötys tyyliin babyshover vai mistä aloittaja on tämän keksinyt?

Selvitettiinkö aloittajan kohdalla mahdollinen synnytysmasennus? Se on pahimmillaan suljetun osaston hoitoa vaativaa, vai oliko ap:n kohdalla vain lapsellista minäminäjaminunvauvaNI-jankutusta?

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:47"]

Pyydä äitienpäiväksi pääkimppu ja pikkukimput lapsien luvun mukaan. Olisi siistiä.

Ehkä korvaisi harmituksen ja pääsisit elämässäsi eteenpäin.

10+++

[/quote]

mä sain esikoiselle tuollaisen ja ihmettelin että mikä ihme tää on. no, tajusin toki nopsaan mitä sillä haettiin, mutta kimppu muiden joukossa.

Enemmän lämmitti miehen siivoama koti ja kaikki ne ns. kielletyt herkut tarjolla.

Jos tosiaan vuoden päästä vielä harmittaa, niin puhu sen miehen kanssa.

Mieheni ei osaa ostaa minulle kukkia. Olemme sopineet ettei hänen tarvitse ostaa, mutta ei sitten valita kun itse ostan kotiin kukkasia. Aina rahatilanteen salliessa ostan leikkokukkia kotiin. Meillä tämä toimii... :)

Mulle mies toi susheja. Ne oli kyllä paljon parempia kuin mitkään kukkakimput. :D

Noi vitun vehkat pitäisi jo kieltää synnyttäneiden osastoltakin, aivan kuten kukkien tuominen on tänä päivänä kiellettyä monella muullakin sairaalaosastolla. Ei siellä pitäisi ehtiä mitää nahistuvia kukkakimppuja ihailla, vaan hoitaa vauvaa, nukkua, parannella, opetella vaipanvaihtoa ja mussuttaa vaikka jotain piristäbää herkkua kuten fazerin sinistä. On helvetin kiva olla allergikkona sellaisessa verhokarsinassa kun jollekin napanuorakimpun perään itkijälle on kannettu se persreiän kokoinen pöytä täyteen jotain pölyäviä kukkia. Luulisi niiden piristävän enemmän kotona.

Minä en ollut tuollaisesta kimpusta kuullutkaan, kun sain kälyltä sellaisen sairaalaan. Ihana ele ja kimppu lähti kotiin mukaan.

Vaikka olisin tiennyt tuollaisten kimppujen olemassaolosta, en olisi sellaista vaatinut keneltäkään tai kiukutellut, että jäin ilman. Mieluummin otan vastaan lahjoja, joita minulle halutaan antaa kuin sellaisia, joita olen vaatinut saada.

En tiedä, mistä napanuorakimput ovat Suomeen tulleet, mutta uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Omassa vauvakirjassani vuodelta '83 on kuva äitini saamasta napanuorakimpusta.

n:o: 30. No, kyllä varmaan oli lievä baby blues ja sit osittain potutus (olen itse sh ja tosiaan ei menny ihan putkeen nuo kaikki hommat sairaalassa)...Oli toki ihaniakin, kuten mun kätilö, joka teki kaikkensa. Mut mulle pieni huomiointi, kukat erityisesti, vaan ON tärkeää. Olen sit varmaan prinsessa... 

Muuten, mistä päin te palstailijat olette kotoisin? Onko Suomessa eri puolella eri käytäntöjä. Täällä Turussa kyllä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus....(ja kiitos, en kaipaa mitään turkkulaisten naureskelua tähän nyt...)

Kuule ap! Mä sain esikoisen synnyttyä mieheltä salmiakka TIIKUKARAMELLIN ja siinä se. Saamani 'kimppu' oli kyllä sen luontoinen, että vielä viidentoista vuoden jälkeenkin mies saa siitä säännöllisin väliajoin kuittailua. Ei ole kuitenkaan meidän parisuhteeseen muutoin vaikuttanut. :-D

Suhteellisuutta!

t. neljän äitee

n:o 38 oli ap...

Esim täällä Turussa floristi teki ihanan kimpun mun ystävättärelle. Se "napanuora" pikkukimppujen välillä oli palmun lehvistöä eli ihan "luomu" ei mitään nauhoja...