Sain 40-v lahjaksi 60 eur maksavan lahjan mieheltäni.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 13:22"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 12:01"]

Sinulle 19. Jos vaimon saama lahja on 60 eur, niin puolta kalliimmalla minä ainakin ymmärrän 120 eur enkä 80 eur. Mitä te muut tuolla puolta kalliimmalla ymmärrätte?

[/quote]

Puolet kalliimpi olisi 90 euroa, 120 euroa taas on kaksi kertaa kalliimpi kuin 60 euroa...

[/quote]

Helmiä sioille. Oikea vinkki olisi ollut ohjata kysyjät sinne alennuslaarin prosenttilistalle sillä olen tällä palstalle kuullut että kuka nyt itseviitsisi laskea jotain 50% alennuksia, sitä vartenhan ne valmiiksi lasketut prosentit kaupassa on. Tyhmät on ne jotka käyttää päätänsä prosenttilaskuihin kun päätä voi olla käyttämättäkin.

Ehkä pää kuluu käyttämällä. Ei ihme että koululaiset on niin väsyneitä sitten aikuisena, pää käytetty loppuun prosenttilaskuissa ja pakkoruotsissa.

Itse valitsit halvan lahjan ja nyt se on p*skaa, koska mies osti rippilahjaksi jotain kalliimpaa? No, ei se nyt niin ihme ole, jos mies pitää sinua kiukuttelijana, edes itse valitsemasi lahja ei kelpaa...

Ensin toivot lahjaksi X:n ja sitten saat sen X:n lahjaksi ja kehtaat valittaa! Täh?

Olisit toivonut jotain kallista lahjaksi jos kerran hinta ratkaisee.

Puolet kalliimpi = alkuperäinen hinta + puolet siitä. Tässä tapauksessa siis 90€. (Eli 60€+30€=90€.)

120 euron hinta taas on kaksi kertaa vaimon lahjan hinta.

Kysymys kuuluu...miksi olet niin "kiltti tossu" että pyydät lahjajaksi 60e arvoisen lahjan jos et oikeasti sitä halua!

Miksi edes toivot mitään! Anna miehen ostaa sinulle mitä haluaa.

Ehkä sinäkin saat 6,70 maksavan vihkon, mukin tai koiran remmin niin kuin monet muut :)

Tai ehkä yllättyisit iloisesti ja saisit jotain todella kallista jos kerran teillä rakkaus ja arvostus mitataan lahjoilla ja euroissa.

Taas kerran ymmärrän miehiä paremmin.

Kyllä minun miestäni ainakin ottaisi nupista jos hän ensin ostaisi minulle juuri sen lahjan mitä toivoin ja sitten minä alkaisin vänistä että ei tämä kelpaa vaan pitää olla jotain kalliimpaa ja et rakasta enää mua ja rakastat kummilastakin enemmän ving ving ja huokaus...

Hmm... Mä en ole varmaan koko elämäni aikana saanut mieheltäni yli 60 euron arvoista lahjaa. Enkä ole tajunnut edes pahastua :(

T. 35 vee

No meillä on näin mieheni kaa, vaikka rahaa on , silti sovittu et ostetaan Aina toisille lahjan 50 e, ja vaikka hän menisi ostamaan äitillensä 500 e lahjan niin asia ei kuulu mulle. Keksin mitä ostaa 50 e llakin

No meillä on näin mieheni kaa, vaikka rahaa on , silti sovittu et ostetaan Aina toisille lahjan 50 e, ja vaikka hän menisi ostamaan äitillensä 500 e lahjan niin asia ei kuulu mulle. Keksin mitä ostaa 50 e llakin

Eihän ne miehet ole ajatusten lukioita! Eikä rahasta tarvi suuttua, sait lahjan ole tyytyväinen, jotkut ei saa sitäkään

Enemmän kuin tuo rippilahja-asia, minua jäi jotenkin ihmetyttämään tuo lopun "btw, mies pyysi jos vuosia sitten minulta 80 € lahjan kyselemättä yhtään minun rahavarojani. Siis ikään kuin tässä olisi tapahtunut niin räikeä vääryys, että ap on edelleen pahalla mielellä kun mies sai häneltä noinkin paljon kalliimman lahjan. Siis 20 € kalliimman. 40 v ihmisillä. Miksi sitten ostetaan lahjoja jos ne on just eikä melkeen pakko olla saman hintaisia. Miksi et ap toivonut 80 € lahjaa jos sinua kismittää se, että mies sulla sellaisen ostatti.

120 € on rippilahjaan aika paljon, ottamatta kantaa tähän räikeään eriarvoisuuteen. Mutta jos se olis jotain tosi spesiaalia josta on iloa rippilapselle vaikka ikuisesti, niin mikäs siinä.

Mitä sitten!!! Ketä kiinnostaa lahjan arvo? Eikä ajatus ole pääasia, että ylipäänsä muistaa. Ja sitä paitsi... kuka valitsee itse oman lahjansa?!?!

Itse en saanut ex-mieheltäni ikinä mitään! Tai joo, sainpas: kerran sain joululahjaksi sellaisen about  10 e maksaneen koristepöytäkellon.....Mutta muuten en saanut ikinä synttärilahjoja/joululahjoja/vuosipäivälahjoja tai mitään muutakaan. Itse ostelin hänelle kaikkea siis ihan muulloinkin kuin merkkipäivinä. Kyllä vitutti se arvostuksen puute!

Hyvänen aika! Pahastuminen on törkeää, jos on itse valinnut lahjan. 60€ on jo kallis. Jos et oikeasti edes halunnut koko 60€ lahjaa, niin tarvitseeko edes toivoa? Onko se joku pakkomielle, että pitää toivoa? Niin? Jos kerran olet niin kiltti, älä toivo mitään!

Itselläni on sellainen tilanne, että miehen rahatilanne on erittäin huono. Hän on yrittäjä, eikä tahdo saada oikein omaa palkkaansakaan kasaan joka kuukausi. Ei tulisi mieleenkään odottaa saati vaatia häneltä isoa synttärilahjaa, vaikka pyöreitä vuosia täyttäisinkin! Minusta lahjassa on aina tärkeintä se ajatus. 20 euron arvoinen, mutta ideltaan hyvä, kekseliäs lahja voi olla paljon sopivampi ja mieluisampi lahjan saajalle kuin persoonaton lahjakortti kauneushoitoon, joita miehet usein vaimoilleen hankkivat. Ole ap iloinen, että miehesi ostaa sinulle lahjan! Arvon miettiminen on minusta jotenkin ahneutta ja epäkohteliasta.

Miten tässä maailmassa raha ja sen haaliminen on monelle niin hirveän tärkeää. Minulle riittäisi halaus, kukka ja rakkaudentunnustus 40-vuotislahjaksi. 

Meidän isä antaa äitille kukkapuskan, ja äiti on tyytyväinen... Olkoonkin 40v. Ahne olet, ei pahalla.

Mitä järkeä tulla netin keskustelupalstalle marmattamaan tuontasoisesta asiasta? Voiko joku tuntematon täältä auttaa sinua, oi syntymäpäiväsankari?

Ripille pääsee vain kerran elämässä. Sitä paitsi rippikoululainen on sinua n. 25 vuotta nuorempi.

Vai niin

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 15:45"]Mitä sitten!!! Ketä kiinnostaa lahjan arvo? Eikä ajatus ole pääasia, että ylipäänsä muistaa. Ja sitä paitsi... kuka valitsee itse oman lahjansa?!?!

[/quote]

Mun pitää valita, ku jos en valitse, niin mies stressaa ja ahdistuu hirveesti siitä lahjan hankinnasta, vaikka en tarvitsisi mitään. Ostan aina miehen suvullekin lahjat, kun sitä ahdistaa lahjojen hankkiminen.

Sinänsä hyvä, että nykyään suostun itse valitsemaan lahjani, sillä ennen mies osti aina kamalqn kalliita lahjoja jotain satoja euroja. Nyt toivon yleensä jotain 20-30€ maksavaa, mikä on musta ihan sopiva summa aikuisen ihmisen lahjasta, varsinkin, kun ollaan pienituloisia. Ehkä miehen ex on ollut joku ap:n kaltainen, kun on tuntenut tarvetta ostaa kauhean kalliita lahjoja. Mulle tulee sellaisista vaan huono omatunto. Hyvin riittäis vaikka, että mentäis ulos syömään.