Lue keskustelun säännöt.
Mitä haluaisit harrastaa?
Mitä asiaa haluaisit harrastaa tai kokeilla, mutta et uskalla, pysty tai muuten vain ei ole mahdollista harrastaa kyseistä asiaa? Itse olen jo pitkään miettinyt, että olisi kiva rakennella pienoismalleja pitkästä aikaa, mutta sekin on lopulta aikas kallista hommaa jos haluaa tehdä hienoja rakennelmia, aikaakin se vie paljon ja kestääkö meikäläisen hermot jos ei satukaan tulemaan näillä kätösillä niin hienoja malleja. Ja tilaakin ne pienoismallit sitten valmistuttuaan veisivät. Terveisin Naispelko27
Kommentit (165)
Minusta olisi mielenkiintoista keräillä 80-luvun arkiautoja joilla ajelisi sitten hyvinä kesäpäivinä. Toki ne veisivät paljon hallitilaa ja nosturilla varustettu korjauspaikkakin pitäisi olla. Niiden kunnostus olisi myös yksi kiinnostava harrastus, laittelisi uudenveroiseen kuntoon ne.
Mutta eipä ole rahaa tällaiseen harrastukseen, ei autoihin eikä varsinkaan tiloihin joissa korjata ja säilyttää niitä, saati ylläpitokulut, tosin seisonnassahan ne olisi talven yli, mutta kumminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lumilautailua. Nuorena harrastin sitä jonkin verran, mutta nykyään kukaan kavereistani ei harrasta, joten pitäisi mennä yksin. Lisäksi asun Länsirannikolla, jossa talvet on huonoja ja lähistöllä vain pieniä rinteitä.
Itse asustan etelä-Suomessa ja aloitin lautailemaan vajaa nelikymppisen ja nyt viisi kautta takana.
Suksilla laskenut puikkaa (SL/GS) kilpaa penskana ja sitä kautta pikkumäissä ei suksilla saanut mitään irti enää aikuisena. Alpeilla kerran vuoteen toki.
Lautailu on juuri täydellinen näihin pikkumäkiin. Laudallahan ei ole mitenkään herkkua laskea jäisiä ja jyrkkiä mustia rinteitä, kuten suksilla taas on. Laudalla jaksoin parkkiinkin hyppimään sekä pressejä ja pienempiä raileja grindaamaan heti 2.kaudella. Ihan pirun hauskaa hommaa.
Itsellä tuohon vei muksut, kun alkoivat kanssa laskemaan ja totesin, että jotain suksia kiinostavampaa tarvii itse alle näille reissuille.
Mene sellaisella parin päivän alkeiskurssille ja siitä sitten ehkä joku jatkokurssi / pari yksityistuntia tekniikan katsomiseksi. Tärkeintä on sama kuin suksilla: uskallus painaa kunnolla kantille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lumilautailua. Nuorena harrastin sitä jonkin verran, mutta nykyään kukaan kavereistani ei harrasta, joten pitäisi mennä yksin. Lisäksi asun Länsirannikolla, jossa talvet on huonoja ja lähistöllä vain pieniä rinteitä.
Itse asustan etelä-Suomessa ja aloitin lautailemaan vajaa nelikymppisen ja nyt viisi kautta takana.
Suksilla laskenut puikkaa (SL/GS) kilpaa penskana ja sitä kautta pikkumäissä ei suksilla saanut mitään irti enää aikuisena. Alpeilla kerran vuoteen toki.
Lautailu on juuri täydellinen näihin pikkumäkiin. Laudallahan ei ole mitenkään herkkua laskea jäisiä ja jyrkkiä mustia rinteitä, kuten suksilla taas on. Laudalla jaksoin parkkiinkin hyppimään sekä pressejä ja pienempiä raileja grindaamaan heti 2.kaudella. Ihan pirun hauskaa hommaa.
Itsellä tuohon vei muksut, kun alkoivat kanssa laskemaan ja totesin, että jotain suksia kiinos
AP tässä tietysti oli jo laskenut, joten kurssit tuskin tarpeen. Mutta ehkä muille vastaavaa pohtiville...
Parkkiinhan voi huoletta mennä yksinkin. Ainakin itse löytänyt sieltä aina laskuseuraa, jopa ihan omanikäisistä. Se tavallaan pakottaa siihen, kun pitää katsoa vetovuorot ja odottaessa on aikaa vaihtaa sananen ja naureskella itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratsastusta. Se on vain liian kallista ja kaikki varusteetkin pitäisi hommata. Harrastin sitä nuorena ja hyvät muistot jäi.
Ratsastus vaikuttaa jotenkin hirmu vaikealta hommalta, en tiedä onko se sitten sitä. Ja olen kuullut, että kallistakin se tosiaan on. Ehkä joskus olen miettinyt salaa, että tekisi mieli kokeilla, mutta jätän luultavasti väliin. Vaikkakin joku vaellus hevosella ratsastaen hienoissa maisemissa olisi varmasti hieno kokemus.
Terveisin Naispelko27
Tää mullakin, salainen toive. Tutulla oli hevonen, en uskaltanut edes lähelle :)
Tahtoisin osata soittaa viulua. Soittokokemus: melodica 1975.
En tahdo opetella, en luultavasti oppisi kuitenkaan. Haluaisin herätä joku aamu amati vieressäni ja alkaisin vain soittaa Peltoniemen Hintriikan surumarssia.
Hevosurheilua, tarkemmin toton pelausta.