Lue keskustelun säännöt.
Olen päässyt sokerikoukusta eroon! En olisi ikinä uskonut tätä...
02.03.2014 |
ja siihen meni vain viikko! Mutta se oli tuskaista! Todella tuskaista. Mutten voisi olla tyytyväisempi nykyiseen tilanteeseen.
Ennen ahmein 5-6 iltaa viikossa noin vuoden ajan aivan järkyttäviä määriä sokerista ja rasvaista esim. 2 suklaalevyä, karkkipussi, pussi leipää paljolla voilla ja juustolla ja kinkulla, lihapiirakoita 4kpl ketsupilla, pullaa jne. Ja oikeasti yhdessä illassa parissa tunnissa kaikki tämä vähän vaihdellen mutta perus kaava oli vähintään pussi karkkia, suklaata (levy/3-4patukkaa), pussi leipää voilla ja täytteillä (ei kasviksia) ja sitten lisäksi joko pullaa, lihapiirakkaa, spagettia ketsupilla jne.
Olen vuoden ajan yrittänyt laihduttaa ja aloittanut aina JOKA aamu laihdutuskuurin joka on iltaan mennessä kaatunut ahmimiseen. Välillä pystyin olla päivän syömättä herkkuja mutta sitten taas ratkesin. Olen lihonnut 12kg tämän takia ja tämän viikon maanantaina päätin että nyt saa riittää.
Päätin että nyt tai ei koskaan, olen tosissani mukana tässä ja rupean syömään säännöllisesti terveellisesti ja paino tulee perässä vaikka tulisikin hitaasti. Sokerikoukusta oli päästävä eroon, se hallitsi elämääni ja peruin tapaamisia ystävieni kanssa jotta voisin mennä ostamaan kassillisen ahmittavaa ja olin kotona ahmimassa niitä. Ahmein aina semmoiseen kuntoon että vatsaan sattui ja en kyennyt edes makaamaan suorassa vaan piti olla kyttyrässä sängyllä. Ymmärsin että tämä ei voi jatkua, kuitenkin aina menin hakemaan niitä herkkuja.
Maanantaina en mennyt, olin päättänyt että tämä saa riittää. Maanantai ilta oli yhtä tuskaa. Harkitsin monesti että haen herkkuja. Huomasin että turvaudun aina ahmimiseen kun rupeaa stressaamaan. Mutta mietein että tahdonko olla tämän näköinen ahmija lopun elämääni, vai tahdonko todella muuttua ja irti sokerikoukusta? Päätin jälkimmäisen. Samaa helvettiä oli tiistai, keskiviikko, torstai-illat. Punnitsin mielessäni että tahdonko elämäni takaisin enkä olla ahmija, se on sairasta. Tahdon siitä eroon. Totaalikielto on ainut helpotus. Se teki TODELLA tiukkaa. Mutta päätin että en anna periksi.
Perjantai iltana ei enään tehnyt NIIN PALJOA mieli sokerista kun yleensä. Kuitenkin vähän, mutta se oli jo laantunut. Joka aamu katsoin itseäni peilistä ja olo oli virkeämpi kun aikoihin. Ne ahmimis iltojen jäätävät aamupöhötykset olivat poissa. Mietin sitä aamuista oloa kun telee mieli herkkuja, se on hyvä olo, muttei ole jos ahmin. Minä aion tästä eroon, ja nyt viikonloppuna ei ole tehnyt mieli herkkuja.
Tämä on kun elämäni parasta aikaa. Ruoka ei ole hallinnut elämääni muutamaan päivään. En ole viikkoon syönyt herkkuja ja aion todellakin jatkaa ilman ahmimisia. Se on VAIN JA AINOASTAAN ITSEKURISTA KIINNI. PÄÄTIN että nyt riitti. En enään hae herkkuja kaupasta.
Säästän rahaa tällä ja oloni on loistava. Ehkä vielä pääsen "normaalien"-kirjoihin eli että osaan syödä säännöllisesti ja annoskoot hallussa.
En olisi ikinä uskonut että pystyn tähän. Mutta minä pystyn. Jos minä pystyn niin pystyt sinäkin! Sinä palstailija, jos ahmit tällä hetkellä, niin lopeta HETI. Sinä voit päästä siitä eroon sinun on vaan päätettävä OIKEASTI 110% olla mukana siinä että pääset siitä eroon. Et vain oikeasti hae niitä herkkuja kaapeista tai kaupasta. Voin luvata että elämänlaatusi paranee kun ahmiminen ja sokerikoukun aiheuttama himo on poissa!
Onko muilla saman kaltaisia kokemuksia eroon ahmimisesta pääsemisestä tai sokerikoukusta eroon? Miten teit sen? Autetaan toine toisiamme, yhdessä pystymme tähän!
Kommentit (58)
Ei se sokeri ole sun ongelma vaan ahmiminen... Huh mitä määriä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tiedän, minulle sokeri on ongelma ja siitä seurannut ahmiminen...
Olen niin pettynyt itseeni :-( Kun tämä alkoi niin hyvin.
Ap
Hups, mä luin ensin pikasesti että ap oli vihdoin päässyt eroon sokeritoukista... Mutta ei se mennytkään ihan niin, heh.
No mutta hienoa joka tapauksessa, jatkakaa keskustelua aiheesta :)
Hei Ap ja muut saman aiheen parissa kamppailevat. Itse olen ollut varhaisteini-ikäisestä ahmimishäiriöinen ja saanut siihen hoitoa myös syömishäiriöpoliklinikalla sekä hoitoa masennukseen. Nyt 20 vuotta myöhemmin voin sanoa voivani jo melko hyvin, mutta en ole vieläkään täysin parantunut. Ei se ole niin helppoa.
Hae ap terveysasemalta apua ongelmaasi. Sitä kautta pääset hoidon piiriin. Se ei valitettavasti ole noin yksinkertaista kuin mitä kirjoittelit alussa. Ongelman ydin on ensinnäkin se, mihin tunteeseen syöt. Mitä negatiivista tunnetta yrität estellä tai helpottaa syömisellä. Onko se väsymys, uupumus, suru, yksinäisyys tms. Saattaa olla, että olet jäänyt jo lapsena vaille turvallista vanhempaa joka auttaisi näiden vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Tai negatiiviset tunteet ovat olleet vain yksinkertaisesti kiellettyjä. Oli kuinka vaan, tämä on pitkä prosessi joka ei onnistu kieltämällä itseltään jotain ruoka-ainetta.
Syömishäiriöstä parantumisen ydin on normaalin ruoan riittävä saanti, sinun tulee siis syödä monipuolisesti joka aterialla viisi kertaa päivässä. Koosta ateriasi niin, että saat ravinteita kaikista ryhmistä riittävästi. Hiilihydraatit, maitotuotteet, rasva, liha, hedelmät ja vihannekset. Muista, että tarvitset myös suolaa. Ja vettä. Itse olen huomannut, että syömishimoon auttaa se, että syö 2-3 tunnin välein itsensä kylläiseksi. Jos sillä välillä tulee tarve syödä, otan lämmintä maustettua teetä. Ja jos vielä sen jälkeenkin nälättää, aikaistan seuraavaa ateriaa samantien.
Muistathan, ettei kiellettyjä ruokia ole. Saat syödä kaikkea! Jos kiellät itseltäsi suklaan, mitä ajattelet, pelkkää suklaata tietysti. Ja mihin se johtaa, suklaan syömiseen ja itsesyytöksiin huonosta itsekurista tietenkin. Älä siis kiellä itseltäsi mitään ruokaa! Makeannälkään toimivat myös hedelmät. Syö vaikka jokaisella aterialla hedelmä jälkiruoaksi. Älä osta kaappeihin herkkuja kummittelemaan. Käy kaupassa pari kertaa viikossa suunnitellusti ja salli itsellesi jokin erikoisherkku kaupasta niinkuin lapsena karkkipäivänä. Ja jokainen päivä ei voi olla karkkipäivä.
Älä keskity ylipainoon tai ylipäänsä painosi rankkaan tarkkailuun, vaan siihen, miten löytäisit elämääsi mielekkäitä asioita jotka tuottavat sinulle mielihyvää ja tyydytystä henkisesti. Onko jokin unohtunut harrastus jonka voisit tuoda takaisin elämääsi? Olisiko jotain josta olet aina haaveillut? Onko jotain mistä olet erityisen kiinnostunut? Uppoudu tälläisiin asioihin niin huomaat, että et enää tarvitsekaan syömistä tueksesi elämässä. Että et enää eläkään syödäksesi vaan syöt, jotta pysyisit elossa tehdäksesi kaikkea sitä mitä haluat elämältäsi.
Suosittelen tätä linkkiä missä on itsehoito-opas ahmimishäiriöstä kärsiville. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/irtiahminnasta/Pages/default.aspx
Ethän vaivu epätoivoon, sillä sinulla on elämänmittainen matka kuljettavana ja siihen sisältyy kaikenlaisia haasteita jotka on tehty voitettaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän päivän ruuat:
-omena
-kanaa ja juureksia
-juureksia
-1/3 paketti viinirypäleitä
Oli niin huono omatunto eilisestä, mutta ei ole ollut herkku/ahmimis himoja tänään. Toivottavasti puntari tykkää hyvää huomen aamuna. Mutta on myös se mahdollisuus että paino noussut tän aamuisesta koska eilen sattu se oksentamisen, se ehkä hetkellisesti laski painoa.
Ap
Hienoa aloittaja! Ite alotin 2 viikkoa sitte nollatoleranssin herkkujen suhteen ja voin sanoa että nyt ei enää tee ollenkaan mieli , kun alussa ajatukset oli kokoajan herkuissa. Tsemppia lakon jatkamiseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
52 kiitos tsempeista! paino edelleen 63,8 eikä otakkaan liikkuakseen alaspäin! argh turhauttavaa...
ap
36 hieno homma! Sä pystyit siihen ja se on mahtavaa! Annat mulle tosi paljon motivaatiota! :-)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos! Tämä kannustaa yrittämään!
Ap, syömisesi kuulostaa todella surkealta, ei ihmekään jos ahmimisia tulee tolla ruokavaliolla. Ethän saa läheskään tarpeeksi ravintoa ja ravintoaineita! Hakeudu terveydenhoitajalle ja sitä kautta ravitsemusterapeutille niin saat käsityksen siitä kuinka todella PALJON saat päivässä syödä tavallista ruokaa! Voisit sitten tervehtyä ja päästä oravanpyörästäsi. Terveisin entinen syömishäiriöinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos 46 hyvästä kirjoituksesta ja luin lähettämäsi linkin tarkasti läpi vaihe vaiheelta ja aion otta sen nyt käyttöön! :-)
Ap:n aamupaino oli 63,8kg! Nyt en enään tahdoi tuollaisia järkyttäviä repsahdut kohtauksia ja oksenkaa, ugh, hyi! Nyt jatketaan normaaliin malliin terveellisellä ruokavaliolla! Tänään olen vasta syönyt omenan ja nyt on lounaan, eli kanapihvi ja juureksia. Nams.
Ap
Mistäpä löytyisi mullekin itsekuri. Liikun aika paljon, syön muuten suht terveellisesti ja en hirveitä määriä, mutta pakko saada karkkia joka päivä :( Pullaa en juuri syö, jotain hyviä suklaakeksejä joskus, mutta muihin en oiken koske, samoin kun leipää en syö kuin max 2 palaa päivässä. Mulla nuo karkkimäärät ei ole mitään järkyttäviä, varmaan isoin annos koskaan on ollut 100g suklaata ja 100g karkkia ja siitä on kyllä aikaa. Mutta ehkä päivän aikana saatan syödä 300g napostelemalla esim. viikonloppuisin, en arkisin. Tämä näkyy nyt niin, että vielä alle nelikymppisenä tuo syöminen ei näkynyt painossa, mutta nyt 43v on vuodessa tullut 2kg lisää vaikka liikun yhtä paljoin kuin ennenkin. Taitaa totaalilakko olla mullekin se ainoa vaihtoehto...ei vaan haluis!! Ja kauheeta katella sit kunlapset karkkipäivänä syö karkkia ja haistella sitä tuoksua....kääk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 11:40"]
52 kiitos tsempeista! paino edelleen 63,8 eikä otakkaan liikkuakseen alaspäin! argh turhauttavaa...
ap
[/quote]
Eihän tuo paino voi olla mikään ongelma, vaikka olisit vain 150cm pitkä. Kyllä sinulla on paljon suurempia ongelmia kuin tuo kuviteltu liikalihavuus.
Juuu ahmimiskohtaus tänään.
-puoli pakettia vaaleaa leipää voilla ja juustolla
-pähkinöitä ja luumuja
-lenkkimakkaraa 250g
-ranskalaisia 100g
-jätskiä 1litra
-3/4 keksipakettia
-1/2 pussia pågenin pikkupullia
ja enempää en muista :--)) Hirveä olo! Mutta lopetan tän päivän jälkeen av-pastailut ja keskityn oikeaan elämään ja lopetan sitku-elämisen! Ei muuta, kaikkea hyvää kaikilla, toivottavasti pääsette tavotteisiinne ja toivottavasti itsekin pääsen! aion viskata vaa'an menemään ja keskittyä oleelliseen, eli elämään oikeasti! Ja toki laihtua mutta ilman väkinäistä pakkoa!
<3:llä Ap
Ap, ei tosissaan yllätä! Niin se kroppa vaatii ne väliin jääneet kalorit sitten illalla kun et ole niitä tarpeeksi päivän aikana nauttinut. Toivottavasti haet apua terveysasemasta sairauteesi! Yksin on vaikeaa parantua. Usko minua, tiedän kokemuksesta. Jos olet valmis saamaan elämäsi takaisin niin hae apua. Muuten se jatkuu samanlaisena kunnes niin teet. Jaksamista.
Hienoa!
Tsemppiä ja jatka samalla asenteella. Ihminen pystyy mihin vaan kun oikeasti päättää :D
Mäkin olen sokerikoukussa... Mutta se tarkoittaa sitä että iltapäiväkahvin kanssa tai sitten iltaisin syön pari riviä suklaata. Välillä on kyllä sellanen "pakko saada" fiilis. Joskus banaani tai muu hedelmä voi korvata suklaan. En jaksa vaivata päätäni sen enempää asialla, koska en näe mitä haittaa tästä suklaan syömisestä on, vaikka myönnän koukussa ollaan....