Lue keskustelun säännöt.
Miten pitkä gradun tulisi olla?
08.11.2020 |
Olen kirjoittamassa gradua enkä oikein tiedä, miten pitkä sen pitäisi olla, jotta se olisi vakavasti otettava. Tuntuu, että esimerkiksi luonnontieteiden alalla gradun ei tarvitse olla kovin pitkä, mutta suuri osa humanistisen puolen graduista tuntuu olevan 80-120 sivua pitkiä.
Ongelmani on aina ollut se, että esseeni ovat todella lyhyitä, koska en vaan saa niihin mitään materiaalia. En tiedä mitä kirjoittaa, kun olen jo sanonut kaiken mitä haluan sanoa.
Kirjoitan kielitieteeseen liittyvää gradua ja olen tehnyt kvantitiivista tutkimusta tiettyjen kielioppipiirteiden esiintymisestä teksteissä. Minulla on nyt noin kolmekymmentä sivua valmiina ja tuntuu, että sitten kun olen saanut kirjoitettua kaiken haluamani johdannot ja muut mukaanlukien, niin minulla on ehkä 40 sivua tekstiä.
Onko tämä yksinkertaisesti liian vähän?
Kommentit (92)
Jos olisin tarkistaja, lukisin mieluummin 60-sivuisen hyvin jäsennellyn ja perustellun gradun jossa on viitattu oikein, kun 120 sivua jaarittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei takuulla kerro sitä, missä hän opiskelee kieliä ja kirjallisuutta, mutta minä totisesti haluaisin tietää, missä opiskelijat on jätetty noin pahasti heitteille.
.Tuskin missään. Mutta joka paikassa on niitä opiskelijoita jotka eivät kuule eikä näe eikä varsinkaan tajua mitään ohjeita, joita on yritetty tuputtaa vuositolkulla. Ja kyllä, niitä on vielä graduvaiheessa ja vielä jatko-opintovaiheessakin.
Täällä se töykeäksi moitittu kommentoija vielä. Heti ketjun alussa ap kertoo, että hänellä on pari päivää aikaa jättää gradunsa ja että hänellä on kolmekymmentä sivua valmiina ja ainekset neljäänkymmeneen sivuun. Annoin ensin monen muun ohella hänelle ystävällisiä neuvoja, mutta hän vain mietti pisteiden koon muuttamista ja muuta hömppää, jonka tarkastajan silmä näkee heti. Toisaalta tekisi mieli ottaa ap syliin ja paijata vähän, mutta läimäys poskelle on tässä aikataulussa tehokkaampaa.
Englantilaisen filologian maisterille ja muille, joiden laitoksella opiskelijat ovat joko pystyneet nukkumaan tiedon ohi ja/tai saaneet opettajiltaan todella huonot lähtökohdat tieteelliseen kirjoittamiseen, panen tähän parissa minuutissa löytämäni lähteen. Kohdassa 5 on ytimekkäästi selostettu gradun ohjeet (ja siellä ne lesket ja orvotkin piileskelevät). Mallia voi myös ottaa tästä esityksestä itsestään.
https://courses.helsinki.fi/sites/default/files/course-material/4478235…
Olen nähnyt surkeita graduja, joissa tavaraa on vain paiskottu paperille ilman aavistustakaan muotoseikoista. Olen uskonut niiden olevan yksittäistapauksia ja ääriesimerkkejä, joissa kirjoittaja vain ei ole osannut ottaa oppia annetuista ohjeista. Tässä ketjussa on valjennut, että ohjeita ei ehkä ole edes annettu. Humanistisessa tiedekunnassa? Mitä siellä opiskeltu on ollut niin tärkeä aikasyöppö, että tieteellinen kirjoittaminen on jätetty hunningolle?
Toivottavasti ap:n laitoksella gradu käy läpi kaksi tarkastusta. Ensimmäisen vaiheen jälkeen hänelle annetaan ohjeet siitä, mitä vielä on tehtävä, ja jollei anneta, niitä pitää pyytää ja vaatia.
Kun puoliso teki gradua, niin heillä ei ainakaan ollut mitään ohjeita. Itseasiassa hyvä, että oli ohjausta. Siinä vaiheessa, kun gradu oli lähtenyt ohjaajan hyväksynnällä eteenpäin tuli toiselta ohjaajalta palautetta, että kaikki viittauksista lähtien oli väärin. Laitoksen viittausohjeet eivät esimerkiksi noudattaneet muissa tiedekunnissa käytössä olleita sääntöjä. Esimerkiksi lähdeviitteen jälkeen tuleva piste ei noudattanut heillä Kielitoimiston ohjepankin neuvoja. Kaikki piti korjata viimeisenä iltana, kun yhtäkkiä tarkastaja niitä vaatikin.
Kaikissa tiedekunnissa tieteellistä kirjoitusta ei harjoitella ja toisaalta, jos gradu on jäänyt roikkumaan, niin jotkut opit ovat voineet unohtuakin.
Lienen maininnut jossain aiempana, että tieteenalojen väliset erot lähdeviittauksissa yllättivät myös minut siirryttyäni toiselle alalle. Otin ensimmäisessä esseessäni mallia omasta gradustani ja sain palautetta sitä, että viitteet olivat "järjestelmällisesti vähän väärin". Tulin huomaamaan myös sen, että yleiset ja ohjepankkien neuvot eivät aina päde. Oli tuskan takana oppia korvaamaan itsestäänselvyydet uusilla itsestäänselvyyksillä.
Minä en aikoinani saanut muuta graduohjausta kuin sen, mitä ensimmäisessä, epävirallisessa tapaamisessa ohjaajaltani sain: aihepiirin ja summittaisen ongelman. Kummassakin graduseminaarissa (niitä oli tarjolla vain kaksi) lähinnä jutusteltiin. Jollen olisi tutkinut laitoksen väitöskirjoja ja parhaita graduja mallina hyvästä tekstistä, olisin ollut pulassa. Olin itse roikkunut pari vuotta työelämässä ja sattumalta tein gradua samaan aikaan kuin huomattavasti pitempään roikkuneet, jotka yrittivät puoliksi unohtuneilla tiedoillaan päihittää tutkinnonuudistuksen aikarajan. Kaikki onnistuivat, mutta eivät ihan helpolla.
Onneksi sait tietää jo ensimmäisessä esseessä, että viittaustapasi oli väärä. Kaikissa oppiaineissa ei ikävä kyllä kirjoitella esseitä. Kirjalliset työt voivat oikeasti olla se kandi ja sen jälkeen gradu. Jos näiden välillä on se 5 vuotta, niin tuskaista on. Nykyään vielä tuntuu olevan trendinä ettei graduja haluta julkaista netissä. Se kyllä helpottaa muiden gradun tekijöiden tuskaa, kun näkee miten erilaisia graduja on hyväksytty.
Voi vaan kysyä, että miksi sitä gradua pitää piilotella...?
Olen eri, mutta minusta lukija saa nähdä sen verran vaivaa, että laskeutuu sinne Kaisan 3- kellarikerroksen tunkkaiseen nurkkaan ja kaivaa graduni sieltä, jos sen haluaa lukea. Miksi tekisin sen hänelle helpoksi? Ennen kaikki tutkimustieto piti kaivaa esille noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gradu tehty ja palautettu. :)
Sen pituudeksi tuli vähän päälle 40 sivua eli vähän lyhyeksi se jäi. Löysin loppujen lopuksi ohjeet suositusulkomuotoon. Ja nuo on tosiaan vaan suosituksia kaikki eli toisinkin voi ilmeisesti tehdä.
Gradun pituus on pääsääntöisesti 50-80 sivua (ilman mahdollisisa liitteitä). Tutkielman rivivälisuositus on 1,5. Fonttisuositus on Times New Roman/Liberation Sherif koossa 12, tai Calibri koossa 11. Alaviitteissä käytetään samaa fonttia kuin leipätekstissä, koossa 10 ja rivivälillä 1. Suositeltu marginaali on 2,5 cm sekä ylä- ja alareunassa että vasemmassa ja oikeassa reunassa.
Ap
Miltä nyt tuntuu? Muistan, kuinka epätodellinen olo tuli seuraavana päivänä, kun gradunteon paine oli poistunut. Sai istuskella illalla ihan rauhassa, eikä gradu huudellut tekemään viime hetken viilauksia.
Lähtikö gradusi esi- vai lopputarkastukseen? Siis saitko sen nyt käsistäsi lopullisesti vai voiko se vielä palata korjattavaksi?
En ole ap, mutta odottelen mielenkiinnolla millaista tarkastettavaa tulee (ei kielitieteestä). Tämä on nyt se aivan viimeinen tilaisuus jättää vanhanmuotoinen gradu, eli ei se palaa korjattavaksi. Nyt on kyllä aika kovat paineet päästää läpi, ellei kyse ole aivan kauheasta tekeleestä.
Voinet lohduttautua sillä, että todella todella kamalia tekeleitä on hyväksytty ilman tutkinnonuudistuksen paineitakin. Ota nyt jännityksestä kaikki irti arvosanan saamiseen asti. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei takuulla kerro sitä, missä hän opiskelee kieliä ja kirjallisuutta, mutta minä totisesti haluaisin tietää, missä opiskelijat on jätetty noin pahasti heitteille.
.Tuskin missään. Mutta joka paikassa on niitä opiskelijoita jotka eivät kuule eikä näe eikä varsinkaan tajua mitään ohjeita, joita on yritetty tuputtaa vuositolkulla. Ja kyllä, niitä on vielä graduvaiheessa ja vielä jatko-opintovaiheessakin.
Täällä se töykeäksi moitittu kommentoija vielä. Heti ketjun alussa ap kertoo, että hänellä on pari päivää aikaa jättää gradunsa ja että hänellä on kolmekymmentä sivua valmiina ja ainekset neljäänkymmeneen sivuun. Annoin ensin monen muun ohella hänelle ystävällisiä neuvoja, mutta hän vain mietti pisteiden koon muuttamista ja muuta hömppää, jonka tarkastajan silmä näkee heti. Toisaalta tekisi mieli ottaa ap syliin ja paijata vähän, mutta läimäys poskelle on tässä aikataulussa tehokkaampaa.
Englantilaisen filologian maisterille ja muille, joiden laitoksella opiskelijat ovat joko pystyneet nukkumaan tiedon ohi ja/tai saaneet opettajiltaan todella huonot lähtökohdat tieteelliseen kirjoittamiseen, panen tähän parissa minuutissa löytämäni lähteen. Kohdassa 5 on ytimekkäästi selostettu gradun ohjeet (ja siellä ne lesket ja orvotkin piileskelevät). Mallia voi myös ottaa tästä esityksestä itsestään.
https://courses.helsinki.fi/sites/default/files/course-material/4478235…
Olen nähnyt surkeita graduja, joissa tavaraa on vain paiskottu paperille ilman aavistustakaan muotoseikoista. Olen uskonut niiden olevan yksittäistapauksia ja ääriesimerkkejä, joissa kirjoittaja vain ei ole osannut ottaa oppia annetuista ohjeista. Tässä ketjussa on valjennut, että ohjeita ei ehkä ole edes annettu. Humanistisessa tiedekunnassa? Mitä siellä opiskeltu on ollut niin tärkeä aikasyöppö, että tieteellinen kirjoittaminen on jätetty hunningolle?
Toivottavasti ap:n laitoksella gradu käy läpi kaksi tarkastusta. Ensimmäisen vaiheen jälkeen hänelle annetaan ohjeet siitä, mitä vielä on tehtävä, ja jollei anneta, niitä pitää pyytää ja vaatia.
Kun puoliso teki gradua, niin heillä ei ainakaan ollut mitään ohjeita. Itseasiassa hyvä, että oli ohjausta. Siinä vaiheessa, kun gradu oli lähtenyt ohjaajan hyväksynnällä eteenpäin tuli toiselta ohjaajalta palautetta, että kaikki viittauksista lähtien oli väärin. Laitoksen viittausohjeet eivät esimerkiksi noudattaneet muissa tiedekunnissa käytössä olleita sääntöjä. Esimerkiksi lähdeviitteen jälkeen tuleva piste ei noudattanut heillä Kielitoimiston ohjepankin neuvoja. Kaikki piti korjata viimeisenä iltana, kun yhtäkkiä tarkastaja niitä vaatikin.
Kaikissa tiedekunnissa tieteellistä kirjoitusta ei harjoitella ja toisaalta, jos gradu on jäänyt roikkumaan, niin jotkut opit ovat voineet unohtuakin.
Lienen maininnut jossain aiempana, että tieteenalojen väliset erot lähdeviittauksissa yllättivät myös minut siirryttyäni toiselle alalle. Otin ensimmäisessä esseessäni mallia omasta gradustani ja sain palautetta sitä, että viitteet olivat "järjestelmällisesti vähän väärin". Tulin huomaamaan myös sen, että yleiset ja ohjepankkien neuvot eivät aina päde. Oli tuskan takana oppia korvaamaan itsestäänselvyydet uusilla itsestäänselvyyksillä.
Minä en aikoinani saanut muuta graduohjausta kuin sen, mitä ensimmäisessä, epävirallisessa tapaamisessa ohjaajaltani sain: aihepiirin ja summittaisen ongelman. Kummassakin graduseminaarissa (niitä oli tarjolla vain kaksi) lähinnä jutusteltiin. Jollen olisi tutkinut laitoksen väitöskirjoja ja parhaita graduja mallina hyvästä tekstistä, olisin ollut pulassa. Olin itse roikkunut pari vuotta työelämässä ja sattumalta tein gradua samaan aikaan kuin huomattavasti pitempään roikkuneet, jotka yrittivät puoliksi unohtuneilla tiedoillaan päihittää tutkinnonuudistuksen aikarajan. Kaikki onnistuivat, mutta eivät ihan helpolla.
Onneksi sait tietää jo ensimmäisessä esseessä, että viittaustapasi oli väärä. Kaikissa oppiaineissa ei ikävä kyllä kirjoitella esseitä. Kirjalliset työt voivat oikeasti olla se kandi ja sen jälkeen gradu. Jos näiden välillä on se 5 vuotta, niin tuskaista on. Nykyään vielä tuntuu olevan trendinä ettei graduja haluta julkaista netissä. Se kyllä helpottaa muiden gradun tekijöiden tuskaa, kun näkee miten erilaisia graduja on hyväksytty.
Voi vaan kysyä, että miksi sitä gradua pitää piilotella...?
Olen eri, mutta minusta lukija saa nähdä sen verran vaivaa, että laskeutuu sinne Kaisan 3- kellarikerroksen tunkkaiseen nurkkaan ja kaivaa graduni sieltä, jos sen haluaa lukea. Miksi tekisin sen hänelle helpoksi? Ennen kaikki tutkimustieto piti kaivaa esille noin.
Minunkin graduni on ihan julkista tavaraa, mutta sitä saa etsiä vielä kauempaa kuin Kaisan kellarista: laitos lakkautettiin ja irtaimisto kärrättiin emoyliopiston kellariin, ja nyt ei emoyliopistoakaan ole olemassa. Ehkä meikäläisten gradut vielä pulpahtavat esille jossain keräyspaperipisteessä tai iltanuotiossa.
Sen pituinen että olet käsitellyt ohjaajan hyväksymän aiheen kattavasti. Se voi olla 10 tai 100 sivua, ellei sille ole asetettu enimmäispituutta. En oikein näe järkeväksi valita niin laajaa aihetta, josta pitää kirjoittaa 100 sivua. Kyseessä on kuitenkin vain näyte siitä että osaat kirjoittaa tieteellisen tekstin. Mielestäni yli 40 sivun tekstit alkavat menemään jo tarpeettoman pitkiksi ja niissä on usein jo paljon toistoa tai mennään liikaa sivuun aiheesta ellei niissä ole paljon kuvia, taulukoita tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gradu on sopivan pitkä kun se kertoo kaiken oleellisen eikä mitään ylimääräistä.
Minun kertoi (omasta mielestäni) paljon ylimääräistä, mutta silti ohjaajan mielestä oli jopa "liian" hyvä tutkimus ja sain vitosen sekä ainekohtaisen gradupalkinnon. On gradut oikeasti aika lällyä kamaa lopulta.
Matemaattisluonnontietellinen 72 s.
Kauppatieteet 70 s.
t. tuplamaisteri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtääkseni nuo printataan a4:lle joten mitat saadaan arkin koosta (210x297) ja pikkasen ekstraa mahdollisille kansille. Ja paksuutta sen mitä satakunta sivua + kannet vie.
Vierailija kirjoitti:
Sen pituinen että olet käsitellyt ohjaajan hyväksymän aiheen kattavasti. Se voi olla 10 tai 100 sivua, ellei sille ole asetettu enimmäispituutta. En oikein näe järkeväksi valita niin laajaa aihetta, josta pitää kirjoittaa 100 sivua. Kyseessä on kuitenkin vain näyte siitä että osaat kirjoittaa tieteellisen tekstin. Mielestäni yli 40 sivun tekstit alkavat menemään jo tarpeettoman pitkiksi ja niissä on usein jo paljon toistoa tai mennään liikaa sivuun aiheesta ellei niissä ole paljon kuvia, taulukoita tms.
Mulla tuli jotain 100 sivua, kun tein oman tutkimuksen ihan alusta asti eli kartta-, maasto-, labra- ja tilastotyöt. Meni tosi paljon aikaa, mutta sain siitä palkkaa. Sinänsä helppo työ, kun kirjoitti vaan omista tutkimustuloksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
FM vastaa:
Gradun pituus vaihtelee aloittain ja tiedekunnittain.
Oma graduni (matematiikka) on 28 sivua (liitteineen). Arvosana M.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen pituinen että olet käsitellyt ohjaajan hyväksymän aiheen kattavasti. Se voi olla 10 tai 100 sivua, ellei sille ole asetettu enimmäispituutta. En oikein näe järkeväksi valita niin laajaa aihetta, josta pitää kirjoittaa 100 sivua. Kyseessä on kuitenkin vain näyte siitä että osaat kirjoittaa tieteellisen tekstin. Mielestäni yli 40 sivun tekstit alkavat menemään jo tarpeettoman pitkiksi ja niissä on usein jo paljon toistoa tai mennään liikaa sivuun aiheesta ellei niissä ole paljon kuvia, taulukoita tms.
Mulla tuli jotain 100 sivua, kun tein oman tutkimuksen ihan alusta asti eli kartta-, maasto-, labra- ja tilastotyöt. Meni tosi paljon aikaa, mutta sain siitä palkkaa. Sinänsä helppo työ, kun kirjoitti vaan omista tutkimustuloksista.
Pitkille teksteille annetaan tarpeettoman hyviä arvosanoja. Liiallisesta jaarittelusta pitäisi rokottaa.
En ole ap, mutta odottelen mielenkiinnolla millaista tarkastettavaa tulee (ei kielitieteestä). Tämä on nyt se aivan viimeinen tilaisuus jättää vanhanmuotoinen gradu, eli ei se palaa korjattavaksi. Nyt on kyllä aika kovat paineet päästää läpi, ellei kyse ole aivan kauheasta tekeleestä.