Lue keskustelun säännöt.
Miten pitkä gradun tulisi olla?
08.11.2020 |
Olen kirjoittamassa gradua enkä oikein tiedä, miten pitkä sen pitäisi olla, jotta se olisi vakavasti otettava. Tuntuu, että esimerkiksi luonnontieteiden alalla gradun ei tarvitse olla kovin pitkä, mutta suuri osa humanistisen puolen graduista tuntuu olevan 80-120 sivua pitkiä.
Ongelmani on aina ollut se, että esseeni ovat todella lyhyitä, koska en vaan saa niihin mitään materiaalia. En tiedä mitä kirjoittaa, kun olen jo sanonut kaiken mitä haluan sanoa.
Kirjoitan kielitieteeseen liittyvää gradua ja olen tehnyt kvantitiivista tutkimusta tiettyjen kielioppipiirteiden esiintymisestä teksteissä. Minulla on nyt noin kolmekymmentä sivua valmiina ja tuntuu, että sitten kun olen saanut kirjoitettua kaiken haluamani johdannot ja muut mukaanlukien, niin minulla on ehkä 40 sivua tekstiä.
Onko tämä yksinkertaisesti liian vähän?
Kommentit (92)
I. Pääkkönen: Relatiivisanan valinta.
200 sivua tekstiä siitä, pitääkö kirjoittaa joka vai mikä.
Loistava kirja. Kyllä sä samaan pystyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle sanottiin v.-06 Hgin Yliopistossa, että 100 sivua on hyvä.
Mulla muistaakseni just 98...vai oliko 101... ei voi muistaa enää! :D
En usko että sivumäärällä on niin suurta merkitystä.
Kirjoita hyvää ja ymmärrettävää kieltä, sano kaikki tarvittava valitsemastasi aiheesta, älä jaarittele turhaa eikä asian vierestä. Johdanto, tiivistelmä, teoriaosuus, oman työn osuus, pohdinta ja yhteenveto on se mitä graduun kuuluu. Kun olet ne kirjoittanut, niin sitten gradu on valmis ja sivumääräksi tulee se mikä tulee, ei sitä kannata keinotekoisesti kasvattaa. Turhat löpinät karsitaan myös pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks sulla riviväli 1,5 laitettu?
Totta kai. Mietin epätoivoisena, että pitäisi kasvattaa pisteiden kokoa, koska sitä ei yleensä huomaa ja siitä tulee yllättävän monta lisäsivua...
Ap
Ainakin meillä oli graduissa tiukat muotovaatimukset mm. fontin, pistekoon, rivivälien, marginaalien, ns. orpo- ja leskirivien suhteen jne. Ei voinut kikkailla omiaan.
Meille ei ole annettu sellaisia. Perusohjeet toki eli fontti Times New Roman, koko 12 ja riviväli 1,5. Mistään orpo- ja leskiriveistä en ole koskaan kuullutkaan.
Olen katsonut parin opiskelukaverin graduja. Toinen on kirjoittanut kaiken putkeen ja toinen on tehnyt pääkappaleiden väliin aina sivunvaihdon.
Ap
Kielitieteeseen liittyvä gradu, etkä ole kuullutkaan orpo- ja leskiriveistä? Jo on aikoihin eletty, sanon minä.
En tiedä, mihin onnekkaaseen yliopistoon olet graduasi tarjoamassa, mutta alla ovat Oulun yliopiston ohjeet. Samat olivat meillä sekä aikoinaan Joensuussa että Helsingissä. Älä yritä olla liian ovela.
Tekstinasettelu ja kappalejako
Fonttikoko: 12. Riviväli: 1,5. Marginaalit: 3 cm.
Myös otsikoiden fonttikoko on 12. Otsikon yläpuolelle tulee kaksi tyhjää riviväliä ja alapuolelle yksi. Sivunumero merkitään sivun oikeaan yläreunaan.
Kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä, kappaleen alkua ei sisennetä. Teksti tasataan molemmista reunoista ja tavutetaan tarvittaessa liian leveiden aukkojen poistamiseksi.
Pro gradu -tutkielman ohjeellinen pituus: 70–90 s. + liitteet.
Mä en opiskele kielitiedettä, vaan kieliä ja sen kirjallisuutta. Mutta gradun aiheena on siis eräiden kielioppipiirteiden esiintyminen tietyssä tekstilajissa eli kielitieteeseenhän se sinällään liittyy. Varsinaista kielitiedettä en ole koskaan opiskellut eli sen suhteen ei opetuksen tasosta kannata vetää mitään johtopäätöksiä. :D
Ap
Ihan sama, tyrmistyttävää tietämättömyyttä tekstin rakenteesta. Enkä minä sitä paitsi tee (ja varsinkaan vedä, senkin svetisisti) johtopäätöksiä opetuksen tasosta, mutta opiskelijan tasosta teen.
On mahdollista, että teille on annettu ylimalkaiset ohjeet gradun muodosta. Kaivele tiedekuntasi nettisivuja ja etsi tarkat ohjeet. Tarkista myös se, että tiedät, miten lähdeviittaukset sinun omalla alallasi tehdään. Minä yllätyin ja kärsin kovasti huomatessani, että vanhat oppini humanistisesta tiedekunnasta eivät olleetkaan yksi yhteen kasvatustieteellisen kanssa. Luulisi, että graduvaiheessa viittaaminen jo osataan, mutta jollet edes marginaaleja tiennyt ennen minun neuvojani, sinun kannattaa tarkistaa muotosäännöt kaikin puolin.
En ole AP tai kukaan muukaan ketjuun aikaisemmin vastanneista, mutta tämä vastaus oli niin töykeä ja tarpeeton että pakko työntää omakin lusikka soppaan. Näissä käytännöissä on sitten varmaan suuria vaihteluja yliopistojen välillä, koska ei meillä ainakaan annettu (eikä löytynyt mitään nettisivuja kaivelemalla tai edes kysymällä) mitään muita kuin hyvin ylimalkaisia ohjeita gradun muodosta. Edes fontti ei ollut tarkasti määritelty, ainoat ohjeet taisivat olla tekstin koko (12) ja riviväli 1,5. Marginaaleista, otsikoiden muotoiluista, eri kohtien riviväleistä tai jostain leski- ja orporiveistä tai tavutuksista oli aivan turha koittaa etsiä mitään tietoa, kun niihin ei yksinkertaisesti ollut mitään tarkkoja ohjeita annettu. Itse olisin ihan mielelläni ottanut vastaan ja noudattanut tarkahkoja ohjeita muotoilun suhteen, mutta kun niitä ei ollut niin oli sitten vain omaa harkintaa noudattaen koitettava tehdä työstä mahdollisimman siistin ja "fiksun" näköinen. Saman tiedekunnan opiskelijoiden graduja lukiessa oli ihan silmiinpistävää, kuinka vaihtelevia ne olivat muotoiluiltaan; osa oli esimerkiksi hyvin tiiviitä ilman mitään ylimääräisiä tyhjiä rivejä ja lähes olemattomilla marginaaleilla, osassa taas oli käytetty esim. kokonaista tyhjää sivua kappaleiden välillä ja isoja marginaaleja. Meillä siis sinänsä olisi ihan mahdollista pelata pituuden kanssa suuntaan tai toiseen eri muotoiluja käyttämällä, vaikka tietysti selvää on että gradun yleisilmeen tulee olla siisti ja varmaan asiaan puututtaisiin, jos ihan selvästi opiskelija koittaisi ns. ostaa pituutta muotoilujen avulla. Mutta pointti oli siis se, että ihan todella joissakin yliopistoissa/tiedekunnissa ei anneta käytännössä lainkaan ohjeita gradun muotoiluun, vaan ne jäävät opiskelijan oman harkinnan varaan. Jossain muissa näköjään sitten on lähes huvittavan tarkasti määritellyt muotoilusäännöt.
Tarpeeton vastaukseni ei ollut, sen ymmärrät oikein hyvin. Ap on tälläkin hetkellä etsimässä tiedekuntansa tai alansa tarkkoja ohjeita ja toivottavasti kohta siivoamassa graduaan niiden mukaiseksi. Töykeä hyvinkin olin, mutta ei ole syytä olla hellämielinen siinä vaiheessa, kun graduntekijällä on vain pari päivää aikaa saada tekeleensä jättökuntoon ja hän etsiskelee kosmeettisia temppuja, joilla saisi sen näyttämään pitemmältä.
Ap:ltä, joka opiskelee "kieliä ja sen kirjallisuutta", on lipsahtanut ohi aika monta tekstintekijän perustiedonmurusta. Minun laitoksellani kirjoitettiin suurin piirtein nykyistä kandintutkielmaa vastaava proseminaarityö ja viimeistään sen jälkeen kaikki kirjalliset esitykset täsmälleen graduohjeiden mukaan. Käytännössä gradutekstin muoto oli selkäytimessä pari vuotta ennen gradun aloittamista. Ap ei takuulla kerro sitä, missä hän opiskelee kieliä ja kirjallisuutta, mutta minä totisesti haluaisin tietää, missä opiskelijat on jätetty noin pahasti heitteille.
Se, mikä sinun silmissäsi on "lähes huvittavan tarkasti" määriteltyä, on kieli-ihmisille itsestään selvää. Jos ap opiskelisi melkein mitä tahansa muuta alaa, en välttämättä olisi edes puuttunut koko asiaan. Monella muulla alalla hyväksytään sellainen roska, jota tuottamalla ei meillä pääsisi edes pääsykokeista läpi.
Määrä ei korvaa laatua. Panosta siis laatuun.
Riippuu tosi paljon esim.
- tieteenalasta ja sen traditioista
- paradigmasta
- tutkimusmetodeista (kuinka laajasti avataan)
- tutkimuskysymysten määrästä
- aineiston koosta
- teorian laajuudesta
- argumentaation perusteellisuudesta ja syvällisyydestä suhteessa teoriaan ja tuloksiin.
Selvitä oman tieteenalan ja laitoksesi graduja netistä, sieltähän ne löytyy. Ota vähän vinkkiä niistä. Kysy rohkeasti ohjaajalta "tyhmiä kysymyksiä". Paradigma ja teoreettinen viitekehys myös raamittaa argumentaation ja raportoinnin laajuutta, eli eroja on eri koulukuntien välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin gradujen suosituspituus on 45-75 sivua.
Onko totta? En ole lukenut mitään graduohjeita ja oon ajatellut että kohta voisi höllentää, pituus nyt 120 sivua, tutkimus ihan palkkajuttuna. oon aina ajatellut että ihan minimi on että kolminumeroinen luku tai diplomi-insinööreillä ehkä 90+ jos tiivistävät siten että ymmärtää.
No ehkä se sitten tästä. Toinen kysymys tuosta palautuspäivistä, laittelen vaan kopioita välillä valvojalle mutta ei olla puhuttu edes palautuksista, onko muualla jotain rajoitteita keinotekoisesti, en osaa muotoilla mitä tarkoitan mutta nuo valmistumisajat yms...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin gradujen suosituspituus on 45-75 sivua.
Onko totta? En ole lukenut mitään graduohjeita ja oon ajatellut että kohta voisi höllentää, pituus nyt 120 sivua, tutkimus ihan palkkajuttuna. oon aina ajatellut että ihan minimi on että kolminumeroinen luku tai diplomi-insinööreillä ehkä 90+ jos tiivistävät siten että ymmärtää.
No ehkä se sitten tästä. Toinen kysymys tuosta palautuspäivistä, laittelen vaan kopioita välillä valvojalle mutta ei olla puhuttu edes palautuksista, onko muualla jotain rajoitteita keinotekoisesti, en osaa muotoilla mitä tarkoitan mutta nuo valmistumisajat yms...
Minua jo moitittiin töykeäksi, mutta jatkan samaa polkua ja olen sitä mieltä, että tiedon hakemisen taito on joillakuilla nyt hukassa. En osaa antaa täsmällisiä ohjeita, koska en tiedä sinun ja ap:n opiskelupaikkaa, mutta alla olevista ohjeista saatte jotain osviittaa. Tämän perusteella tiedätte, mitä etsiä omalta laitokseltanne. Onnea matkaan.
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/opiskelu/ohjeita-opiskeluun/tu…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks sulla riviväli 1,5 laitettu?
Totta kai. Mietin epätoivoisena, että pitäisi kasvattaa pisteiden kokoa, koska sitä ei yleensä huomaa ja siitä tulee yllättävän monta lisäsivua...
Ap
Ainakin meillä oli graduissa tiukat muotovaatimukset mm. fontin, pistekoon, rivivälien, marginaalien, ns. orpo- ja leskirivien suhteen jne. Ei voinut kikkailla omiaan.
Meille ei ole annettu sellaisia. Perusohjeet toki eli fontti Times New Roman, koko 12 ja riviväli 1,5. Mistään orpo- ja leskiriveistä en ole koskaan kuullutkaan.
Olen katsonut parin opiskelukaverin graduja. Toinen on kirjoittanut kaiken putkeen ja toinen on tehnyt pääkappaleiden väliin aina sivunvaihdon.
Ap
Kielitieteeseen liittyvä gradu, etkä ole kuullutkaan orpo- ja leskiriveistä? Jo on aikoihin eletty, sanon minä.
En tiedä, mihin onnekkaaseen yliopistoon olet graduasi tarjoamassa, mutta alla ovat Oulun yliopiston ohjeet. Samat olivat meillä sekä aikoinaan Joensuussa että Helsingissä. Älä yritä olla liian ovela.
Tekstinasettelu ja kappalejako
Fonttikoko: 12. Riviväli: 1,5. Marginaalit: 3 cm.
Myös otsikoiden fonttikoko on 12. Otsikon yläpuolelle tulee kaksi tyhjää riviväliä ja alapuolelle yksi. Sivunumero merkitään sivun oikeaan yläreunaan.
Kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä, kappaleen alkua ei sisennetä. Teksti tasataan molemmista reunoista ja tavutetaan tarvittaessa liian leveiden aukkojen poistamiseksi.
Pro gradu -tutkielman ohjeellinen pituus: 70–90 s. + liitteet.
Mä en opiskele kielitiedettä, vaan kieliä ja sen kirjallisuutta. Mutta gradun aiheena on siis eräiden kielioppipiirteiden esiintyminen tietyssä tekstilajissa eli kielitieteeseenhän se sinällään liittyy. Varsinaista kielitiedettä en ole koskaan opiskellut eli sen suhteen ei opetuksen tasosta kannata vetää mitään johtopäätöksiä. :D
Ap
Ihan sama, tyrmistyttävää tietämättömyyttä tekstin rakenteesta. Enkä minä sitä paitsi tee (ja varsinkaan vedä, senkin svetisisti) johtopäätöksiä opetuksen tasosta, mutta opiskelijan tasosta teen.
On mahdollista, että teille on annettu ylimalkaiset ohjeet gradun muodosta. Kaivele tiedekuntasi nettisivuja ja etsi tarkat ohjeet. Tarkista myös se, että tiedät, miten lähdeviittaukset sinun omalla alallasi tehdään. Minä yllätyin ja kärsin kovasti huomatessani, että vanhat oppini humanistisesta tiedekunnasta eivät olleetkaan yksi yhteen kasvatustieteellisen kanssa. Luulisi, että graduvaiheessa viittaaminen jo osataan, mutta jollet edes marginaaleja tiennyt ennen minun neuvojani, sinun kannattaa tarkistaa muotosäännöt kaikin puolin.
En ole AP tai kukaan muukaan ketjuun aikaisemmin vastanneista, mutta tämä vastaus oli niin töykeä ja tarpeeton että pakko työntää omakin lusikka soppaan. Näissä käytännöissä on sitten varmaan suuria vaihteluja yliopistojen välillä, koska ei meillä ainakaan annettu (eikä löytynyt mitään nettisivuja kaivelemalla tai edes kysymällä) mitään muita kuin hyvin ylimalkaisia ohjeita gradun muodosta. Edes fontti ei ollut tarkasti määritelty, ainoat ohjeet taisivat olla tekstin koko (12) ja riviväli 1,5. Marginaaleista, otsikoiden muotoiluista, eri kohtien riviväleistä tai jostain leski- ja orporiveistä tai tavutuksista oli aivan turha koittaa etsiä mitään tietoa, kun niihin ei yksinkertaisesti ollut mitään tarkkoja ohjeita annettu. Itse olisin ihan mielelläni ottanut vastaan ja noudattanut tarkahkoja ohjeita muotoilun suhteen, mutta kun niitä ei ollut niin oli sitten vain omaa harkintaa noudattaen koitettava tehdä työstä mahdollisimman siistin ja "fiksun" näköinen. Saman tiedekunnan opiskelijoiden graduja lukiessa oli ihan silmiinpistävää, kuinka vaihtelevia ne olivat muotoiluiltaan; osa oli esimerkiksi hyvin tiiviitä ilman mitään ylimääräisiä tyhjiä rivejä ja lähes olemattomilla marginaaleilla, osassa taas oli käytetty esim. kokonaista tyhjää sivua kappaleiden välillä ja isoja marginaaleja. Meillä siis sinänsä olisi ihan mahdollista pelata pituuden kanssa suuntaan tai toiseen eri muotoiluja käyttämällä, vaikka tietysti selvää on että gradun yleisilmeen tulee olla siisti ja varmaan asiaan puututtaisiin, jos ihan selvästi opiskelija koittaisi ns. ostaa pituutta muotoilujen avulla. Mutta pointti oli siis se, että ihan todella joissakin yliopistoissa/tiedekunnissa ei anneta käytännössä lainkaan ohjeita gradun muotoiluun, vaan ne jäävät opiskelijan oman harkinnan varaan. Jossain muissa näköjään sitten on lähes huvittavan tarkasti määritellyt muotoilusäännöt.
Tarpeeton vastaukseni ei ollut, sen ymmärrät oikein hyvin. Ap on tälläkin hetkellä etsimässä tiedekuntansa tai alansa tarkkoja ohjeita ja toivottavasti kohta siivoamassa graduaan niiden mukaiseksi. Töykeä hyvinkin olin, mutta ei ole syytä olla hellämielinen siinä vaiheessa, kun graduntekijällä on vain pari päivää aikaa saada tekeleensä jättökuntoon ja hän etsiskelee kosmeettisia temppuja, joilla saisi sen näyttämään pitemmältä.
Ap:ltä, joka opiskelee "kieliä ja sen kirjallisuutta", on lipsahtanut ohi aika monta tekstintekijän perustiedonmurusta. Minun laitoksellani kirjoitettiin suurin piirtein nykyistä kandintutkielmaa vastaava proseminaarityö ja viimeistään sen jälkeen kaikki kirjalliset esitykset täsmälleen graduohjeiden mukaan. Käytännössä gradutekstin muoto oli selkäytimessä pari vuotta ennen gradun aloittamista. Ap ei takuulla kerro sitä, missä hän opiskelee kieliä ja kirjallisuutta, mutta minä totisesti haluaisin tietää, missä opiskelijat on jätetty noin pahasti heitteille.
Se, mikä sinun silmissäsi on "lähes huvittavan tarkasti" määriteltyä, on kieli-ihmisille itsestään selvää. Jos ap opiskelisi melkein mitä tahansa muuta alaa, en välttämättä olisi edes puuttunut koko asiaan. Monella muulla alalla hyväksytään sellainen roska, jota tuottamalla ei meillä pääsisi edes pääsykokeista läpi.
En ole ap mutta sanoisin välikommentin. Itse opiskelin englantilaista filologiaa, jossa opinnot luonnollisesti olivat englanniksi, enkä ole aiemmin kuullut termejä orpo- tai leskirivi. Itse asiassa englanninkielisetkään vastineet eivät kuulostaneet tutuilta. Mutta en nyt sanoisi tietojeni kuitenkaan olevan tyrmistyttävällä tasolla :D kyllä meillä jotku perusohjeet oli gradun muotoiluun muttei todellakaan noin tarkat. Ja ihan Helsingin yliopistossa opiskelin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks sulla riviväli 1,5 laitettu?
Totta kai. Mietin epätoivoisena, että pitäisi kasvattaa pisteiden kokoa, koska sitä ei yleensä huomaa ja siitä tulee yllättävän monta lisäsivua...
Ap
Ainakin meillä oli graduissa tiukat muotovaatimukset mm. fontin, pistekoon, rivivälien, marginaalien, ns. orpo- ja leskirivien suhteen jne. Ei voinut kikkailla omiaan.
Meille ei ole annettu sellaisia. Perusohjeet toki eli fontti Times New Roman, koko 12 ja riviväli 1,5. Mistään orpo- ja leskiriveistä en ole koskaan kuullutkaan.
Olen katsonut parin opiskelukaverin graduja. Toinen on kirjoittanut kaiken putkeen ja toinen on tehnyt pääkappaleiden väliin aina sivunvaihdon.
Ap
Kielitieteeseen liittyvä gradu, etkä ole kuullutkaan orpo- ja leskiriveistä? Jo on aikoihin eletty, sanon minä.
En tiedä, mihin onnekkaaseen yliopistoon olet graduasi tarjoamassa, mutta alla ovat Oulun yliopiston ohjeet. Samat olivat meillä sekä aikoinaan Joensuussa että Helsingissä. Älä yritä olla liian ovela.
Tekstinasettelu ja kappalejako
Fonttikoko: 12. Riviväli: 1,5. Marginaalit: 3 cm.
Myös otsikoiden fonttikoko on 12. Otsikon yläpuolelle tulee kaksi tyhjää riviväliä ja alapuolelle yksi. Sivunumero merkitään sivun oikeaan yläreunaan.
Kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä, kappaleen alkua ei sisennetä. Teksti tasataan molemmista reunoista ja tavutetaan tarvittaessa liian leveiden aukkojen poistamiseksi.
Pro gradu -tutkielman ohjeellinen pituus: 70–90 s. + liitteet.
Mä en opiskele kielitiedettä, vaan kieliä ja sen kirjallisuutta. Mutta gradun aiheena on siis eräiden kielioppipiirteiden esiintyminen tietyssä tekstilajissa eli kielitieteeseenhän se sinällään liittyy. Varsinaista kielitiedettä en ole koskaan opiskellut eli sen suhteen ei opetuksen tasosta kannata vetää mitään johtopäätöksiä. :D
Ap
Ihan sama, tyrmistyttävää tietämättömyyttä tekstin rakenteesta. Enkä minä sitä paitsi tee (ja varsinkaan vedä, senkin svetisisti) johtopäätöksiä opetuksen tasosta, mutta opiskelijan tasosta teen.
On mahdollista, että teille on annettu ylimalkaiset ohjeet gradun muodosta. Kaivele tiedekuntasi nettisivuja ja etsi tarkat ohjeet. Tarkista myös se, että tiedät, miten lähdeviittaukset sinun omalla alallasi tehdään. Minä yllätyin ja kärsin kovasti huomatessani, että vanhat oppini humanistisesta tiedekunnasta eivät olleetkaan yksi yhteen kasvatustieteellisen kanssa. Luulisi, että graduvaiheessa viittaaminen jo osataan, mutta jollet edes marginaaleja tiennyt ennen minun neuvojani, sinun kannattaa tarkistaa muotosäännöt kaikin puolin.
En ole AP tai kukaan muukaan ketjuun aikaisemmin vastanneista, mutta tämä vastaus oli niin töykeä ja tarpeeton että pakko työntää omakin lusikka soppaan. Näissä käytännöissä on sitten varmaan suuria vaihteluja yliopistojen välillä, koska ei meillä ainakaan annettu (eikä löytynyt mitään nettisivuja kaivelemalla tai edes kysymällä) mitään muita kuin hyvin ylimalkaisia ohjeita gradun muodosta. Edes fontti ei ollut tarkasti määritelty, ainoat ohjeet taisivat olla tekstin koko (12) ja riviväli 1,5. Marginaaleista, otsikoiden muotoiluista, eri kohtien riviväleistä tai jostain leski- ja orporiveistä tai tavutuksista oli aivan turha koittaa etsiä mitään tietoa, kun niihin ei yksinkertaisesti ollut mitään tarkkoja ohjeita annettu. Itse olisin ihan mielelläni ottanut vastaan ja noudattanut tarkahkoja ohjeita muotoilun suhteen, mutta kun niitä ei ollut niin oli sitten vain omaa harkintaa noudattaen koitettava tehdä työstä mahdollisimman siistin ja "fiksun" näköinen. Saman tiedekunnan opiskelijoiden graduja lukiessa oli ihan silmiinpistävää, kuinka vaihtelevia ne olivat muotoiluiltaan; osa oli esimerkiksi hyvin tiiviitä ilman mitään ylimääräisiä tyhjiä rivejä ja lähes olemattomilla marginaaleilla, osassa taas oli käytetty esim. kokonaista tyhjää sivua kappaleiden välillä ja isoja marginaaleja. Meillä siis sinänsä olisi ihan mahdollista pelata pituuden kanssa suuntaan tai toiseen eri muotoiluja käyttämällä, vaikka tietysti selvää on että gradun yleisilmeen tulee olla siisti ja varmaan asiaan puututtaisiin, jos ihan selvästi opiskelija koittaisi ns. ostaa pituutta muotoilujen avulla. Mutta pointti oli siis se, että ihan todella joissakin yliopistoissa/tiedekunnissa ei anneta käytännössä lainkaan ohjeita gradun muotoiluun, vaan ne jäävät opiskelijan oman harkinnan varaan. Jossain muissa näköjään sitten on lähes huvittavan tarkasti määritellyt muotoilusäännöt.
Tarpeeton vastaukseni ei ollut, sen ymmärrät oikein hyvin. Ap on tälläkin hetkellä etsimässä tiedekuntansa tai alansa tarkkoja ohjeita ja toivottavasti kohta siivoamassa graduaan niiden mukaiseksi. Töykeä hyvinkin olin, mutta ei ole syytä olla hellämielinen siinä vaiheessa, kun graduntekijällä on vain pari päivää aikaa saada tekeleensä jättökuntoon ja hän etsiskelee kosmeettisia temppuja, joilla saisi sen näyttämään pitemmältä.
Ap:ltä, joka opiskelee "kieliä ja sen kirjallisuutta", on lipsahtanut ohi aika monta tekstintekijän perustiedonmurusta. Minun laitoksellani kirjoitettiin suurin piirtein nykyistä kandintutkielmaa vastaava proseminaarityö ja viimeistään sen jälkeen kaikki kirjalliset esitykset täsmälleen graduohjeiden mukaan. Käytännössä gradutekstin muoto oli selkäytimessä pari vuotta ennen gradun aloittamista. Ap ei takuulla kerro sitä, missä hän opiskelee kieliä ja kirjallisuutta, mutta minä totisesti haluaisin tietää, missä opiskelijat on jätetty noin pahasti heitteille.
Se, mikä sinun silmissäsi on "lähes huvittavan tarkasti" määriteltyä, on kieli-ihmisille itsestään selvää. Jos ap opiskelisi melkein mitä tahansa muuta alaa, en välttämättä olisi edes puuttunut koko asiaan. Monella muulla alalla hyväksytään sellainen roska, jota tuottamalla ei meillä pääsisi edes pääsykokeista läpi.
Hellämielisen ja töykeän väliltä löytyy esim. kannustava. Jos ap on jo valmiiksi lannistuneen oloinen, mitä apua on lyttäämisestä? Sinun mielestäsi voi olla tyrmistyttävää, että ap ei tiedä jotain, mutta on täysin tarpeetonta tuoda se esiin. Olisit voinut antaa neuvoja ilman ylimielistä asennetta ja tiedät sen itsekin. Halusit vain päästä pätemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin gradujen suosituspituus on 45-75 sivua.
Onko totta? En ole lukenut mitään graduohjeita ja oon ajatellut että kohta voisi höllentää, pituus nyt 120 sivua, tutkimus ihan palkkajuttuna. oon aina ajatellut että ihan minimi on että kolminumeroinen luku tai diplomi-insinööreillä ehkä 90+ jos tiivistävät siten että ymmärtää.
No ehkä se sitten tästä. Toinen kysymys tuosta palautuspäivistä, laittelen vaan kopioita välillä valvojalle mutta ei olla puhuttu edes palautuksista, onko muualla jotain rajoitteita keinotekoisesti, en osaa muotoilla mitä tarkoitan mutta nuo valmistumisajat yms...
Näissä lienee paljon yliopisto- ja tiedekuntakohtaisia eroja, mutta itse en ole koskaan törmännyt tuollaiseen 45-75 sivun ohjeeseen (vaikka olenkin lukenut jopa 40 sivun graduja eri tieteenaloilta, muiltakin kuin teknisiltä). Sitä kuitenkin pitäisin lähes varmana, että kyllä 120 sivua alkaa olla jo ihan ehdoton maksimi ellei sitten ole jo ehdottomastikin liian pitkä. Aika yleinen ohje mielestäni on 60-100 sivua, ja nykyään yleensä korostetaan että mieluummin lyhyehkö ja napakka työ, eikä pituus ainakaan ole mikään itseisarvo. Missään tapauksessa kolminumeroinen luku ei ole itsessään tavoittelemisen arvoinen saati pakollinen, pikemminkin päinvastoin. Oma graduni oli loppuvaiheessa noin sata sivua pitkä, jolloin sain ohjeen tiivistää ja tavoitella pikemminkin n. 80 sivun pituutta. Tähän en päässyt, mutta alle sadan sivumäärä lopulta jäi, mikä oli siis kiistattomasti hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin gradujen suosituspituus on 45-75 sivua.
Onko totta? En ole lukenut mitään graduohjeita ja oon ajatellut että kohta voisi höllentää, pituus nyt 120 sivua, tutkimus ihan palkkajuttuna. oon aina ajatellut että ihan minimi on että kolminumeroinen luku tai diplomi-insinööreillä ehkä 90+ jos tiivistävät siten että ymmärtää.
No ehkä se sitten tästä. Toinen kysymys tuosta palautuspäivistä, laittelen vaan kopioita välillä valvojalle mutta ei olla puhuttu edes palautuksista, onko muualla jotain rajoitteita keinotekoisesti, en osaa muotoilla mitä tarkoitan mutta nuo valmistumisajat yms...
Näissä lienee paljon yliopisto- ja tiedekuntakohtaisia eroja, mutta itse en ole koskaan törmännyt tuollaiseen 45-75 sivun ohjeeseen (vaikka olenkin lukenut jopa 40 sivun graduja eri tieteenaloilta, muiltakin kuin teknisiltä). Sitä kuitenkin pitäisin lähes varmana, että kyllä 120 sivua alkaa olla jo ihan ehdoton maksimi ellei sitten ole jo ehdottomastikin liian pitkä. Aika yleinen ohje mielestäni on 60-100 sivua, ja nykyään yleensä korostetaan että mieluummin lyhyehkö ja napakka työ, eikä pituus ainakaan ole mikään itseisarvo. Missään tapauksessa kolminumeroinen luku ei ole itsessään tavoittelemisen arvoinen saati pakollinen, pikemminkin päinvastoin. Oma graduni oli loppuvaiheessa noin sata sivua pitkä, jolloin sain ohjeen tiivistää ja tavoitella pikemminkin n. 80 sivun pituutta. Tähän en päässyt, mutta alle sadan sivumäärä lopulta jäi, mikä oli siis kiistattomasti hyvä asia.
Se 60-100 sivua oli vanhan, 40 op:n gradun suosituspituus. Opintouudistuksessa gradun laajuus tippui 30 opintopisteeseen, samalla myös sivumääräohjeistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tosiaan, ainakin Helsingissä.nyt on viimeinen mahdollisuus palauttaa se vanha 40 op:n gradu, jatkossa mennään uuden järjestelmän mukaan.
Tsemppiä ap:lle loppurutistukseen.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei takuulla kerro sitä, missä hän opiskelee kieliä ja kirjallisuutta, mutta minä totisesti haluaisin tietää, missä opiskelijat on jätetty noin pahasti heitteille.
.
Tuskin missään. Mutta joka paikassa on niitä opiskelijoita jotka eivät kuule eikä näe eikä varsinkaan tajua mitään ohjeita, joita on yritetty tuputtaa vuositolkulla. Ja kyllä, niitä on vielä graduvaiheessa ja vielä jatko-opintovaiheessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin gradujen suosituspituus on 45-75 sivua.
Onko totta? En ole lukenut mitään graduohjeita ja oon ajatellut että kohta voisi höllentää, pituus nyt 120 sivua, tutkimus ihan palkkajuttuna. oon aina ajatellut että ihan minimi on että kolminumeroinen luku tai diplomi-insinööreillä ehkä 90+ jos tiivistävät siten että ymmärtää.
No ehkä se sitten tästä. Toinen kysymys tuosta palautuspäivistä, laittelen vaan kopioita välillä valvojalle mutta ei olla puhuttu edes palautuksista, onko muualla jotain rajoitteita keinotekoisesti, en osaa muotoilla mitä tarkoitan mutta nuo valmistumisajat yms...
Meillä löytyi tiedekunnan sivuilta aina viimeiset palautuspäivät tarkistukseen jos halusi lukukauden aikana valmistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei takuulla kerro sitä, missä hän opiskelee kieliä ja kirjallisuutta, mutta minä totisesti haluaisin tietää, missä opiskelijat on jätetty noin pahasti heitteille.
.Tuskin missään. Mutta joka paikassa on niitä opiskelijoita jotka eivät kuule eikä näe eikä varsinkaan tajua mitään ohjeita, joita on yritetty tuputtaa vuositolkulla. Ja kyllä, niitä on vielä graduvaiheessa ja vielä jatko-opintovaiheessakin.
Täällä se töykeäksi moitittu kommentoija vielä. Heti ketjun alussa ap kertoo, että hänellä on pari päivää aikaa jättää gradunsa ja että hänellä on kolmekymmentä sivua valmiina ja ainekset neljäänkymmeneen sivuun. Annoin ensin monen muun ohella hänelle ystävällisiä neuvoja, mutta hän vain mietti pisteiden koon muuttamista ja muuta hömppää, jonka tarkastajan silmä näkee heti. Toisaalta tekisi mieli ottaa ap syliin ja paijata vähän, mutta läimäys poskelle on tässä aikataulussa tehokkaampaa.
Englantilaisen filologian maisterille ja muille, joiden laitoksella opiskelijat ovat joko pystyneet nukkumaan tiedon ohi ja/tai saaneet opettajiltaan todella huonot lähtökohdat tieteelliseen kirjoittamiseen, panen tähän parissa minuutissa löytämäni lähteen. Kohdassa 5 on ytimekkäästi selostettu gradun ohjeet (ja siellä ne lesket ja orvotkin piileskelevät). Mallia voi myös ottaa tästä esityksestä itsestään.
https://courses.helsinki.fi/sites/default/files/course-material/4478235…
Olen nähnyt surkeita graduja, joissa tavaraa on vain paiskottu paperille ilman aavistustakaan muotoseikoista. Olen uskonut niiden olevan yksittäistapauksia ja ääriesimerkkejä, joissa kirjoittaja vain ei ole osannut ottaa oppia annetuista ohjeista. Tässä ketjussa on valjennut, että ohjeita ei ehkä ole edes annettu. Humanistisessa tiedekunnassa? Mitä siellä opiskeltu on ollut niin tärkeä aikasyöppö, että tieteellinen kirjoittaminen on jätetty hunningolle?
Toivottavasti ap:n laitoksella gradu käy läpi kaksi tarkastusta. Ensimmäisen vaiheen jälkeen hänelle annetaan ohjeet siitä, mitä vielä on tehtävä, ja jollei anneta, niitä pitää pyytää ja vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin gradujen suosituspituus on 45-75 sivua.
Onko totta? En ole lukenut mitään graduohjeita ja oon ajatellut että kohta voisi höllentää, pituus nyt 120 sivua, tutkimus ihan palkkajuttuna. oon aina ajatellut että ihan minimi on että kolminumeroinen luku tai diplomi-insinööreillä ehkä 90+ jos tiivistävät siten että ymmärtää.
No ehkä se sitten tästä. Toinen kysymys tuosta palautuspäivistä, laittelen vaan kopioita välillä valvojalle mutta ei olla puhuttu edes palautuksista, onko muualla jotain rajoitteita keinotekoisesti, en osaa muotoilla mitä tarkoitan mutta nuo valmistumisajat yms...
Mulla on rajoite vaan siitä syystä, että opiskelen Helsingin yliopistossa vanhoilla tutkintovaatimuksilla ja jos haluan valmistua vanhoilla tutkimusvaatimuksilla, niin gradun on syytä olla valmis huomenna. Jos en valmistu nyt, niin minut siirretään uusiin tutkintovaatimuksiin ja sitten joudun käymään ylimärääräisiä kursseja sun muuta mukavaa. Ja koska mulla oikeasti puuttuu vaan se gradu, en halua siirtyä uusiin vaatimuksiin.
Ap
Ainakin Turun yliopistossa omalla laitoksella on suositus, että gradu ei olisi paljoa yli 60 sivua. Olennaista on myös osata tiivistää asia. Monissa pitkissä graduissa on ylimääräistä sisältöä. Yli 100 sivuiset ovat jo liian pitkiä. Joko aihetta ei ole osattu rajata tai aiheesta on eksytty. Minimipituutta en ole kuullut koskaan.
Muutenkin gradun pituus riippuu paljolti aiheesta ja tiedekunnasta. Matemaattisten alojen gradut voivat olla hyvinkin tiiviitä, koska matematiikan kaavat ovat aika yksinkertaisia selittää siinä mielessä, että asia joko on tai ei ole. Kielitieteessä varmaan on paljon samaa.
Jos arvosanalla ei ole väliä, niin uskoisin, että gradusi menee läpi 30 sivuisenakin. Kannattaa katsoa ne gradun arviointikriteerit ja vähän verrata omaan työhön missä mennään. Esimerkiksi tämän sivun lopussa on yksi malli arviointikriteereistä https://utuguides.fi/opinnayte/tarkastuslausunto Ne ovat aika samanlaisia kaikkialla ja vaikka tuossa on uudenlainen arviointi 1-5, niin sitä voi hyödyntää, jos tarkoitus on selvittää pääsisikö läpi.
Todennäköisesti yliopisto haluaa sinusta eroon, jotta saa rahaa, joten voi päästä rimaa hipoenkin läpi. Aika karujakin graduja on tallennettu heldaan, joten en panikoisi, jos perusteet ovat kunnossa.
Jos olet uudessa koulutusohjelmassa (alkoi v. 2017 tai sen jälkeen ja olet täyttänyt siirtymislomakkeen, jos teit vanhan kandin), 40 sivua riittää kielissä. Ainakin minulla riitti tuo. Kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi kysyä vielä omalta ohjaajalta. Tärkeintä on kuitenkin sisältö ja sen laatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei takuulla kerro sitä, missä hän opiskelee kieliä ja kirjallisuutta, mutta minä totisesti haluaisin tietää, missä opiskelijat on jätetty noin pahasti heitteille.
.Tuskin missään. Mutta joka paikassa on niitä opiskelijoita jotka eivät kuule eikä näe eikä varsinkaan tajua mitään ohjeita, joita on yritetty tuputtaa vuositolkulla. Ja kyllä, niitä on vielä graduvaiheessa ja vielä jatko-opintovaiheessakin.
Täällä se töykeäksi moitittu kommentoija vielä. Heti ketjun alussa ap kertoo, että hänellä on pari päivää aikaa jättää gradunsa ja että hänellä on kolmekymmentä sivua valmiina ja ainekset neljäänkymmeneen sivuun. Annoin ensin monen muun ohella hänelle ystävällisiä neuvoja, mutta hän vain mietti pisteiden koon muuttamista ja muuta hömppää, jonka tarkastajan silmä näkee heti. Toisaalta tekisi mieli ottaa ap syliin ja paijata vähän, mutta läimäys poskelle on tässä aikataulussa tehokkaampaa.
Englantilaisen filologian maisterille ja muille, joiden laitoksella opiskelijat ovat joko pystyneet nukkumaan tiedon ohi ja/tai saaneet opettajiltaan todella huonot lähtökohdat tieteelliseen kirjoittamiseen, panen tähän parissa minuutissa löytämäni lähteen. Kohdassa 5 on ytimekkäästi selostettu gradun ohjeet (ja siellä ne lesket ja orvotkin piileskelevät). Mallia voi myös ottaa tästä esityksestä itsestään.
https://courses.helsinki.fi/sites/default/files/course-material/4478235…
Olen nähnyt surkeita graduja, joissa tavaraa on vain paiskottu paperille ilman aavistustakaan muotoseikoista. Olen uskonut niiden olevan yksittäistapauksia ja ääriesimerkkejä, joissa kirjoittaja vain ei ole osannut ottaa oppia annetuista ohjeista. Tässä ketjussa on valjennut, että ohjeita ei ehkä ole edes annettu. Humanistisessa tiedekunnassa? Mitä siellä opiskeltu on ollut niin tärkeä aikasyöppö, että tieteellinen kirjoittaminen on jätetty hunningolle?
Toivottavasti ap:n laitoksella gradu käy läpi kaksi tarkastusta. Ensimmäisen vaiheen jälkeen hänelle annetaan ohjeet siitä, mitä vielä on tehtävä, ja jollei anneta, niitä pitää pyytää ja vaatia.
Minua ihmetyttää, että tässä ja myös aikaisemmissa viesteissäsi vaikutat hyvin yksioikoisesti yhdistävän gradun muotoiluun liittyvät seikat sisällölliseen laatuun. Aikaisemmin viestissäsi sanoit, että monella muulla alalla hyväksytään sellainen "roska", joka ei teillä kieli-ihmisillä menisi läpi edes pääsykokeissa. Onko nyt todella niin, että mielestäsi (tai jopa yleisesti siellä "kieli-ihmisten" parissa) oikealla tavalla muotoiltu gradu on myös sisällöllisesti laadukas gradu, tai vaihtoehtoisesti niin, että sisällöllisesti erinomainenkaan gradu ei ole hyvä jos se ei täytä tiettyjä muotoon liittyviä kriteerejä? Itselleni tällainen ajattelu näyttäytyy irrationaalisena (lukuun ottamatta tietysti sitä, että siisti gradun pitää yleisilmeeltään olla, mutta siihen ei vaadita tarkasti määriteltyjä muotoiluja). Kyllä meillä nimenomaan siellä humanistisessa tiedekunnassa on vuosien varrella käytetty todella paljon aikaa tieteellisen kirjoittamisen opetukseen ja harjoitteluun, mutta sillä tarkoitetaan nimenomaan sitä, millaista on sisällöllisesti laadukas ja tieteelliset kriteerit täyttävä teksti, eikä muotoseikkoihin ole käytetty juurikaan aikaa. Eihän tieteellisen kirjoittamisen kriteeri ole tietynlainen muotoilu, vaan fokus on sisällössä. Tämä on sitten näkynyt myös siinä, että esim. graduillekaan ei ole määritelty tarkkoja muotoiluja, vaan ne jäävät kunkin opiskelijan itse ratkaistavaksi. Tiedät varmasti itsekin että asenteesi on todella ylenkatseellinen, ja annat toistuvasti ymmärtää, että jos muotoiluun liityvät seikat eivät ole graduvaiheessa selvillä niin vika on opiskelijoissa (jotka ovat esim. "nukkuneet tiedon ohi"). Tässä keskustelussa on nyt jo toistuvasti tullut ilmi, että monissakaan tiedekunnissa ei kerta kaikkiaan ole lainkaan annettu tarkkoja muoto-ohjeita, koska niitä ei pidetä merkityksellisinä itse tekstin laadun tai tieteellisten kriteerien kannalta. Hieman vähempi syllistäminen voisi toimia keskustelun kannalta paremmin. Kiitos kuitenkin laittamistasi ohjeista ja linkeistä, niissä on ollut ihan hyvää sisältöä.
Onko luotettavuus ja sen arviointi miten pitkä? Tästä löytyy lähteitä vaikka kuinka. Vielä omaa pohdintaa tähän lisää, niin tulee helposti kolmekin sivua lisää.
Tulosten soveltaminen?
Jatkotutkimusaiheet?
Käsitteiden määrittelyyn voi aina lisäillä teoriaa ja laventaa sitä, mitä ne tarkoittavat omassa tutkimuksessa.
Olen lukenut jopa alle 30 sivun graduja, jotka ovat melko varmasti 1 tasoa ja umpisurkeita tutkimuksellisestikin, mutta läpi ovat vissiin menneet.