Onko miten yleistä, että oman äidinkielen osaaminen on kiitettävää, mutta vieraat kielet aiheuttavat hankaluuksia?

Sanat*

Up

Johtuu siitä, että äidinkieli on äidinkieli ja vieras kieli vieras kieli. Äly hoi.

Itse olin hyvä äidinkielessä, kymppejä tuli aineista ja kirjoituksista L.

Vieraat kielet olivat hankalampia. No, ihan keskitasoisia numeroita kuitenkin, mutta vieraita kieliä ei koskaan ollut niin luontevaa ja kivaa opiskella, sellaista mekaanista ulkolukua lähinnä.

Ap:lle näyttää tuottavan vaikeuksia äidinkielikin. Miksi nykyään käytetään noin outoja lauserakenteita? --onko miten yleistä--

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle näyttää tuottavan vaikeuksia äidinkielikin. Miksi nykyään käytetään noin outoja lauserakenteita? --onko miten yleistä--

HOHHOIJAA

Itselläni kymppejä äikän aineista ja olen todella nopea lukemaan. Luen myös paljon. Pystyn myös lukemaan englanniksi romaanin ja ymmärtämään sen. Olen myös opiskellut aikoinaan it-kursseja englanniksi hyvin arvosanoin. Mutta... Oma ulosanti sekä kirjoitetun ja varsinkin puhutun englannin kanssa on ala-aste tasoa. Ei vaan irtoa päästä sanat ulospäin. Luulen että olisin tarvinnut aikoinaan erilaisen opetustavan kielten opiskeluun. Peruskoulusta olen valmistunut -92 ja siihen aikaan oli tärkeintä osata kielioppi oikein. Muusta ei niin ollut väliä. Ruotsista en ole koskaan 6 parempaa saanut, enkä käytännössä osaa ruotsia ollenkaan. Matemaattisesti taas olen lahjakas ja omaan ohjelmoijan loogisen ajattelukyvyn. Eli omasta mielestäni en vaan ole monilahjakkuus vaan osaamiseni ja pääni on keskittynyt matemaattiseen puoleen.

Luulen että lapsesi tarvitsee erilaista lähestymistä kielten opiskeluun. Sanojen tankkaaminen ulkoa opettelulla tuskin toimii. En ole opettaja joten en osaa tekniikoita neuvoa. Toivottavasti täältä myös sellainen löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle näyttää tuottavan vaikeuksia äidinkielikin. Miksi nykyään käytetään noin outoja lauserakenteita? --onko miten yleistä--

Katsos kun suomen kielessä on varsin vapaa sanajärjestys

En löytänyt aloituksesta kuin yhden pilkkuvirheen ja yhden kirjoitusvirheen.

Kohtalotoverini. Olen kirjoittanut aikoinaan äidinkielestä L:n, englannista A:n ja reputtanut ruotsin kahdesti. Muutin aikuisena Lontooseen ja opin kielen hyvin. Vika ei siis ollutkaan oppimiskyvyssäni vaan opetusmetodeissa. Suomalaiskoulujen kielioppiin keskittyvä ulkoluku ei sovi minulle, minä opin kuuntelemalla ja puhumalla.

Aika yleistä jos kasvatetaan suomenkieliseksi. Ne ei vaan opi muiden kielten tavoille.

Jää kaiken maailman ärräviatkin.

Suomenkieli on kuin joku aivovamma.

Mä en ole ihan suomalainen enkä ole koskaan oppinut suomea kirjoittaa vaikka olen syntynyt täällä ja elänyt täällä. Nyt sairastuin masennukseen kun mua on täälläkin haukuttu ja huomioitu siitä että kirjoitan hoono soomi.

Olen yrittänyt kaikkeni ja parhaani mukaan mutta en vaa opi.

Ei ole yleistä jos lapsi lukee ja kirjoittaa suomen kieltä sujuvasti (ripeästi ja virheettömästi) eikä suomen kielessä ilmene nimeämisvaikeutta. Onko lapsella motivaatiota englannin oppimiseen ja altistuuko hän englannin kielelle vapaa-ajalla?

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole ihan suomalainen enkä ole koskaan oppinut suomea kirjoittaa vaikka olen syntynyt täällä ja elänyt täällä. Nyt sairastuin masennukseen kun mua on täälläkin haukuttu ja huomioitu siitä että kirjoitan hoono soomi.

Olen yrittänyt kaikkeni ja parhaani mukaan mutta en vaa opi.

Huono provo. Hoono ja soomi -sanoja lukuun ottamatta virheetöntä suomea...

ER kirjoitti:

Itselläni kymppejä äikän aineista ja olen todella nopea lukemaan. Luen myös paljon. Pystyn myös lukemaan englanniksi romaanin ja ymmärtämään sen. Olen myös opiskellut aikoinaan it-kursseja englanniksi hyvin arvosanoin. Mutta... Oma ulosanti sekä kirjoitetun ja varsinkin puhutun englannin kanssa on ala-aste tasoa. Ei vaan irtoa päästä sanat ulospäin. Luulen että olisin tarvinnut aikoinaan erilaisen opetustavan kielten opiskeluun. Peruskoulusta olen valmistunut -92 ja siihen aikaan oli tärkeintä osata kielioppi oikein. Muusta ei niin ollut väliä. Ruotsista en ole koskaan 6 parempaa saanut, enkä käytännössä osaa ruotsia ollenkaan. Matemaattisesti taas olen lahjakas ja omaan ohjelmoijan loogisen ajattelukyvyn. Eli omasta mielestäni en vaan ole monilahjakkuus vaan osaamiseni ja pääni on keskittynyt matemaattiseen puoleen.

Luulen että lapsesi tarvitsee erilaista lähestymistä kielten opiskeluun. Sanojen tankkaaminen ulkoa opettelulla tuskin toimii. En ole opettaja joten en osaa tekniikoita neuvoa. Toivottavasti täältä myös sellainen löytyy.

Tämä on kuin minun suustani. Opiskelen matemaattisella alalla.Saan usein esseistä kiitettävää palautetta – olen siis hyvä kirjoittaja. Mutta kun tullaan englannin kieleen, olen erittäin kömpelö. Minun on vaikea puhua tai kirjoittaa englanniksi, vaikka lukeminen onkin melko vaivatonta.

ER kirjoitti:

Itselläni kymppejä äikän aineista ja olen todella nopea lukemaan. Luen myös paljon. Pystyn myös lukemaan englanniksi romaanin ja ymmärtämään sen. Olen myös opiskellut aikoinaan it-kursseja englanniksi hyvin arvosanoin. Mutta... Oma ulosanti sekä kirjoitetun ja varsinkin puhutun englannin kanssa on ala-aste tasoa. Ei vaan irtoa päästä sanat ulospäin. Luulen että olisin tarvinnut aikoinaan erilaisen opetustavan kielten opiskeluun. Peruskoulusta olen valmistunut -92 ja siihen aikaan oli tärkeintä osata kielioppi oikein. Muusta ei niin ollut väliä. Ruotsista en ole koskaan 6 parempaa saanut, enkä käytännössä osaa ruotsia ollenkaan. Matemaattisesti taas olen lahjakas ja omaan ohjelmoijan loogisen ajattelukyvyn. Eli omasta mielestäni en vaan ole monilahjakkuus vaan osaamiseni ja pääni on keskittynyt matemaattiseen puoleen.

Luulen että lapsesi tarvitsee erilaista lähestymistä kielten opiskeluun. Sanojen tankkaaminen ulkoa opettelulla tuskin toimii. En ole opettaja joten en osaa tekniikoita neuvoa. Toivottavasti täältä myös sellainen löytyy.

Tämä.

Olin aikoina kieltenopettajien kauhu lukiossa. Kielioppi ja sanakokeet alta arvostelun. Luetun- ja kuullun ymmärtämisen kokeissa koulun parhaimmistoa.  Ruotsi ja englanti kirjoituksissa läpi rimaa hipoen juuri luetun- ja kuullun ymmärtämisen ansioista. Äidinkielestä laudatur samoin kuin matematiikasta. 

Nykyään luen ja ymmärrän puhuttua englantia sujuvasti; erityisesti teknistä sanastoa. Ruotsi ja saksa menee samoilla spekseillä kohtalaisesti. Kirjoittaminen kaikissa jotenkuten, kunhan kielioppiin  ei kiinnitä niin kauheasti huomiota. 

Mutta auta armias, jos joku kysyy miten jokin lause käännetään suomeksi puhumattakaan toisinpäin;

ei tule mitään.  Tiedän mitä esim. huolto-ohjeessa lukee englanniksi ja osaan toimia sen mukaan, mutta sen kääntäminen toiselle suomeksi on yhtä tuskaa.

Jos esim. kysyn neuvoja jollakin englanninkielisellä nettisivustolla,  niin minä ajattelen sen kysymyksen ensin mielessäni englanniksi ennen kuin kirjoitan sen sinne. En siis tietosesti käännä suomenkielistä kysymystä englanniksi.

Itse olen tällainen. Äidinkielessä olin hyvä, mutta englannin oppiminen jo oli aika vaikeaa, ruotsi ja saksa myöhemmin täysin toivotonta. Ihan kuin joku herkkyysikä kielille vaan olisi mennyt ohi eikä enää pystynyt oppimaan. Motivaatio-ongelmaa oli vain ns. pakkoruotsin kanssa, muita kieliä olisin halunnut oppia.

Olen töissä firmassa, jonka virallinen kieli on englanti ja olen asunut ja työskennellyt 2 vuotta Yhdysvalloissa. Silti englanti on edelleen erittäin vaikeaa, varsinkin puhuminen ja kuullun ymmärtäminen - lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat nykyään jopa hyvin. Kielen tuottaminen vaan on puhumiseen tai puheesta ymmärtämiseen liian hidasta.

Hassua on, että minulla on Mensan testin mukaan jäsenyyteen oikeuttava älykkyysosamäärä, mutta silti kielet on niin vaikeita.

Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Ei äidinkielentaidolla ole mitään tekemistä vieraiden kielten oppimisen kanssa. Tai no ehkä sen verran että pitää tuntea kieliopin teoreettiset alkeet jotta osaa seurata vieraan kielen kieliopin opetusta.

Kielitaito on pitkälti kytköksissä musikaalisuuteen, eli siihen että osaa vaivatta tuottaa ja erottaa mitä omituisimpia äänteitä.

Vierailija kirjoitti:

Ei äidinkielentaidolla ole mitään tekemistä vieraiden kielten oppimisen kanssa. Tai no ehkä sen verran että pitää tuntea kieliopin teoreettiset alkeet jotta osaa seurata vieraan kielen kieliopin opetusta.

Kielitaito on pitkälti kytköksissä musikaalisuuteen, eli siihen että osaa vaivatta tuottaa ja erottaa mitä omituisimpia äänteitä.

No ei voi vetää tällaisia johtopäätöksiä.

Terveisin, Sibelius-Alatemiassa opiskeleva, jonka vieraskielinen taito on surkea.

Se johtuu varmaankin siitä, ettei kielelle tarjoudu arjessa käyttötilanteita. Mun kotona puhuttiin ainoastaan venäjää, puolaa ja englantia, joten mun suomen kielen taito oli kouluun mentäessä hirveän avutonta. Innosta sun lasta seuraamaan esimerkiksi brittiläisiä lapsitubettajia, niin kieli tarttuu päähän paremmin.