Lue keskustelun säännöt.
Mikä ongelma parisuhteessa on yllättänyt eniten?
Siis tyyliin en olisi ikinä uskonut tai ei olisi ikinä tullut mieleenkään, että meille tapahtuu tällaista.
Omalla kohdalla miehen seksuaalinen haluttomuus. Kuvittelin nuorena, että kaikki miehet haluaa aina seksiä.
Kommentit (2601)
Vaikken itse olekaan pettänyt nyxää (15vuotta yhdessä, molemmat lähes 50v) enkä sitä suunnittele, mutta ajattelen, että en omista ketään eikä kukaan omista minua. Haluan elää loppuelämäni itselleni juuri niinkuin haluan, enkä joidenkin ulkoisten moraalikoodien mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selväpäinen kirjoitti:
Omalla kohdalla parisuhteen ikuisuusongelma näyttää olevan alkoholin käyttö, tai tarkkaan ottaen sen käyttämättömyys! Kaikki jotka minut tuntevat, tietävät erittäin hyvin, että en lainkaan käytä päihteitä, en ole koskaan niitä käyttänyt, enkä tule koskaan niitä käyttämäänkään, vaikka mitä tapahtuisi. Jos toinen haluaa käyttää, niin en tuomitse, enkä yritä estää.
Seurustelun alussa kun tapaillaan, niin naisille se että mies ei käytä alkoholia, ei ole ongelma eikä mikään. Seurustelun "vakavoituessa" ja pitkittyessä, siitä tulee aina näköjään väistämättä ennemin tai myöhemmin ongelma. Joka ikisen kanssa. Suomalainen mies, etenkin vähänkään karskin tai miehekkään oloinen, ei vaan kuulemma voi millään olla sellainen joka ei edes joskus ryyppää, ja todella puhutaan ryyppäämisestä. Todellisen miehen kuuluu kuulemma aina silloin tällöin ryypätä, koska muuten ei mieheen voi oikein luottaa!
Yksi nainen ihmetteli kuinka minulla on niin kova itsekuri, että pystyn olemaan ryyppäämättä. Kerroin hänelle, että minulla ei ole koskaan elämässäni ollut pienintäkään halua, saati hinkua, käyttää yhtään minkäänlaisia päihteitä, joten ei niiden käyttämättömyyteen vaadita lainkaan itsekuria. Sanoin esimerkiksi että joku joka ei millään halua syödä vaikkapa sammakoita, niin ei sammakoiden syömisen välttelyyn tarvvvita lainkaan itsekuria!
Monille tuntuu olevan kauhistus, että joku ei halua vetää pönttöään sekaisin, tai että osaa rentoutua täydellisen hyvin ilman brenkkua tai muita aineita. Päihteetön on kansankertomusten mukaan aina todellisuudessa päihdeaddikti, joka kamppailee jatkuvasti ettei vaan retkahda päihteisiin. Eikä kukaan nyt sellaisen kanssa uskalla seurustella. Jos taas ryyppäisi kunnolla joka viikko, niin ongelmaa ei olisi, koska retkahdusta ei enää tarvitsisi pelätä!
Ja ei, en ole luonnolisestikkaan naisia ravintoista tai pubeista löytänyt, vaan kaveripiiristä, ja harrastusten kuten kuntosalin parista.
Ihmeellisiin naisiin olet törmännyt. Pahoittelen! Itselleni on itsestään selvää, että osa ei vaan käytä päihteitä eikä siihen mitään itsekuria liity millään tavalla. Itse olen samanlainen kuin sinä. Mutta se suomalainen kulttuuri...
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos parisuhde ja ryhdikkyys on sitä, että pettäminen oksennetaan juuri synnyttäneen kumppanin syliin rehellisyyteen vedoten niin huh huh.
Parisuhteessa juuri mitataan sitä tilannetajua ja toisen ajattelemisen.
Jos ensin ajatrelemattomuuttaan keneen pettymään varpajaisissa niin sitä ei pidä jatkaamulla niin, että ajatrelemattomuuttaan menee sen seuraavana päivänä synnärillä kertomaan.Vaikka sen kertomisen siirtäisi johonkin sopivampaan hetkeen niin se ei tuntuisi ainakaan yhtä pahalta kuin nyt.
En osaisi kuvitella pahempaa ja huonompaa tilannetta kuin nyt kerrottu.
Mikä tahansa hetki olisi ollut parempi.
Miehen huono omatunto tai pelko luottamuksen menetyksestä ovat huono selitys.Kyllä. Itsekin nuorena kauniina vaimona sain kuulla että oli puhelinseksiä silläaikaa harrastettu. Se rikkoi pahasti, sillä olin yrittänyt miellyttää miestäni kaikin tavoin vaikka oli sellainen ettei juuri hellyyttä häneltä saanut. Tuo asia luultavasti rikkoi myös jotain suhteessa esikoiseeni sillä tuntui pahalta että hellyyttä antoi hänelle muttei vaimolleen. Kaikki kosketus ja hellyys jota halusin ja tunsin mieheeni, olisi pitänyt johtaa seksiin. Asia on näin edelleen. Pitkä liitto. Elän aika kylmässä suhteessa. Myös miehen laiskuus ja saamattomuus häiritsee. Yritän ymmärtää mutta vaikeaa se on kun pitää itse huolehtia kaikki lasten harrastukset ym. Häntä kiinnostaa mm instagram joka vie liikaa perheen aikaa. Välillä ollut myös muita ongelmia joista en enempää tässä. Pitkässä liitossa ollut kaksi ihastusta itsellä jotka jääneet pelkkään ihastukseen. Ei muuta. Välillä se vaan raivostuttaa olla uskollinen ...
Hyvä nainen, ansaitset parempaa. Lähde pois. Oikeasti rakastava ja välittävä mies ei kohtele puolisoaan noin. Mies kohtelee sinua huonosti ja elää sikana pellossa, koska hän kokee, että hänellä on siihen oikeus. Sinä et varmasti saisi elää samalla tavalla? Se on red flag, hälytysmerkki.
Syy ei ole sinun, joten et voi tehdä mitään asian korjaamiseksi, koska muutoksen pitäisi lähteä miehestä niin, että hänen koko arvomaailman muuttuu. Yleensä siihen auttaa vaan jonkinlainen henkinen herääminen tai kuoleman lähellä käyminen.
Lähtemällä ja arvostamalla itseäsi annat lapsillesi myös terveen parisuhteen ja miehen ja naisen mallin. Muutoin lapsesi toistavat samaa mitä sinä ja/tai isänsä. Itse kipuilen keski-ikäisenä edelleen sitä, että jouduin kasvamaan täysin välinpitämättömän ja negatiivisen isän huushollissa, jossa äidillä ei ollut mitään arvoa. Perheessä ei ollut fyysistä väkivaltaa, uskonnollista riehumista, viinaa, tupakkaa tai muitakaan päihteitä. Aina ajatellaan, että mies on huono, jos hän on jotain noista. Ei ole. On monia tapoja olla myrkyllinen mulqvisti.
Lukaise kirja "Why Does He Do That? Inside The Minds of Angry Men" jos mahdollista. Löytyy netistä ilmaisena PDF:nä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se miten kaavamaista elämän pitäisi olla, rentouden puute arkielämässä.
Kotona tulee outo pingottunut tunne vaikka on ihan lapsivapaakin viikonloppu. Pitäisi tehdä jotain hyödyllistä tai kivaa. Seksiä ei voi kuitenkaan ajatella tällaisena tekemisenä, vaan sen pitää olla jotain muuta.
Jos sitten ehdottaa että lähdetään käymään jossain, ei se käykään.
Meillä sama henki. Ahdistaa olla vaimon kanssa yhtäaikaa kotona. Tulee ahdistunut olo kun toinen valittaa taukoamatta jostain tekemättömistä töistä. Eikä tietysti voi itse tehdä kun katsoo telkkaria. Istun ennemmin pakkasessa yksin.
Ei se tajua että nakuttamalla mitään ei saa tapahtumaan, muuta kuin vastareaktion. Mikä niissä hommissa on niin tärkeää ettei ne voi odottaa?
Suurkul kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Lyhyempi suhde täällä, mutta sama. Koko ajan pitää vihjailla seksistä tai puhua siitä suorasukaisesti, yritetään riisua vähän väliä, kourintaa ja räpläämistä joka välissä, ja kaikkeen tekemiseen mihin voi liittää seksin hän sen myös liittää mukaan tavalla tai toisella. Nyt on oltu 2,5 viikkoa ilman seksiä koska en ole halunnut, ja aivan täysi kriisi päällä. Ero häämöttää nurkan takana. Ihan totta, tämä ei ole vitsi vaikka varmasti monen korvaan kuulostaa siltä.
Tottakai mies vaihtaa naista, jos ei saa seksiä!
Jos mies haluaa vaikkapa vielä 10v jälkeenkin joka päivä seksiä, harva nainen sitä jaksaa. Mies joutuu luultavasti vaihtamaan naista usean kerran elämänsä aikan vain ja ainoastaan seksin takia. Seksi ei välttämättä ole naiselle se elämän tärkein juttu, varsinkin jos se ei ole kovinkaan hyvää.
Väitän, ettei eroaminen ja uuden ihmissuhteen luominen ole niin helppoa, kuin mitä näissä "jos nainen ei joka päivä "anna" niin mies lähtee, jutuissa annetaan ymmärtää.
Hyvä parisuhde on muutakin, kun jokapäiväistä naimista. Ja yleensä parisuhteessa joudutaan tinkimään muutenkin monista asioista, niin miksi ei tingitä siitä, että seksiä on vain kerran/kaksi viikossa?
Ei mikään perisuhde ole sitä, että hypitään toisen pillinmukaan ja jo se ei toiselta onnistu, erotaan. Parisuhteessa täytyy pystyä tekemään kompromisseja myös seksin suhteen.
Eikä se tarkoita sitä, että seksiä ei ole enää koskaan tai sitä täytyy olla joka päivä.
Tuskin yksikään mies siihen kuolee, ettei pääse nylkyttämään joka päivä. Voi iahn hyvin tyytyä siihen, että seksiä on vaikka 1-2 x viikko.
Ei se seuraavakaan nainen välttämättä jaksa sitä jokapäivä jyystöä vuosikuausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se miten kaavamaista elämän pitäisi olla, rentouden puute arkielämässä.
Kotona tulee outo pingottunut tunne vaikka on ihan lapsivapaakin viikonloppu. Pitäisi tehdä jotain hyödyllistä tai kivaa. Seksiä ei voi kuitenkaan ajatella tällaisena tekemisenä, vaan sen pitää olla jotain muuta.
Jos sitten ehdottaa että lähdetään käymään jossain, ei se käykään.
Meillä sama henki. Ahdistaa olla vaimon kanssa yhtäaikaa kotona. Tulee ahdistunut olo kun toinen valittaa taukoamatta jostain tekemättömistä töistä. Eikä tietysti voi itse tehdä kun katsoo telkkaria. Istun ennemmin pakkasessa yksin.
Minuakin ahdistaa monesti kun mies tulee samaan huoneeseen ja minä istun vaikkapa koneella. Tuntuu kuin olisin pahanteossa ja pitäisi tehdä jotakin hyödyllistä.
Jotenkin tuntuu, että koko ajan pitäisi tehdä jotakin "hyödyllistä". Mies kyllä on omalla koneellaan varmaan yhtä paljon, ellei enemmänkin kun minä, kun minä kuitenkin hoidan isomman osan kotitöistä. Molemmat ollaan työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikken itse olekaan pettänyt nyxää (15vuotta yhdessä, molemmat lähes 50v) enkä sitä suunnittele, mutta ajattelen, että en omista ketään eikä kukaan omista minua. Haluan elää loppuelämäni itselleni juuri niinkuin haluan, enkä joidenkin ulkoisten moraalikoodien mukaan.
Jos tämänykyinen puolisiosi ei jaa näkemystäsi tuosta "ulkoisten moraalikoodien" turhuudesta, niin teet hänelle todella ruman tempun, jos menet vieraisiin. Loukkaat häntä hyvin pahasti.
Jos hän taas on samaa mieltä, että suhteessanne ei päde nämä ulkoiset moraalikoodit, niin silloin asia on erikseen.
Silloin olette yhdessä elää ns avoimessa liitossa, jossa saa kumppanilla muitakin. Yksin tuollaista päätöstä ei parisuhteessa voi tehdä, varsinkaan jos toinen ei ole siitä tietoinen, eikä tuta käytösmallia hyväksy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että monet naiset eivät suostu tekemään kotitöitä, jotka liittyvät autoon tai omakotitalon tekniseen kunnossapitoon. Missä tasa-arvo?
Autot viedään yleensä vain korjaamolle, harva niille itse nykyään mitään tekee. Ja nuo asiat tarvitsevat usein ihan ammattimiestä.
Jos tarkoitat sitä kuuluisaa renkaiden vaihtoa, niin meillä mies sanoi, että se vie noin 20min per auto.
Omakotitalon kunnossapitoon ainakin meillä on käynyt ammattimiehet. Ei kaikki miehetkään niitä osaa KUNNOLLA tehdä.
On eri asia siivota, kuin tehdä kattoremonttia. Siihen tarvitaan erilailla osaamista. Eikä niitä teknisiä töitä tarvitse tehdä joka päivä, niin kuin joitakin muita kotitöitä täytyy.
Sama jos toinen osapuoli väittää, ettei hänen tarvitse tehdä ruokaa, koska pesee ikkunat 2x vuosi.
Nurmikon meillä mies ajaa päälläajettavalla ihan sen takia, että minä en ole siihen hommaan ole alkanut sen takia, että sitten minä jo tekisinkin kaikki kotityöt jo yksin. Miehelläkin pitää edes joku homma olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Lyhyempi suhde täällä, mutta sama. Koko ajan pitää vihjailla seksistä tai puhua siitä suorasukaisesti, yritetään riisua vähän väliä, kourintaa ja räpläämistä joka välissä, ja kaikkeen tekemiseen mihin voi liittää seksin hän sen myös liittää mukaan tavalla tai toisella. Nyt on oltu 2,5 viikkoa ilman seksiä koska en ole halunnut, ja aivan täysi kriisi päällä. Ero häämöttää nurkan takana. Ihan totta, tämä ei ole vitsi vaikka varmasti monen korvaan kuulostaa siltä.
Tää on ihan henkilökohtaista kyllä että kuinka paljon se kiinnostaa se kanssakäyminen. Harvoin ne ihmiset itse voi sille kiinnostukselle mitään ja se sitten vaihtelee aikakausittain kuinka paljon se kiinnostaa. Se tervein ratkaisu on se että löytää sitten niitä keinoja purkaa sitä painetta itsensä kanssa jos kumppanin energiat ei aina mätsää.
Itseä kiinnostais kans vaikka joka päivä ja kumppania ehkä kerran kuussa. Annan olla rauhassa ja puran sitten paineet keskenäni. Annan kumppanin tehdä aloitteen kun hän kokee olevansa vastaanottavaisessa mielentilassa. Meillä oli suhteen alussa kitkaa em. syystä johtuen mutta nyt ei olla kyllä moneen vuoteen otettu yhteen asiasta.
Se vaan pitää hyväksyä ettei se ole mikään itsestäänselvyys ja että ihmiset on erilaisia. Ja että kumpaakaan ei ihmisenä voi muuttaa mutta käyttäytymistä voi. Hommaa sille sun puolisolle jotain leluja joilla se voi leikkiä keskenään ja purkaa paineita sitä kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Lyhyempi suhde täällä, mutta sama. Koko ajan pitää vihjailla seksistä tai puhua siitä suorasukaisesti, yritetään riisua vähän väliä, kourintaa ja räpläämistä joka välissä, ja kaikkeen tekemiseen mihin voi liittää seksin hän sen myös liittää mukaan tavalla tai toisella. Nyt on oltu 2,5 viikkoa ilman seksiä koska en ole halunnut, ja aivan täysi kriisi päällä. Ero häämöttää nurkan takana. Ihan totta, tämä ei ole vitsi vaikka varmasti monen korvaan kuulostaa siltä.
Tää on ihan henkilökohtaista kyllä että kuinka paljon se kiinnostaa se kanssakäyminen. Harvoin ne ihmiset itse voi sille kiinnostukselle mitään ja se sitten vaihtelee aikakausittain kuinka paljon se kiinnostaa. Se tervein ratkaisu on se että löytää sitten niitä keinoja purkaa sitä painetta itsensä kanssa jos kumppanin energiat ei aina mätsää.
Itseä kiinnostais kans vaikka joka päivä ja kumppania ehkä kerran kuussa. Annan olla rauhassa ja puran sitten paineet keskenäni. Annan kumppanin tehdä aloitteen kun hän kokee olevansa vastaanottavaisessa mielentilassa. Meillä oli suhteen alussa kitkaa em. syystä johtuen mutta nyt ei olla kyllä moneen vuoteen otettu yhteen asiasta.
Se vaan pitää hyväksyä ettei se ole mikään itsestäänselvyys ja että ihmiset on erilaisia. Ja että kumpaakaan ei ihmisenä voi muuttaa mutta käyttäytymistä voi. Hommaa sille sun puolisolle jotain leluja joilla se voi leikkiä keskenään ja purkaa paineita sitä kautta.
Ainoastaan muutokset ovat ongelma. Ei kai järkevä ihminen jätä tuollaista asiaa kertomatta ja viestimättä, jos ja kun parisuhteeseen haluaa. Tietenkin haluaa että toisellakin on asiat hyvin.
Mutta pahinta on se huijatuksi tulemisen tunne, kun alun jälkeen asiat arkipäiväistyy. Se ei ole reilua kumppania kohtaan, pahimman laatuista henkistä väkivaltaa.
Joten tollasessa tilanteessa avoin puhe ja halu tehdä kompromisseja toisen näkövinkkelistäkin olisivat tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Lyhyempi suhde täällä, mutta sama. Koko ajan pitää vihjailla seksistä tai puhua siitä suorasukaisesti, yritetään riisua vähän väliä, kourintaa ja räpläämistä joka välissä, ja kaikkeen tekemiseen mihin voi liittää seksin hän sen myös liittää mukaan tavalla tai toisella. Nyt on oltu 2,5 viikkoa ilman seksiä koska en ole halunnut, ja aivan täysi kriisi päällä. Ero häämöttää nurkan takana. Ihan totta, tämä ei ole vitsi vaikka varmasti monen korvaan kuulostaa siltä.
Tää on ihan henkilökohtaista kyllä että kuinka paljon se kiinnostaa se kanssakäyminen. Harvoin ne ihmiset itse voi sille kiinnostukselle mitään ja se sitten vaihtelee aikakausittain kuinka paljon se kiinnostaa. Se tervein ratkaisu on se että löytää sitten niitä keinoja purkaa sitä painetta itsensä kanssa jos kumppanin energiat ei aina mätsää.
Itseä kiinnostais kans vaikka joka päivä ja kumppania ehkä kerran kuussa. Annan olla rauhassa ja puran sitten paineet keskenäni. Annan kumppanin tehdä aloitteen kun hän kokee olevansa vastaanottavaisessa mielentilassa. Meillä oli suhteen alussa kitkaa em. syystä johtuen mutta nyt ei olla kyllä moneen vuoteen otettu yhteen asiasta.
Se vaan pitää hyväksyä ettei se ole mikään itsestäänselvyys ja että ihmiset on erilaisia. Ja että kumpaakaan ei ihmisenä voi muuttaa mutta käyttäytymistä voi. Hommaa sille sun puolisolle jotain leluja joilla se voi leikkiä keskenään ja purkaa paineita sitä kautta.
Mut jos itse sattuu olemaan sellanen että ei se leikkiminen mitään tuo, vaan haluaa seksiä oman puolisonsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurkul kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Lyhyempi suhde täällä, mutta sama. Koko ajan pitää vihjailla seksistä tai puhua siitä suorasukaisesti, yritetään riisua vähän väliä, kourintaa ja räpläämistä joka välissä, ja kaikkeen tekemiseen mihin voi liittää seksin hän sen myös liittää mukaan tavalla tai toisella. Nyt on oltu 2,5 viikkoa ilman seksiä koska en ole halunnut, ja aivan täysi kriisi päällä. Ero häämöttää nurkan takana. Ihan totta, tämä ei ole vitsi vaikka varmasti monen korvaan kuulostaa siltä.
Tottakai mies vaihtaa naista, jos ei saa seksiä!
Jos mies haluaa vaikkapa vielä 10v jälkeenkin joka päivä seksiä, harva nainen sitä jaksaa. Mies joutuu luultavasti vaihtamaan naista usean kerran elämänsä aikan vain ja ainoastaan seksin takia. Seksi ei välttämättä ole naiselle se elämän tärkein juttu, varsinkin jos se ei ole kovinkaan hyvää.
Tää on huomattu. Toisaalta sitten vastuu on myös naisella. Jos seksi ei ole hyvää niin eikö kannata vaihtaa miestä jos mikään muu ei tohon auta?
Mikä sun mielestä on tärkeämpää tai nautinnollisempaa kuin seksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Lyhyempi suhde täällä, mutta sama. Koko ajan pitää vihjailla seksistä tai puhua siitä suorasukaisesti, yritetään riisua vähän väliä, kourintaa ja räpläämistä joka välissä, ja kaikkeen tekemiseen mihin voi liittää seksin hän sen myös liittää mukaan tavalla tai toisella. Nyt on oltu 2,5 viikkoa ilman seksiä koska en ole halunnut, ja aivan täysi kriisi päällä. Ero häämöttää nurkan takana. Ihan totta, tämä ei ole vitsi vaikka varmasti monen korvaan kuulostaa siltä.
Tää on ihan henkilökohtaista kyllä että kuinka paljon se kiinnostaa se kanssakäyminen. Harvoin ne ihmiset itse voi sille kiinnostukselle mitään ja se sitten vaihtelee aikakausittain kuinka paljon se kiinnostaa. Se tervein ratkaisu on se että löytää sitten niitä keinoja purkaa sitä painetta itsensä kanssa jos kumppanin energiat ei aina mätsää.
Itseä kiinnostais kans vaikka joka päivä ja kumppania ehkä kerran kuussa. Annan olla rauhassa ja puran sitten paineet keskenäni. Annan kumppanin tehdä aloitteen kun hän kokee olevansa vastaanottavaisessa mielentilassa. Meillä oli suhteen alussa kitkaa em. syystä johtuen mutta nyt ei olla kyllä moneen vuoteen otettu yhteen asiasta.
Se vaan pitää hyväksyä ettei se ole mikään itsestäänselvyys ja että ihmiset on erilaisia. Ja että kumpaakaan ei ihmisenä voi muuttaa mutta käyttäytymistä voi. Hommaa sille sun puolisolle jotain leluja joilla se voi leikkiä keskenään ja purkaa paineita sitä kautta.
Mut jos itse sattuu olemaan sellanen että ei se leikkiminen mitään tuo, vaan haluaa seksiä oman puolisonsa kanssa.
No sit kannattaa miettiä onko valmis tekemään kompromissin asiassa vai onko parempi erota. Ei sitä toista voi mitenkään vaatia haluamaan yhtään sen enempää mitä hän haluaa. Ihan yhtäläillä kun ei ole reilua vaatia toista haluamaan yhtään sen vähempää kuin mitä haluaa.
Vaihtoehdot on siis lähinnä nämä, joko tehdään kompromissi joka käy molemmille tai sitten se jolle se vietti on liikaa niin keksii jonkun tavan purkaa sen. Jos kumpikaan näistä ei onnistu ja tilanne on molemmille epämukava niin sit on enää vain se erovaihtoehto. Ja sit pitää punnita se että sietääkö sen epämukavuuden vai ei. Mutta se päätös on tehtävä että sietää sen tai ei siedä. Jos roikutaan siinä ajatuksessa että ehkä se toinen muuttuu niin se on se kaikkein vaikein tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi täällä kommentoijat "sensuroivat" seksi-sanan kaikilla mahdollisilla väännöksillä ja välimerkeillä? Eikö se nyt ole ihan luonnollinen asia ja aika oleellinen, kun kerran vauva-palstalla ollaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurkul kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Lyhyempi suhde täällä, mutta sama. Koko ajan pitää vihjailla seksistä tai puhua siitä suorasukaisesti, yritetään riisua vähän väliä, kourintaa ja räpläämistä joka välissä, ja kaikkeen tekemiseen mihin voi liittää seksin hän sen myös liittää mukaan tavalla tai toisella. Nyt on oltu 2,5 viikkoa ilman seksiä koska en ole halunnut, ja aivan täysi kriisi päällä. Ero häämöttää nurkan takana. Ihan totta, tämä ei ole vitsi vaikka varmasti monen korvaan kuulostaa siltä.
Tottakai mies vaihtaa naista, jos ei saa seksiä!
Jos mies haluaa vaikkapa vielä 10v jälkeenkin joka päivä seksiä, harva nainen sitä jaksaa. Mies joutuu luultavasti vaihtamaan naista usean kerran elämänsä aikan vain ja ainoastaan seksin takia. Seksi ei välttämättä ole naiselle se elämän tärkein juttu, varsinkin jos se ei ole kovinkaan hyvää.
Tää on huomattu. Toisaalta sitten vastuu on myös naisella. Jos seksi ei ole hyvää niin eikö kannata vaihtaa miestä jos mikään muu ei tohon auta?
Mikä sun mielestä on tärkeämpää tai nautinnollisempaa kuin seksi?
Mitä sen nyt on mitään väliä mitä joku netissä on mieltä siitä mikä on nautinnollisempaa kuin joku toinen asia. Oleellista on se puolison kokemus asiasta.
Ja ei se vastuu ole kummallakaan yksistään. Se vastuu on parilla yhdessä löytää se ratkaisu. Se on täysin turhaa vertailla niitä syitä mitkä johtaa siihen kokemukseen. Ei sillä ole mitään merkitystä koska ne on kuitenkin niitä henkilökohtaisia persoonan ominaisuuksia joihin sitä muutosta on kaikkein vaikein tehdä. Se muutos pitää tehdä sen käyttäytymisen kautta ja hyväksyä vaan ne ihmisten ominaisuudet. Jos kerran joku ei pidä seksiä tärkeänä eikä haluakkaan pitää sitä tärkeänä niin miks ihmeessä pitäis keksiä väkisin keinoja joilla siitä tulisi tärkeää? Se on ihan mahdotonta. Se vaan pitää hyväksyä että se on niin. Ja keksiä sitten vaihtoehtoisia tapoja purkaa mielihaluja. Ei kukaan ole toiselle velvollinen tuottamaan seksuaalista tyydytystä. Ei vaikka olisi avioliitossa. Ja jos sitä ei koe tarpeeksi saavansa niin sitten pitää miettiä niitä keinoja niissä puitteissa jotka on annettu. Joko lelut, maksulliset palvelut, itsetyydytys tai sitten vaan sen hyväksyminen että sitä tyydytystä ei saa sitä määrää kun haluaa. Jos pari yhdessä ei ole valmis mitään näistä askelista ottamaan ja se tilanne on jommalle kummalle sietämätön niin sitten pitää vaan erota.
Se että pebaleikit ei ginosta.
Vierailija kirjoitti:
On yllättänyt se miten pienistä asioista nainen voi ärsyyntyä.
Vaikkapa kun olen ohimennen pyyhkäisemässä leivänmuruja lusikkalaatikosta. "Anna mä teen, sä teet sen kuitenkin huonosti"
Huonot päivät on outoja, en tajua miten aikuinen ihminen voi olla kireä ilman mitään erityistä syytä. Sit kun kysyy että oonks mä tehnyt jotain, niin vastaus on että en tykkää kun sä kyselet tollasta. Voisko vaan sanoa jos on ärsyyntynyt, eikä vaan olla sitä?
Tuntuu että itse osaan paremmin olla hyväntuulinen ihan perusarjessa, päiviä ei kannata käyttää sille läheiselle kiukutteluun. Mä suuntaisin kiukuttelun muihin ihmisiin, me vastaan muut -hengessä.
Meillä mies purkaa omaa paskaa fiilistään muihin perheenjäseniin. Ilmapiiri on tällöin ikävä ja katsonkin tällöin paremmaksi olla eri huoneessa enkä puhu mitään. Lapset tekee samoin. Olen tuosta sanonut, mutta sama jatkuu yleensä joka viikonloppu. Ollaan sitten mykkänä päivä pari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurkul kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Lyhyempi suhde täällä, mutta sama. Koko ajan pitää vihjailla seksistä tai puhua siitä suorasukaisesti, yritetään riisua vähän väliä, kourintaa ja räpläämistä joka välissä, ja kaikkeen tekemiseen mihin voi liittää seksin hän sen myös liittää mukaan tavalla tai toisella. Nyt on oltu 2,5 viikkoa ilman seksiä koska en ole halunnut, ja aivan täysi kriisi päällä. Ero häämöttää nurkan takana. Ihan totta, tämä ei ole vitsi vaikka varmasti monen korvaan kuulostaa siltä.
Tottakai mies vaihtaa naista, jos ei saa seksiä!
Jos mies haluaa vaikkapa vielä 10v jälkeenkin joka päivä seksiä, harva nainen sitä jaksaa. Mies joutuu luultavasti vaihtamaan naista usean kerran elämänsä aikan vain ja ainoastaan seksin takia. Seksi ei välttämättä ole naiselle se elämän tärkein juttu, varsinkin jos se ei ole kovinkaan hyvää.
Tää on huomattu. Toisaalta sitten vastuu on myös naisella. Jos seksi ei ole hyvää niin eikö kannata vaihtaa miestä jos mikään muu ei tohon auta?
Mikä sun mielestä on tärkeämpää tai nautinnollisempaa kuin seksi?
No siinäpä se onkin, kun se seksi EI ole niin tärkeää, että sen takia rikkoisi perheen ja vaihtaisi miestä, kun varmaahan se ei ole, että se seuraava mies olisi yhtään sen parenpi.
Ja jos kumppani on muuten hyvä, itse en kyllä pelkän seksin takia jättäisi.
Enkä jätä silloinkaan, vaikka toinen on liian innokas, mutta kerron tietenkin, etten itse pysty moisiin suorituskertoihin.
Se toinen osapuoli voi sitten miettiä, riittääkö hänelle muuten hyvä suhde, vaikka seksiä on hänen kannaltaa liian vähän.
Jos ei riitä, voi sitten ottaa eron ja lähteä kosteammille laitumille ja se on ihan ok.
Ja hän voi vapaasti etsiä puolison, joka jaksaa jatkuvaa ryntytystä, varsinkin kun vastapuoli ei saa siitä mitään. Mies kun on ns minuuttimuna. Et ehdi itse edes aloittaa, kun mies jo lopettaa.
Valehtelematta 5 työntöä ja se on siinä. Vaihtoehtoisesti ne viisi työntöä minuutin välein, jos yrittää pitkittää.
Itse ehtii jo suunnitella viikon ruokalistan siinä seuraavaa siirtoa odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Lyhyempi suhde täällä, mutta sama. Koko ajan pitää vihjailla seksistä tai puhua siitä suorasukaisesti, yritetään riisua vähän väliä, kourintaa ja räpläämistä joka välissä, ja kaikkeen tekemiseen mihin voi liittää seksin hän sen myös liittää mukaan tavalla tai toisella. Nyt on oltu 2,5 viikkoa ilman seksiä koska en ole halunnut, ja aivan täysi kriisi päällä. Ero häämöttää nurkan takana. Ihan totta, tämä ei ole vitsi vaikka varmasti monen korvaan kuulostaa siltä.
Tää on ihan henkilökohtaista kyllä että kuinka paljon se kiinnostaa se kanssakäyminen. Harvoin ne ihmiset itse voi sille kiinnostukselle mitään ja se sitten vaihtelee aikakausittain kuinka paljon se kiinnostaa. Se tervein ratkaisu on se että löytää sitten niitä keinoja purkaa sitä painetta itsensä kanssa jos kumppanin energiat ei aina mätsää.
Itseä kiinnostais kans vaikka joka päivä ja kumppania ehkä kerran kuussa. Annan olla rauhassa ja puran sitten paineet keskenäni. Annan kumppanin tehdä aloitteen kun hän kokee olevansa vastaanottavaisessa mielentilassa. Meillä oli suhteen alussa kitkaa em. syystä johtuen mutta nyt ei olla kyllä moneen vuoteen otettu yhteen asiasta.
Se vaan pitää hyväksyä ettei se ole mikään itsestäänselvyys ja että ihmiset on erilaisia. Ja että kumpaakaan ei ihmisenä voi muuttaa mutta käyttäytymistä voi. Hommaa sille sun puolisolle jotain leluja joilla se voi leikkiä keskenään ja purkaa paineita sitä kautta.
Mut jos itse sattuu olemaan sellanen että ei se leikkiminen mitään tuo, vaan haluaa seksiä oman puolisonsa kanssa.
No sit kannattaa miettiä onko valmis tekemään kompromissin asiassa vai onko parempi erota. Ei sitä toista voi mitenkään vaatia haluamaan yhtään sen enempää mitä hän haluaa. Ihan yhtäläillä kun ei ole reilua vaatia toista haluamaan yhtään sen vähempää kuin mitä haluaa.
Vaihtoehdot on siis lähinnä nämä, joko tehdään kompromissi joka käy molemmille tai sitten se jolle se vietti on liikaa niin keksii jonkun tavan purkaa sen. Jos kumpikaan näistä ei onnistu ja tilanne on molemmille epämukava niin sit on enää vain se erovaihtoehto. Ja sit pitää punnita se että sietääkö sen epämukavuuden vai ei. Mutta se päätös on tehtävä että sietää sen tai ei siedä. Jos roikutaan siinä ajatuksessa että ehkä se toinen muuttuu niin se on se kaikkein vaikein tilanne.
Tämäpä just, eli avoin suhde olisi monessa tapauksessa todella hyväkin vaihtoehto. Ja ketään ei tietenkään voi pakottaa haluamaan samoin kuin joku toinen, se nyt on omanlaistansa henkistä väkivaltaa sekin. Ja vie ajatukset vain kauemmas.
Mutta roikkuminen muutoksen toivossa on turhaa, todella.
Joskus saattaisi auttaa, että se vähemmän haluavakin hakee vaihtoehtoja aktiivisemmin. Kertoo tilanteestaan edes, tai auttaa ideoinnissa. Puhumattomuus varmaan tekee tuosta asiasta niin suuren ongelman. Pitää välittää toisen hyvinvoinnista molemmin päin, kun ei noihin mitään mittatikkua ole, vaan aina kahden kauppa.
Meillä sama henki. Ahdistaa olla vaimon kanssa yhtäaikaa kotona. Tulee ahdistunut olo kun toinen valittaa taukoamatta jostain tekemättömistä töistä. Eikä tietysti voi itse tehdä kun katsoo telkkaria. Istun ennemmin pakkasessa yksin.