Lue keskustelun säännöt.
Mikä ongelma parisuhteessa on yllättänyt eniten?
Siis tyyliin en olisi ikinä uskonut tai ei olisi ikinä tullut mieleenkään, että meille tapahtuu tällaista.
Omalla kohdalla miehen seksuaalinen haluttomuus. Kuvittelin nuorena, että kaikki miehet haluaa aina seksiä.
Kommentit (2601)
Vierailija kirjoitti:
Että millaiseksi ongelmaksi poikkeavat siisteyskäsitykset voivat muodostua. Olen itse se suurpiirteinen. Puhdasta pitää olla, mutta sotkuista saa olla. Mies on sellainen, että järjestelee maton hapsutkin. Ja jäkättää joka päivä jostain, jonka olen "jättänyt lojumaan", niin kuin päivän lehden ruokapöydälle tai kahvikupin työpöydälle. Meille varmaan sopisi paremmin erillään asuminen...
Sama täällä. Itsekin olen mielestäni perussiisti eli en päästä paikkoja likaisiksi ja siivoilen joka päivä pikkuisen jotain, mutta elämän jäljet saavat kyllä mielestäni näkyä. Ei haittaa jos on vaate tuolin selkänojalla tai lehtiä/kahvikupit pöydällä, tai viltti rytyssä sohvalla. Mies sen sijaan on pirun kiukkuinen, jos ei ole kaikki just eikä melkein ojennuksessa :D Jos on esim. yllämainitut asiat valloillaan niin puhisee kuinka "täällä meillä on aina ihan hirveää!". No positiivinen puoli tässä on se, että siivoaa kyllä sitten ahkerasti, mutta itse toivoisin vähän rennompaa olemista kotona.... Tulee paineita itsellekin että kaiken pitäisi olla aina ihan täydellisesssä järjestyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahden miehen kanssa olen ollut, molemmat alkukoreuden jälkeen osoittautuneet patalaiskoiksi kotona. Töissä kyllä ovat käyneet, mutta niin käyn minäkin. Ei kiitos, en kaipaa aikuista "taaperoa" huollettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että millaiseksi ongelmaksi poikkeavat siisteyskäsitykset voivat muodostua. Olen itse se suurpiirteinen. Puhdasta pitää olla, mutta sotkuista saa olla. Mies on sellainen, että järjestelee maton hapsutkin. Ja jäkättää joka päivä jostain, jonka olen "jättänyt lojumaan", niin kuin päivän lehden ruokapöydälle tai kahvikupin työpöydälle. Meille varmaan sopisi paremmin erillään asuminen...
Sama täällä. Itsekin olen mielestäni perussiisti eli en päästä paikkoja likaisiksi ja siivoilen joka päivä pikkuisen jotain, mutta elämän jäljet saavat kyllä mielestäni näkyä. Ei haittaa jos on vaate tuolin selkänojalla tai lehtiä/kahvikupit pöydällä, tai viltti rytyssä sohvalla. Mies sen sijaan on pirun kiukkuinen, jos ei ole kaikki just eikä melkein ojennuksessa :D Jos on esim. yllämainitut asiat valloillaan niin puhisee kuinka "täällä meillä on aina ihan hirveää!". No positiivinen puoli tässä on se, että siivoaa kyllä sitten ahkerasti, mutta itse toivoisin vähän rennompaa olemista kotona.... Tulee paineita itsellekin että kaiken pitäisi olla aina ihan täydellisesssä järjestyksessä.
Minulla oli myös tällainen eksä. Nykyinen puolisoni on sottaisempi. Välillä kun ärsyttää, niin muistelen eksääni - jaolen kiitollisempi rennommasta elämäntyylistämme.
Vierailija kirjoitti:
Että kun ehdotan suunnilleen 150 asiaa seksissä, joita mies ei halua edes kokeilla, versus hänen yksi ehdotuksensa, jota kokeillaan ja josta en tykkää...
...ja että minä olen meistä se estoinen. Ilmeisesti.
Miten voit olla tuollaisen hölmöläisen kanssa?
Vierasesine kirjoitti:
Ootte kyllä kamalia haaskoja koko lauma, hyi helevetti. Onneksi itellä on vaimo joka ei roiku vauvapalstalla ja jota voi rakastaa tasa-arvoisena kumppanina. Ps. Itsellä yllättänyt kuinka suurin osa naisista on niin samanlaisia kun oppii tuntemaan. 1% vaimomateriaalia korkeintaan.
Hah, roikut täällä itsekin. Etkä voi olla varma etteikö vaimosi täällä käy vai vahditko häntä haukan lailla vuorokaudet ympäri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että mies ei ota mun allergiaa vakavasti. Meillä on nykyään eri ruuat enkä syö mitään miehen tekemää, koska en voi luottaa ettei ole laittanut siihen allergeenia. Kaks kertaa oon päätynyt sairaalaan, koska mies valehteli, että on ruokaa jota voin syödä vaikka ei ollutkaan. Hän uskoo, että kun vaan syön sitä niin se menee ohi. Ratkaisuna tosiaan en syö mitään mistä en näe, että on avaamaton pakkaus ja omat ruuat pidän lukitussa lokerossa jääkaapissa.
Untuvakerä kirjoitti:
Minä ja ,ieheni syömme joka aamu suuren lautasellisen graham-puuroa kaurakerman kera. Meillä ei ole ollut koskaan riitaa mistään. Ei ikinä.
Sinä olet hieno ihminen, Untuvakerä. Tiedät, miten pitää elää ja haluat auttaa meitä muitakin. Suuri kiitos sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että eroon voi johtaa se, että toinen haluaa aina olla sun kanssasi. En tiedä onko se sitten sitä läheisriippuvuutta vai mitä, kun mies halusi minun aina olevan kotona, olipa hän siellä tai ei. Ja jos olikin kotona myös, ei hän välttämättä edes minun kanssani ollut, vaan rassasi ajoneuvoja ulkona joista välillä kävi raportoimassa minulle. Aina kun lähdinkin kavereilleni, vanhemmilleni tai mihin tahansa, niin kauheaa syyttelyä "todellako olet mieluummin X:n kanssa kuin minun?". Niinkuin kyse olisi siitä, että tärkeimmän kanssa vain vietetään aikaa.
Lopulta en kestänyt tuota ahdistavaa roikkumista vaan lähdin.
Miehissä tuntuu näitä riippuvaisia tapauksia olevan enemmän kuin naisissa.
Miehenä vaikea uskoa kuinka paljon miesten haluttomuutta näemmä esiintyy. Joo ja meillähän se on juuri päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt olen tätä ketjua lukenut, niin kaikki tilanteet mitä täällä kerrotaan, on tuttuja minullekin. Eli miehet onkin aika samanlaisia parisuhteissaan.
Eli vaihtamalla ei yleensä parane, tietyt asiat pitää vain hyväksyä. Ette te naisetkaan mikään piknikki ole.
Aika usein vaihtamalla paranee. Hyvin paljon. Oma ex-mies oli aggressiivinen ja epäluuloinen, kuvitteli koko ajan, että petän häntä tai ainakin suunnittelen pettäväni tulevaisuudessa (ei pitänyt paikkaansa). Kun se riidan yhteydessä löi ensimmäisen kerran, pakkasin tavarat ja häivyin. Myöhemmin löytyi ihana ja lempeä ja kiltti mies, joka on aivan mahtava isä myös. Tietysti huonoja puoliakin hänessä on, niin kuin on minussakin, mutta hyvin tullaan toimeen ja rakkaus vain kasvaa vuosi vuodelta.
Vaihtamalla paranee. Ex-mies käytti vuosi vuodelta enemmän alkoholia ja oli ilkeämpi, meni vuosia ilman seksiä (ainakaan siis minun kanssa). Nykyinen mies on raitis, urheilullinen, huomaavainen ja seksistä ei ole puutetta. Arvostan häntä joka vuosi vain enemmän.
Haluava kirjoitti:
Miehenä vaikea uskoa kuinka paljon miesten haluttomuutta näemmä esiintyy. Joo ja meillähän se on juuri päinvastoin.
Ei me miehet olla haluttomia! Tietysti jos oma puoliso kohoaa eikä muutenkaan huolehdi ulkonäöstään niin varmasti halut loppuu. Onneksi aina voi käydä vieraissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen ja tienaan enemmän kuin sinä.
Mies haluaa s*ksiä huomattavasti harvemmin eikä ole koskaan innostunut kokeilemaan mitään uutta. Mies on kohta eläkeiässä ja halut vain vähenee vuosi vuodelta. Mä olen vähän päälle 40 ja halut vaan lisääntyy ja samalla myös kokeilunhalu. En todellakaan tiedä, miten ratkaista tilanne, jossa mies innostuu asiasta parin kuukauden välein ja mä haluaisin monta kertaa viikossa enkä jaksaisi enää jyystää samassa asennossa. Erotakaan en haluaisi, koska muuten kaikki hyvin, mutta kauhistuttaa ajatus seksittömästä loppuelämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa s*ksiä huomattavasti harvemmin eikä ole koskaan innostunut kokeilemaan mitään uutta. Mies on kohta eläkeiässä ja halut vain vähenee vuosi vuodelta. Mä olen vähän päälle 40 ja halut vaan lisääntyy ja samalla myös kokeilunhalu. En todellakaan tiedä, miten ratkaista tilanne, jossa mies innostuu asiasta parin kuukauden välein ja mä haluaisin monta kertaa viikossa enkä jaksaisi enää jyystää samassa asennossa. Erotakaan en haluaisi, koska muuten kaikki hyvin, mutta kauhistuttaa ajatus seksittömästä loppuelämästä.
Minulla on "muuten kaikki hyvin" myös sinkkuna, joten ei ole tarvetta harkitakaan seksittömään parisuhteeseen jäämistä. Jos haluaa minun kanssani olla, täytyy haluta seksiä useita kertoja viikossa.
Henkilökohtaiset rajat ovat ihania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että eroon voi johtaa se, että toinen haluaa aina olla sun kanssasi. En tiedä onko se sitten sitä läheisriippuvuutta vai mitä, kun mies halusi minun aina olevan kotona, olipa hän siellä tai ei. Ja jos olikin kotona myös, ei hän välttämättä edes minun kanssani ollut, vaan rassasi ajoneuvoja ulkona joista välillä kävi raportoimassa minulle. Aina kun lähdinkin kavereilleni, vanhemmilleni tai mihin tahansa, niin kauheaa syyttelyä "todellako olet mieluummin X:n kanssa kuin minun?". Niinkuin kyse olisi siitä, että tärkeimmän kanssa vain vietetään aikaa.
Lopulta en kestänyt tuota ahdistavaa roikkumista vaan lähdin.
Miehissä tuntuu näitä riippuvaisia tapauksia olevan enemmän kuin naisissa.
Jep, ja yleensä se menee niin, että mitä ripustautuvampi mies, sitä huonompi parisuhdekumppani. On sairaalloisen mustasukkainen, aggressiivinen, päihdeongelmainen, naistaan halveksiva ja lyttäävä tai jollain muulla tapaa mielenvikainen. Toinen moneen kertaan nähty kuvio on se, että tällaisen takiaistyypin tunteet katoavat yhtä nopeasti kuin syttyivätkin eikä hän sen jälkeen edes yritä kohdella kumppaniaan asiallisesti. Nainen on hänelle kuin ilmaa tai kengässä hiertävä pikkukivi.
Tarinan opetus: fiksu mies ei kiirehdi, roiku eikä maalaile pilvilinnoja. Ymmärtää, että parisuhteessa ei ole kyse siitä, että pitää saada nainen vaan siitä, että molemmat sopivat toisilleen ja kykenevät vetämään yhtä köyttä.
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa s*ksiä huomattavasti harvemmin eikä ole koskaan innostunut kokeilemaan mitään uutta. Mies on kohta eläkeiässä ja halut vain vähenee vuosi vuodelta. Mä olen vähän päälle 40 ja halut vaan lisääntyy ja samalla myös kokeilunhalu. En todellakaan tiedä, miten ratkaista tilanne, jossa mies innostuu asiasta parin kuukauden välein ja mä haluaisin monta kertaa viikossa enkä jaksaisi enää jyystää samassa asennossa. Erotakaan en haluaisi, koska muuten kaikki hyvin, mutta kauhistuttaa ajatus seksittömästä loppuelämästä.
Jenni, ajattele nyt vähän Aaroa ja Lennua!
Että parisuhteen takia pitää kohdella lapsia huonommin kuin muuten kohtelisi.
Kuinka paljon pitää niellä asioita ja kestää pahaa mieltä.
Miten pitää luopua taloudellisesta itsenäisyydestä ja omasta urasta sen takia, että miehen ura ei jousta.
Kuinka taloudessa vain muutamat asiat kuuluvat miehelle, loput itselle. Valittaa ei saa.
Kuinka vähän kaveritkaan ymmärtää parisuhdeongelmia, niihin ei saa keneltäkään tukea. Se on joko ”jätä” tai ”turpa kiinni ja pure hammasta”.
Ja kaiken em ohella on oltava aina valmis seksiin. Miehelle pitää pahoitella niin kuukautisia kuin jälkivuotoa. Miehelle välittäminen = seksi, mistään muusta ei väliä.
Vierailija kirjoitti:
Että parisuhteen takia pitää kohdella lapsia huonommin kuin muuten kohtelisi.
Kuinka paljon pitää niellä asioita ja kestää pahaa mieltä.
Miten pitää luopua taloudellisesta itsenäisyydestä ja omasta urasta sen takia, että miehen ura ei jousta.
Kuinka taloudessa vain muutamat asiat kuuluvat miehelle, loput itselle. Valittaa ei saa.
Kuinka vähän kaveritkaan ymmärtää parisuhdeongelmia, niihin ei saa keneltäkään tukea. Se on joko ”jätä” tai ”turpa kiinni ja pure hammasta”.
Ja kaiken em ohella on oltava aina valmis seksiin. Miehelle pitää pahoitella niin kuukautisia kuin jälkivuotoa. Miehelle välittäminen = seksi, mistään muusta ei väliä.
Lasten takia, jätä se mies. Minä kasvoin tuollaisessa perheessä, ja valitsin niillä parisuhde-eväillä ensimmäisen puolisoni aivan väärin.
Miehen täysi kykenenättömyys käsitellä ikäviä asioita tai riitatilanteita.
Kiitos vain anopille tästä ominaisuudesta, johon hän on jälkikasvunsa opettanut. Vaietaan kaikki hankalat asiat niin kyllä ne häviää.
Tämän vuoksi meinasivat omatkin vanhemmat aikoinaan erota. Äiti kyllästyi siihen, että isä nalkutti siivottomuudesta (vaikka kumpikin oli kokopäivätöissä). Äiti sanoi lopulta, että herra on hyvä ja ottaa imurin käteen, jos se niin tärkeetä on. Siitä tuli iso riita ja saivatkin yllättäen keskustelua asian kunnolla halki poikki ja pinoon. Sen jälkeen siivoilivat aina yhdessä. Ja me mukulat autoimme tietysti myös. Tämä on jäänyt mieleen hyvin, koska aina kaikkialla toitotettiin sitä, etteivät miehet suostu auttamaan kotitöissä (1980-luvulla siis).