Minkä muun alan tutkimuksiin opiskelijat paukkaa paikalle kuin gynelle
Tuntuu olevat yleistä tuo, että ryhmäopetusta on juurikin gynetutkimukset. Eipä muuten ole koskaan esim silmä- tai hammaslääkärissä ollut mukana opiskelijalaumaa, jotka on halunnut tutkia myös. Taikka korvalääkärissä joukko opiskelijoita halunnut vuorollaa tehdä punkteerauksen tms. Tai onko teidän miestenne eturauhastutkimusta ollut tutkimassa opiskelijoita? Kertokaahan omia kokemuksia.
Kommentit (56)
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 14:50"][quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 13:34"]
Nuorena lääkisläisenä miehenä voin kertoa, että kyllä se vaan on näin uran alkuvaiheessa ihan mukava katsella nuoren naisen alapäätä. En aio erikoistua naistentauteihin, joten nyt opiskeluaikana on melkeinpä ainoat tilaisuudet päästä nauttimaan maisemista. Aiheeseen erikoistuneet eivät muutenkaan enää näe asiassa mitään ihmeellistä, mutta kyllä värkit luonnollisesti aloittelijoilla kiinnostusta herättävät, vaikka kuinka ammattimaisen neutraalisti vastaanotolla käyttäydytään.
[/quote]
Tuolla asenteella ei mikään ihme, jos et ole päässyt muuten kyseisenlaiseen värkkiin tutustumaan tai ajattelet, että sulla on nyt opiskelijana siihen ainoat mahdollisuudet. :)
[/quote]
Mikä "asenne" tuossa muka oli? Eiköhän muusikostakin ole jännää astua isoille areenoille ensimmäisiä kertoja tai hokittajalle ensimmäinen NHL-matsi ole ikimuistoinen. Jopa omassa tylsässä perusduunissani on ollut jännittäviä uusia juttuja, jotka ovat jääneet mieleen. Miksei nuorelle lääkisläiselle pimppien katselu olisi alkuun yhtä lailla päräyttävä kokemus?
[/quote]
Potilaista ei ikinä puhuta noin, kusipää. On täällä muitakin lääkisläisiä.
[/quote]
Ei puhuta, mutta ajatellaan. Aivan kuten muissakin ammateissa, Siwan kassasta huippupoliitikoihin. Voit siis riisua pyhimysviittasi ja olla ihan ihminen vain.
Yliopistosairaaloissa ihan joka alan tutkimuksissa on mukana opiskelijoita. Ovat juurikin niitä paikkoja, joissa lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijat harjoittelevat ja saavat käytännön kokemusta. Ja hyvä niin.
Käyn vuosittaisissa tutkimuksissa lapsuusiän silmäsyövän takia, ja huone on aina täynnä ihmetteleviä opiskelijoita. Ei ole ikinä haitannut.
Jos mulle joskus sattuisi lääkäri, joka EI olisi opintojensa aikana "paukannut paikalle", kun asioita on opetettu, käskisin "kylmästi sen lähteä vetämään ja vähän äkkiä."
Itselläni oli kätilöharjoittelija synnytyksessä (hoito koko homman, varsinainen kätilö seurasi taustalla). Myös neuvolassa oli terveydenhoitajaharjoittelijoita, välillä katsomassa, välillä hoitivat koko tarkastuksen, välillä jotain siitä väliltä.
Lapseni joutui syntymän jälkeen vastasyntyneiden teholle. Siellä kirurgilla oli mukana usein opiskelijoita (kandeja ja erikoistuvia), aina useampi kerrallaan. Yksi sai tutkia lapseni (tutki leikkaushaavan, kuunteli keuhkot jne.), muut vain katseli. Vastasyntyneiden teholla lapsella oli myös omahoitajaharjoittelija (yhdellä lapsen omahoitajista oli harjoittelija ohjattavana, joten hän sai kyseisen kunniatittelin).
Myöhemmin osastoilla ja poleilla lasta on hoitanut ja tutkinut lukuisat erikoistuvat lääkärit (usein on kyllä pitänyt vaatia toinen mielipide ja pyytää heitä kysymään seniorilääkäriltään).
Myös korvapolilla lapsen on monesti tutkinut ensin erikoistuva korvalääkäri ja sitten varsinainen lääkäri on varmistanut dignoosin. Välillä toimenpiteet on tehnyt erikoistuva, välillä lääkäri ilmeisesti riippuen erikoistuvan kokemuksesta. Kun lapsen korvat putkitettiin oli toimenpidettä katsomassa kolme erikoistuvaa lääkäriä. Yksi sai kunnian ojennella instrumentteja, muut oli vaan katsomassa.
Lapseni kanssa kävimme lastenlääkärillä vatsaongelmian vuoksi (erikoistunut vatsan alueen ongelmiin, en muista tarkkaa nimeä minkä alueen erikoislääkäri hän oli). Siellä kysyi sitten tämä "pääjehulääkäri" että saako opiskelija (en muista oliko kandi vai kuinka monennenvuoden opiskelija) tehdä tutkimuksen. Opiskelijoita olis siis pääjehun lisäksi n. 10 huoneessa heti alusta lähtien. Annoin luvan ja yksi kandi lähti meidän kanssa toiseen huoneeseen, teki tutkimukset, haastatteli jne. Sitten palasimme takaisin "raadin" luokse eli pääjehun & kymmenen kandin juttusille. Pääjehu sitten kuulusteli tutkimuksen tehnyttä kandia ja kandi selitti mitä oli tehty ja minä selitin vielä kaikille uudelleen, mikä lastani vaivaa. Pääjehu vieläpä kaikkienn kuullen moitti kandia jonkun pikkuasian (tutkimus) pois jättämisestä. Muut kandit tuijotti ja nyökytteli ja hymyili. Lapseni ei juuri uskaltanut puhua, ihmetteli vaan miksi lääkäreitä on niin monta. Hän oli tuolloin 3-vuotias. Kandi ei osallistunut itse sitten lainkaan diagnoosin tekoon vaan sen antoi pääjehu hoito-ohjeineen. Ihan mukava kokemus minusta, jonkin verran enemmän meillä meni aikaa kuin että olisimme vaan erikoislääkäriä jututtaneet. Pääasia oli, että sairaus löytyi, saimme siihen hoidon ja lapsi sai lopuksi tikkarin :-D
Itse ajattelen, että lääkäriopiskelijoiden laadukas koulutus on kaikkien etu ja mielelläni autan heitä potilaan ominaisuudessa oppimisessa. Kun kuitenkin valvonnassa sitä tekevät.
Hammaslääkärissä kävi itselläni näin. Piti olla ihan perus viisureiden poisto, mutta röntgenit eivät näyttäneetkään kaikkea ja paikalle kutsuttiin joku hammaslääketieteen kirurgi, jota seurasi iso joukko opiskelijoita. Joten kyllä niitä hammaslääkärissäkin on niitä opiskelijoita.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 16:32"]
Itse ajattelen, että lääkäriopiskelijoiden laadukas koulutus on kaikkien etu ja mielelläni autan heitä potilaan ominaisuudessa oppimisessa. Kun kuitenkin valvonnassa sitä tekevät.
[/quote]
Mäkin ajattelen just näin. Jos mä voin olla koulutuksessa avuksi sillä lailla, että opiskelija saa mua tutkia ja hoitaa, se on mulle pieni vaiva. Eikä haittaa, vaikka joku asia kestäisi vähän kauemmin tai vaikka vähän epäonnistuisikin. Niin käy harjoittelu/opiskeluaikana taatusti ihan jokaiselle. Mutta siitä on kuitenkin hyötyä kaikille, opiskelijalle, mulle itselle potilaana tulevaisuudessa ja kaikille muillekin, jotka joskus ovat potilaina.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 15:17"]
Kolonoskopiaani oli seuraamassa nuori miesopiskelija. Vieläkin hävettää, muutenkin nöyryyttävä tilanne.
[/quote]
Miksi alapeukut? Tämä oli kuitenkin subjektiivinen kokemukseni tutkimuksesta.
No terveyskeskuksessa ihan yleislääkärioppilaana oli nuori mies. Ei tehnyt mitään, katsoi vierestä.
No silmiä ja hampaita voi harjoitella tutkimalla kanssaopiskelijan purukalustoa. Niinhän kaikkia pistoksiakin lääkärit tuikkailevat toisiinsa opiskeluaikana. Olisi kuitenkin kohtuutonta vaatia sukupuolielimiä esittelemään opiskelukavereille.
Ja se että urologiopiskelijoista ei kuule niin paljoa juttua johtuu ihan siitä että miesten urologikäynnit on aika vähäisiä versus naisten gynekologikäynnit.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 13:25"]
Ja se että urologiopiskelijoista ei kuule niin paljoa juttua johtuu ihan siitä että miesten urologikäynnit on aika vähäisiä versus naisten gynekologikäynnit.
[/quote]
Luulis että niille vähäisillä käynneille riittäis opiskelijoita, kun täytyyhän niittenkin harjoitella.
Kävin viimeviikolla hammaslääkärillä, ja siellä ainakin oli opiskelija mukana katsomassa vierestä/auttamassa hammaslääkäriä. Pudotteli välineitä syliini lääkärin just käsitellessä poraa.. ei kiva.
Ei ketään voi pakottaa olemaan opetuksen tai tutkimuksen välineenä, kyllä potilaan (tai esim. synnyttäjän) suostumus pitää ensin saada. Aikoinaan esim. synnyttäjien paskakokemuksista oli lehdissäkin juttua, sitten myöhemmin tuli potilaslaki 90-luvulla.
Itse sanoisin kylmästi että antaa vetää siitä ja vähän äkkiä.
Nuorena lääkisläisenä miehenä voin kertoa, että kyllä se vaan on näin uran alkuvaiheessa ihan mukava katsella nuoren naisen alapäätä. En aio erikoistua naistentauteihin, joten nyt opiskeluaikana on melkeinpä ainoat tilaisuudet päästä nauttimaan maisemista. Aiheeseen erikoistuneet eivät muutenkaan enää näe asiassa mitään ihmeellistä, mutta kyllä värkit luonnollisesti aloittelijoilla kiinnostusta herättävät, vaikka kuinka ammattimaisen neutraalisti vastaanotolla käyttäydytään.
Minut on kerran nukutettu leikkausta varten, ja siellä oli paikalla amerikkalaisia vierailijoita, ei edes opiskelijoita. Ilmeisesti käyttivät jotain todella uutta ja alan huippua edustavaa nukutustekniikkaa, joka oli yleisempi Suomessa kuin esim. Yhdysvalloissa. Tunsin melkein kansallista ylpeyttä asiasta. :-D
Olin hoidossa yliopistollisen sairaalan korvapolilla ja siellä oli opiskelijaryhmä seuraamassa tutkimusta. Sen teki opettava lääkäri ja sitten yksi opiskelija toisti, muut katsoivat vierestä.
Toisen kerran minut siirrettiin kaupunginsairaalan päivystyspoliklinikalta yliopistolliseen kun migreenikohtaus ei mennyt ohi. Sillä kertaa minut tutki ensin opiskelija ja sitten varsinainen lääkäri.
Silloin en ajatellut opiskelijoista sen kummoisempaa mutta myöhemmin olin oikeastaan tyytyväinen että olivat mukana. Tuli nimittäin mieleeni veljentyttö joka opiskelee lääkiksessä ja on pari kertaa puhunut siitä kuinka kurjaa on kun ei pääse tutkimaan potilaita itse. Sitten on kesätöissä terveyskeskuksessa mennytkin sormi suuhun kun on vastassa ihan "oikea" potilas.
kun minut leikattiin pari vuotta sitten oli opiskelijoita paikkalla, samoin kun kävin korvalääkärissä äskettäin.
Kurkku- ja sisätaudeilla on meikäläisen menossa olleet myös kandit mukana. Lisäksi tietysti naistentautien polilla.
Mies oli sairaalassa vasektomiassa ja oli kysytty että saako lauma opiskelijoita tulla seuraamaan toimitusta. Äijä oli todennut että jos on ylimääräisiä henkilöitä salissa, niin hän pakkaa kassinsa (heh) ja kävelee saman tien ulos.