Onko teidän nyxän ja exän lapsilla eri elintaso kuin teidän lapsilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä todella ihmeellinen näkemys ammattilaisystävälläsi. Pitääkö kaikista puhua täysin neutraalisti? Ei voi hehkuttaa, että olipa mukavaa että pääsit mummon kanssa hoploppiin? Tottakai pitää puhua positiivisesti toisesta perheestä, koska lapsi voi kokea voimakasta lojaaliutta vanhempaa kohtaan ja aistia, että pitää olla puhumatta positiivista.

Rehellisyys on paras politiikka. Kun toisessa perheessä ei ole mitään positiivista vaan se on turha riesa, ei kannata lapselle muuta teeskennellä.

Ex-miehen uusi perhe ei ole yleensä ex-vaimolle yhtään mitään, mutta lapselle/lapsille on. Sydäntäsärkevää, kun oma lapsi kokee, että isä on hylännyt ja ettei isän uudessa kodissa ole omaa paikkaa, eikä ole sinne tervetullut.

Vierailija kirjoitti:

Laskemalmassa varmaan oletetaan, että asunto ostetaan perheluvun mukaan, mikä on ihan järkevää. Jos lapselle vartaan tila yksi huone ja siitä maksetaan vaikka vuokraa 18 vuotta, niin kyllähän kulua tulee. Tai jos ollaan omistusasunnossa, niin HKI hintataso 5000 euroa neliö, niin hankintahinta 40 000 € ja siihen päälle tilasta aiheutuvat yhtiövastikkeet.

Helsingissä ei ole mitenkään tavatonta, että asutaan aika ahtaasti. Vanhemmilla voi olla ihan hyvät tulot, eli mitään köyhiä ei olla, mutta asuminen vaan on kallista, eikä haluta muuttaa halvemmille alueille. Voi olla, että lapsilla ei ole omaa huonetta. Mikäs on tämän ketjun ihmisten mielipide - onko elintaso hyvä vai huono? Tuollainen asunto voi olla vaikka omistusasunto ihan hyvällä alueella.

Tosin sitten Helsingissä on kyllä se, että suhteessa kalleimpia ovat yksiöt ja kaksiot, ja jos perheasunto hankitaan halvemmalta alueelta tai esim. vuokratilanteessa saadaan vuokrattua se muualta kuin yksityiseltä, voi olla etteivät asumiskulut juurikaan nouse tai nousevat vain vähän - ja jos pienituloisista on kyse, niin asumistuki kompensoi tätäkin.

Mikä on tämä logiikka, että vain lähivanhemman luona tarvitaan ex-liiton lapsille tilaa? Täällä vastuutetaan eksää maksamaan tilasta lähivanhemman luona ja kuvitellaan, että etävanhemman luona ei sitten lapsi tilaa tarvikaan. Kannattaa myös muistaa, ettei ero läheskään aina johdu etävanhemmasta ja jo siitä syystä nämä mielipiteet tuntuvat kohtuuttomilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ä...

Joskus asiat ja tilanteet muuttuvat, ja voi olla että siitä joudutaan puhumaan lapsillekin. Mutta jos nyt kyse on vain harrastuskuluista, niin voihan sitä aina yrittää uudessakin tilanteessa katsoa, saisiko harrastukset järjestymään - vaikka jostain muusta tinkimällä.

Hmmm... on huomioitava, että lapsi hyväksyy elintason laskun paremmin ydinperheessä kuin uusperheessä. Ydinperheessä se ottaa aivoon, mutta ei ole kohdetta, jota syyttää. Uusperheessä kohteeksi tulee isäpuoli/sisarpuolet/yms, joita syytetään siitä, että elämä on huonoa. 

Siksi uusperhettä perustettaessa on oltava hyvin huolellinen, ettei kenenkään elämä huonone: jos ennenkin on ollut oma huone, niin jatkossakin. Jos ennen päässyt lomille, niin jatkossakin. Jos ennen saanut joka ilta vanhemman kanssa yhteistä aikaa, niin jatkossakin. 

eri

Tarkoittaako tämä siis sitä, että jos ydinperheenä matkusteltiin varakkaamman vanhemman kustannuksella kaukomailla ja yövyttiin huippuhotelleissa, niin eron jälkeen, jos varakkammasta tulee etävanhempi, hänen tulee maksaa niin isoa elatusapua, että lähivanhempi voi viedä lapset huippulomille kaukomaille? 

 

Ja miten tuo oma huone voi olla noin ehdoton vaatimus - onhan se aika selvää, että jos kahden ihmisen palkalla sai hankittua neliön, voi olla että yhden henkilön palkalla saa vain kaksion. Onko siis vaatimus, että etävanhemman kustannuksella pitäisi voida hankkia lähivanhemmalle isompi asunto, jotta lapset saavat oman huoneen - hänen luonaan?

En oikeasti ymmärrä tätä logiikkaa. Kertokaa ihmeessä! 

Jos etävanhempi on miljonääril pitäisikö elatusmaksujen olla satoja tuhansia euroja kuukaudessa? Tällöinhän säilyisi se totuttu elintaso, toisin kuin jos elatusmaksu on vaikka 650 euroa ja eletään kerrostalokoilmiossa lähivanhemman kanssa. Jos oli totuttu merenrantataloon, tulisiko lähivanhemman saada eron jälkeen sellainen?

No jos minä olisin etämiljonäärivanhempi, niin mieluusti kustantaisin LAPSILLENI sen miljoonalukaalin (lähivanhempi voisi tietysti halutessaan jättää siihen muuttamati lasten kera tai muuttaa siitä pois).

Jos perheenä olisimme matkailleet kalliita reissuja, niin tottakai olisin valmis lasten matkat edelleen kustantamaan, lähivanhempi kustantaisi omansa tai lapset reissais kanssani.

Siis ELATUSHAN on LAPSILLE, ei sille lähivanhemmalle.