Vapaaehtoisesti yksilapsiset, miksi yksi lapsi?

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:28"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:28"]

Vapaaehtoisesti monilapsiset miksei yksi lapsi riitä?

[/quote] Koska tykkäämme miehemme kanssa kovasti lapsista, haluamme kokea pikkulapsiajan uudelleen, haluamme suuremmalla todennäköisyydellä lapsenlapsia :P Ja sisarus on parasta mitä lapselleen voi antaa. :)

[/quote]

Miten tätä on voitu alapeukuttaa? Tottahan  se on, jokainen isosta perheestä tullut tietää, että mikään lahja, tavara tai äidin kehu ei ylitä sitä kun on saanut paljon sisaruksia. Se on vaan parasta mitä voi lapselleen antaa. Mutta eihän sitä ymmärrä jos sitä ei ole kokenut :)

[/quote]

Minulla on neljä sisarusta ja voin kyllä omasta puolestani sanoa, että olin lapsena hyvin kateellinen kavereilleni siitä, että heidän äideillää oli aikaa heille. Muistan lapsuudestani vain äidin, joka oli aina keittiössä laittamassa ruokaa tai hoitamassa pikkusisaruksiani. Harvoin oli äidin sylissä tilaa. 

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:38"]

Itse koin nuorena vanhempiemme kuoleman jälkeen siskoni parhaana tukenani. Haluan saman lapselleni, koska maailmassa on hyvä olla joku läheinen jonka tunnet jos pahaa tapahtuu, siksi 2-3.

[/quote]

Kompaan tätä. Minunkin vanhempani kuolivat minun ollessani vielä nuori. Jos minulla ei olisi ollut sisaruksia, niin en olisi selvinnyt ehjänä tähän päivään. 

Minä en valitettavasti saanut kuin yhden biologisen lapsen, mutta adoptoin kaksi hänen jälkeensä. 

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:38"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:26"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:25"]

Olen itse ainoa lapsi ja oma äitini aina sanoi, että: "Ei se määrä, vaan se laatu!" ;)

[/quote]

Ja niin sinusta tuli itserakas, omaa napaa tuijottava prinsessa.

[/quote]

Ja sinusta ennakkoluuloinen ilkeilevä palstamamma. Montako sisarusta sinulla on?

[/quote]

osui ja upposi :)

[/quote]

Eli montako? p.s. En ole tuo kenelle alunperin ilkeilit. Minulla on yksi sisarus.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:42"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:28"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:28"]

Vapaaehtoisesti monilapsiset miksei yksi lapsi riitä?

[/quote] Koska tykkäämme miehemme kanssa kovasti lapsista, haluamme kokea pikkulapsiajan uudelleen, haluamme suuremmalla todennäköisyydellä lapsenlapsia :P Ja sisarus on parasta mitä lapselleen voi antaa. :)

[/quote]

Miten tätä on voitu alapeukuttaa? Tottahan  se on, jokainen isosta perheestä tullut tietää, että mikään lahja, tavara tai äidin kehu ei ylitä sitä kun on saanut paljon sisaruksia. Se on vaan parasta mitä voi lapselleen antaa. Mutta eihän sitä ymmärrä jos sitä ei ole kokenut :)

[/quote]

Minulla on neljä sisarusta ja voin kyllä omasta puolestani sanoa, että olin lapsena hyvin kateellinen kavereilleni siitä, että heidän äideillää oli aikaa heille. Muistan lapsuudestani vain äidin, joka oli aina keittiössä laittamassa ruokaa tai hoitamassa pikkusisaruksiani. Harvoin oli äidin sylissä tilaa. 

[/quote]

Erikoista. Minulla on 6 sisarusta ja minulla ei ole mitään tuollaisia muistikuvia. Onkohan tätä teksti nyt jonkun sellaisen kirjoittama joka yrittää vaan mustamaalata sisarusparvia? En ole nimittäin koskaan kuullut kenenkään noinkin normaalikokoisesta perheestä tulevan sanoneen, että äidillä ei olisi ollut aikaa. Lapset kun nyt tuskin ovat olleet samaan aikaan vauvoja kaikki, ellei nelosia ole saanut. Ja se sylintarve kummasti pikkuhiljaa vähenee kun lapset kasvaa. 

Olen kuullut yhden naisen sanovan, että äidillä ei ollut hänelle koskaan aikaa ja isosisaret hoitivat hänet. Mutta tässkin tapauksessa kyseisessä perheessä olo yhteensä 15 lasta ja tämä lapsi oli yksi nuorimmista. 

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:45"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:38"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:26"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:25"]

Olen itse ainoa lapsi ja oma äitini aina sanoi, että: "Ei se määrä, vaan se laatu!" ;)

[/quote]

Ja niin sinusta tuli itserakas, omaa napaa tuijottava prinsessa.

[/quote]

Ja sinusta ennakkoluuloinen ilkeilevä palstamamma. Montako sisarusta sinulla on?

[/quote]

osui ja upposi :)

[/quote]

Eli montako? p.s. En ole tuo kenelle alunperin ilkeilit. Minulla on yksi sisarus.

[/quote]

Ihanan monta!!!!! Ja kaikki täydellisen epätäydellisiä :)

Itse olen ainokainen syistä että synnytykseni on ollut kamala ja olen ollut hankala vauva. Enkä ole koskaan tähän mennessä (olen 35v) kaivannut sisaruksia, hyvä näin :)

Itse halusin enemmän lapsia, välillä mietin olenko itsekäs kun toisaalta jokainen lapsi ansaitsisi olla ainokainen. Toivottavasti nio omat kokevat sisarensa rikkautena.

Olen yli 30 v., eikä ole yhtäkään lasta, enkä oikeasti pysty käsittämään näitä lapsilukuun liittyviä aloituksia. Miten joku jaksaa aina vaan "ihmetellä" toisen ihmisen yksilapsisuutta tai (shock, horror!) jopa vapaaehtoista lapsettomuutta.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:46"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:42"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:28"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:28"]

Vapaaehtoisesti monilapsiset miksei yksi lapsi riitä?

[/quote] Koska tykkäämme miehemme kanssa kovasti lapsista, haluamme kokea pikkulapsiajan uudelleen, haluamme suuremmalla todennäköisyydellä lapsenlapsia :P Ja sisarus on parasta mitä lapselleen voi antaa. :)

[/quote]

Miten tätä on voitu alapeukuttaa? Tottahan  se on, jokainen isosta perheestä tullut tietää, että mikään lahja, tavara tai äidin kehu ei ylitä sitä kun on saanut paljon sisaruksia. Se on vaan parasta mitä voi lapselleen antaa. Mutta eihän sitä ymmärrä jos sitä ei ole kokenut :)

[/quote]

Minulla on neljä sisarusta ja voin kyllä omasta puolestani sanoa, että olin lapsena hyvin kateellinen kavereilleni siitä, että heidän äideillää oli aikaa heille. Muistan lapsuudestani vain äidin, joka oli aina keittiössä laittamassa ruokaa tai hoitamassa pikkusisaruksiani. Harvoin oli äidin sylissä tilaa. 

[/quote]

Erikoista. Minulla on 6 sisarusta ja minulla ei ole mitään tuollaisia muistikuvia. Onkohan tätä teksti nyt jonkun sellaisen kirjoittama joka yrittää vaan mustamaalata sisarusparvia? En ole nimittäin koskaan kuullut kenenkään noinkin normaalikokoisesta perheestä tulevan sanoneen, että äidillä ei olisi ollut aikaa. Lapset kun nyt tuskin ovat olleet samaan aikaan vauvoja kaikki, ellei nelosia ole saanut. Ja se sylintarve kummasti pikkuhiljaa vähenee kun lapset kasvaa. 

Olen kuullut yhden naisen sanovan, että äidillä ei ollut hänelle koskaan aikaa ja isosisaret hoitivat hänet. Mutta tässkin tapauksessa kyseisessä perheessä olo yhteensä 15 lasta ja tämä lapsi oli yksi nuorimmista. 

[/quote]

Se voi olla sinulle erikoista, mutta minulle ihan tuttua arkea lapsuudesta. Meitä lapsi oli viisi ja minä toiseksi vanhin. Kaverini tekivät äitiensä kanssa vaikka mitä. Kävivät ostoksilla, äidillä oli aikaa tulla katsomaan harkkoja ja pelejä, ennen kaikkea heillä oli mahdollisuus viettää aikaa äitiensä kanssa kaksin. En edes muista mitä olisint tehnyt äidin kanssa kaksin. 

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 23:00"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:46"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:42"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:28"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:28"]

Vapaaehtoisesti monilapsiset miksei yksi lapsi riitä?

[/quote] Koska tykkäämme miehemme kanssa kovasti lapsista, haluamme kokea pikkulapsiajan uudelleen, haluamme suuremmalla todennäköisyydellä lapsenlapsia :P Ja sisarus on parasta mitä lapselleen voi antaa. :)

[/quote]

Miten tätä on voitu alapeukuttaa? Tottahan  se on, jokainen isosta perheestä tullut tietää, että mikään lahja, tavara tai äidin kehu ei ylitä sitä kun on saanut paljon sisaruksia. Se on vaan parasta mitä voi lapselleen antaa. Mutta eihän sitä ymmärrä jos sitä ei ole kokenut :)

[/quote]

Minulla on neljä sisarusta ja voin kyllä omasta puolestani sanoa, että olin lapsena hyvin kateellinen kavereilleni siitä, että heidän äideillää oli aikaa heille. Muistan lapsuudestani vain äidin, joka oli aina keittiössä laittamassa ruokaa tai hoitamassa pikkusisaruksiani. Harvoin oli äidin sylissä tilaa. 

[/quote]

Erikoista. Minulla on 6 sisarusta ja minulla ei ole mitään tuollaisia muistikuvia. Onkohan tätä teksti nyt jonkun sellaisen kirjoittama joka yrittää vaan mustamaalata sisarusparvia? En ole nimittäin koskaan kuullut kenenkään noinkin normaalikokoisesta perheestä tulevan sanoneen, että äidillä ei olisi ollut aikaa. Lapset kun nyt tuskin ovat olleet samaan aikaan vauvoja kaikki, ellei nelosia ole saanut. Ja se sylintarve kummasti pikkuhiljaa vähenee kun lapset kasvaa. 

Olen kuullut yhden naisen sanovan, että äidillä ei ollut hänelle koskaan aikaa ja isosisaret hoitivat hänet. Mutta tässkin tapauksessa kyseisessä perheessä olo yhteensä 15 lasta ja tämä lapsi oli yksi nuorimmista. 

[/quote]

Se voi olla sinulle erikoista, mutta minulle ihan tuttua arkea lapsuudesta. Meitä lapsi oli viisi ja minä toiseksi vanhin. Kaverini tekivät äitiensä kanssa vaikka mitä. Kävivät ostoksilla, äidillä oli aikaa tulla katsomaan harkkoja ja pelejä, ennen kaikkea heillä oli mahdollisuus viettää aikaa äitiensä kanssa kaksin. En edes muista mitä olisint tehnyt äidin kanssa kaksin. 

[/quote]

No sitten äitisi vaan mokasi täydellisesti. Mutta ei se siitä lapsiluvusta johdu vaan siitä, että hän ei vaan osannut.

t. viiden lapsen äiti.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:54"]

Itse olen ainokainen syistä että synnytykseni on ollut kamala ja olen ollut hankala vauva. Enkä ole koskaan tähän mennessä (olen 35v) kaivannut sisaruksia, hyvä näin :)

Itse halusin enemmän lapsia, välillä mietin olenko itsekäs kun toisaalta jokainen lapsi ansaitsisi olla ainokainen. Toivottavasti nio omat kokevat sisarensa rikkautena.

[/quote]

Varmasti kokevat. En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että "voi kun olisin ollut ainoa lapsi". Mutta olen kuullut useasti jonkun sanovan "voi kun minulla olisi ollut sisaruksia". 

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 23:00"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:46"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:42"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:28"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:28"]

Vapaaehtoisesti monilapsiset miksei yksi lapsi riitä?

[/quote] Koska tykkäämme miehemme kanssa kovasti lapsista, haluamme kokea pikkulapsiajan uudelleen, haluamme suuremmalla todennäköisyydellä lapsenlapsia :P Ja sisarus on parasta mitä lapselleen voi antaa. :)

[/quote]

Miten tätä on voitu alapeukuttaa? Tottahan  se on, jokainen isosta perheestä tullut tietää, että mikään lahja, tavara tai äidin kehu ei ylitä sitä kun on saanut paljon sisaruksia. Se on vaan parasta mitä voi lapselleen antaa. Mutta eihän sitä ymmärrä jos sitä ei ole kokenut :)

[/quote]

Minulla on neljä sisarusta ja voin kyllä omasta puolestani sanoa, että olin lapsena hyvin kateellinen kavereilleni siitä, että heidän äideillää oli aikaa heille. Muistan lapsuudestani vain äidin, joka oli aina keittiössä laittamassa ruokaa tai hoitamassa pikkusisaruksiani. Harvoin oli äidin sylissä tilaa. 

[/quote]

Erikoista. Minulla on 6 sisarusta ja minulla ei ole mitään tuollaisia muistikuvia. Onkohan tätä teksti nyt jonkun sellaisen kirjoittama joka yrittää vaan mustamaalata sisarusparvia? En ole nimittäin koskaan kuullut kenenkään noinkin normaalikokoisesta perheestä tulevan sanoneen, että äidillä ei olisi ollut aikaa. Lapset kun nyt tuskin ovat olleet samaan aikaan vauvoja kaikki, ellei nelosia ole saanut. Ja se sylintarve kummasti pikkuhiljaa vähenee kun lapset kasvaa. 

Olen kuullut yhden naisen sanovan, että äidillä ei ollut hänelle koskaan aikaa ja isosisaret hoitivat hänet. Mutta tässkin tapauksessa kyseisessä perheessä olo yhteensä 15 lasta ja tämä lapsi oli yksi nuorimmista. 

[/quote]

Se voi olla sinulle erikoista, mutta minulle ihan tuttua arkea lapsuudesta. Meitä lapsi oli viisi ja minä toiseksi vanhin. Kaverini tekivät äitiensä kanssa vaikka mitä. Kävivät ostoksilla, äidillä oli aikaa tulla katsomaan harkkoja ja pelejä, ennen kaikkea heillä oli mahdollisuus viettää aikaa äitiensä kanssa kaksin. En edes muista mitä olisint tehnyt äidin kanssa kaksin. 

[/quote]

No sitten äitisi vaan mokasi täydellisesti. Mutta ei se siitä lapsiluvusta johdu vaan siitä, että hän ei vaan osannut.

t. viiden lapsen äiti.

[/quote]

Voi olla. Parhaansa varmasti yritti. En minä näitä tuntemuksiani ole koskaan äidilleni sanonut.

"Miten tätä on voitu alapeukuttaa? Tottahan se on, jokainen isosta perheestä tullut tietää, että mikään lahja, tavara tai äidin kehu ei ylitä sitä kun on saanut paljon sisaruksia. Se on vaan parasta mitä voi lapselleen antaa. Mutta eihän sitä ymmärrä jos sitä ei ole kokenut :)"

Sulla menee sun arvomaailma ja faktatieto sekasin. Voihan yhden lapsen äitikin väittää että se jakamaton huomio ainokaiselle on parasta mitä lapselleen voi antaa, ja ettei monilapsiset perheet vaan tajua tätä kun ei ole kokeneet... Face it, ihmisillä nyt vaan on erilaisia mielipiteitä eikä siinä juuri muuta kun anna itsestään yksinkertaisen vaikutelman kun esittää omia mielipiteitään ja arvojaan jonain absoluuttisena jumalan totuutena.

Lapsia on sitten sopiva määrä kun on kaikille aikaa, on niitä sitten 1 tai 15. Lapsuudessani 4 lapsisessa perheessäni , äiti kotona, näin ei ollut, joten meillä 1 lapsi.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 23:46"]"Miten tätä on voitu alapeukuttaa? Tottahan se on, jokainen isosta perheestä tullut tietää, että mikään lahja, tavara tai äidin kehu ei ylitä sitä kun on saanut paljon sisaruksia. Se on vaan parasta mitä voi lapselleen antaa. Mutta eihän sitä ymmärrä jos sitä ei ole kokenut :)"

Sulla menee sun arvomaailma ja faktatieto sekasin. Voihan yhden lapsen äitikin väittää että se jakamaton huomio ainokaiselle on parasta mitä lapselleen voi antaa, ja ettei monilapsiset perheet vaan tajua tätä kun ei ole kokeneet... Face it, ihmisillä nyt vaan on erilaisia mielipiteitä eikä siinä juuri muuta kun anna itsestään yksinkertaisen vaikutelman kun esittää omia mielipiteitään ja arvojaan jonain absoluuttisena jumalan totuutena.

[/quote]

Just näin! ÄRSYTTÄÄ nää "minun tapani on ainoa oikea" uunot!!!

4-5 lasta onkin aika paljon...2-3 lasta on yleinen perhekoko, ja välimuoto yhden lapsen ja suurperheen välillä. Jos 2-3 lapselle ei ole aikaa, syy taitaa olla joku muu kuin lasten lukumäärä. Varsinkin niissä perheissä, joissa toinen ei ole kiinnostunut luomaan uraa, ja on halukas jäämään kotivanhemmaksi, niissä perheissä pitäisi olla 2-3 lapselle aikaa.

Mutta kaikki syyt tehdä enemmän kuin yksi lapsi, tai edes se yksi lapsi (vrt ei lapsia ollenkaan), ovat itsekkäitä, ihan omista haluista johtuvia. Toinen lapsi voikin olla vahinko mutta yleensä jos on kolme, on yleensä haluttu isompi perhe, ja onnistuttu siinä.

Tässä siis oikea vastaus siihen miksi joillekin ei riitä yksi lapsi. Koska he haluavat monta. Aika harva ajattelee esim. maapalloa ensin. 

Ilman sisaruksia varttuneet ovat yleensä itsekeskeisiä ja ylimielisiä. Eli näin vinkkinä teille vanhemmille, että älkää hemmoteltu liikaa. Jotain rajoja on asetettava, vaikka se teidän Tellervo onkin hirmuisen söpö ja kiltti ja ansaitsee kyllä oman ponin.

Mulle sisarukset maailman tärkein juttu! Toivat tukea ja turvaa vanhempien erotessa, puolustivat jos apua tarvitsin ja ikinä ei ollut tylsää kun leikkikaveri löytyi samasta talosta. Opin jakamaan asioita ja ymmärtämään erilaisia mielipiteitä. Opin mukautumaan tilanteisiin ja toimimaan ryhmässä.

Ymmärrän yksilapsisia perheitä, mutta ainoan lapsen on vaikea tajuta sisarusten merkitystä elämässä. Mun mielestä jokainen ansaitsisi sisaruksen jonka kanssa jakaa elämän ilot ja pettymykset!

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:24"]

Ne jotka sanoo "kerralla hyvä", niin luulevatko he, että useamman lapsen tehnyt kokee, että ekalla kerralla ei tullut tarpeeksi hyvää?? :) Ihan mielenkiinnosta kyselen, sillä tuo on ehkä typerin perustelu mitä olen koskaan kuullut. 

[/quote]

Tyhmiin kysymyksiin tyhmät vastaukset.

Mielestäni on outoa tällaiset kyselyt, miksi ei samalla kysellä että miksi ei yhtään lasta, miksi kaksi lasta, miksi kolme lasta... huokaus.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 03:55"]

Ilman sisaruksia varttuneet ovat yleensä itsekeskeisiä ja ylimielisiä. Eli näin vinkkinä teille vanhemmille, että älkää hemmoteltu liikaa. Jotain rajoja on asetettava, vaikka se teidän Tellervo onkin hirmuisen söpö ja kiltti ja ansaitsee kyllä oman ponin.

[/quote]

Kylläpä hienosti yleistit. Miksi kuvittelet että ainoat lapset olisivat ylimielisiä, itsekeskeisiä, hemmoteltuja ja ilman rajoja kasvaneita?

Minä olen kaikkea muuta kuin noita ja ainoa lapsi. Tuskin se sisaruuskaan autuaaksi aina tekee, olen seurannut koko elämäni ajan lapsesta asti serkkusisarusten kinastelua, tappeluita ja aikuiselämässä riitaantumista. Olen ihan tyytyväinen siihen että olen ainoa lapsi, en koe jääneeni mistään paitsi kun elämässä pystyy tutustumaan muutenkin ihmisiin, kuin sukulaisuuden kautta ja oppiipahan viettämään aikaa erilaisten ihmisten kanssa enemmän... Aika surullista oikeastaan olisi, jos pitäisi tuntea itsensä jotenkin vähäisemmäksi siksi ettei ole sisarusta? :D Eikö ole paras että jokainen tekee (tai saa) lapsia niin monta kuin haluaa ja kykenee kasvattamaan?

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 04:43"][quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 03:55"]

Ilman sisaruksia varttuneet ovat yleensä itsekeskeisiä ja ylimielisiä. Eli näin vinkkinä teille vanhemmille, että älkää hemmoteltu liikaa. Jotain rajoja on asetettava, vaikka se teidän Tellervo onkin hirmuisen söpö ja kiltti ja ansaitsee kyllä oman ponin.

[/quote]

Kylläpä hienosti yleistit. Miksi kuvittelet että ainoat lapset olisivat ylimielisiä, itsekeskeisiä, hemmoteltuja ja ilman rajoja kasvaneita?

Minä olen kaikkea muuta kuin noita ja ainoa lapsi. Tuskin se sisaruuskaan autuaaksi aina tekee, olen seurannut koko elämäni ajan lapsesta asti serkkusisarusten kinastelua, tappeluita ja aikuiselämässä riitaantumista. Olen ihan tyytyväinen siihen että olen ainoa lapsi, en koe jääneeni mistään paitsi kun elämässä pystyy tutustumaan muutenkin ihmisiin, kuin sukulaisuuden kautta ja oppiipahan viettämään aikaa erilaisten ihmisten kanssa enemmän... Aika surullista oikeastaan olisi, jos pitäisi tuntea itsensä jotenkin vähäisemmäksi siksi ettei ole sisarusta? :D Eikö ole paras että jokainen tekee (tai saa) lapsia niin monta kuin haluaa ja kykenee kasvattamaan?

[/quote]

Mielipide perustuu omiin kokemuksiin. Tuttavapiirin ainoat lapset ovat ns. hyvitykseksi saaneet kaiken haluamansa, eivät ole tottuneet vastoinkäymisiin ja näin ollen ovat epäkypsiä ja itsekkäitä. Aina on poikkeuksia, täällä näin. Kirjoitustyylistäsi voi myös päätellä sun olevan ainut lapsi..

Riitoja tulee aikuisena muutenkin, kun lapsena jo vähän kinastelee oppii myös riitelemään järkevämmin. Ei vähäisemmäksi, mutta kyllähän siinä paljosta jää paitsi.

Jokainen tyylillään, sanoin vain että harvoin ainoiden lasten vanhemmat ovat onnistuneet tehtävässään niin hyvin - kyllä sisarukset hoitavat melkein puolet kasvatuksesta vain olemalla esimerkkejä.