Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoisesti yksilapsiset, miksi yksi lapsi?
19.02.2014 |
Mitä syitä teillä on pitäytyä yksilapsisena perheenä? Ja kysymys tosiaan niille, jotka eivät ole ajatellut "hankkia" enää lisää lapsia.
Kommentit (189)
Me ollaan nyt vihdoin ajateltu "tulla kaapista" tämän asian kanssa ja sanoa niin kuin asia on: ei, me emme enää halua lapsia ja lähete vasektomiaan on haettu. Tätä asiaa on prosessoitu kolmisen vuotta ja vaikka aina välillä tekisi mieli raottaa ovea toiselle lapselle, niin se on sellaista haipattelua eikä mitään todellista halua. Sitä, että voisi palata välillä ajassa taaksepäin oman ihanan lapsensa kanssa. Vaikka tämä hetkikin on ihana :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En potenut ikinä vauvakuumetta, vaan tämä yksi oli vahinko, jonka kuitenkin halusin pitää ja hyvä niin. Lisää ei kuitenkaan tarvitse tulla. Inhosin raskaana oloa. Synnytys oli pelottava kokemus. Vauva oli vaativa ja tosi itkuinen. Parisuhde kariutui, ei tosin lapsen vuoksi, mutta ei siis ole miestä. Uutta en jaksaisi (siis miestä) ja sitten kun ehkä joskus jaksan ja jos vauvakuume iskisi, niin taidan olla jo liian vanha lapsentekoon.
Yhden lapsen etuja on se, että elämästä ei tule niin totaalisesti lapsiperhe-elämää. Yksi lapsi menee mukana aika helposti paikassa kuin paikassa. Rahallisesti ei ole niin tiukkaa. Lapsen saa helposti hoitoon.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 23:04"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 22:54"]
Itse olen ainokainen syistä että synnytykseni on ollut kamala ja olen ollut hankala vauva. Enkä ole koskaan tähän mennessä (olen 35v) kaivannut sisaruksia, hyvä näin :)
Itse halusin enemmän lapsia, välillä mietin olenko itsekäs kun toisaalta jokainen lapsi ansaitsisi olla ainokainen. Toivottavasti nio omat kokevat sisarensa rikkautena.
[/quote]
Varmasti kokevat. En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että "voi kun olisin ollut ainoa lapsi". Mutta olen kuullut useasti jonkun sanovan "voi kun minulla olisi ollut sisaruksia".
[/quote]
Noissa toiveissa on pieni ero: Toive, ettei olisi sisaruksia, voi tarkoittaa, että se oma sisarus on niin hirveä, ettei sitä olisi pitänyt koskaan syntyä. Tai joku kieroituneempi voisi ajatella, että toivotaan sisaruksen kuolemaa. Kuitenkin toive kuulostaa niin inhalta, ettei kannata sanoa ääneen, jos ei halua vaikuttaa kamalalta ihmiseltä.
Toive, että olisi sisaruksia, on taas paljon mutkattomampaa sanoa, koska siinä ei syyllistetä ketään.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 05:24"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 04:43"][quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 03:55"]
Ilman sisaruksia varttuneet ovat yleensä itsekeskeisiä ja ylimielisiä. Eli näin vinkkinä teille vanhemmille, että älkää hemmoteltu liikaa. Jotain rajoja on asetettava, vaikka se teidän Tellervo onkin hirmuisen söpö ja kiltti ja ansaitsee kyllä oman ponin.
[/quote]
Kylläpä hienosti yleistit. Miksi kuvittelet että ainoat lapset olisivat ylimielisiä, itsekeskeisiä, hemmoteltuja ja ilman rajoja kasvaneita?
Minä olen kaikkea muuta kuin noita ja ainoa lapsi. Tuskin se sisaruuskaan autuaaksi aina tekee, olen seurannut koko elämäni ajan lapsesta asti serkkusisarusten kinastelua, tappeluita ja aikuiselämässä riitaantumista. Olen ihan tyytyväinen siihen että olen ainoa lapsi, en koe jääneeni mistään paitsi kun elämässä pystyy tutustumaan muutenkin ihmisiin, kuin sukulaisuuden kautta ja oppiipahan viettämään aikaa erilaisten ihmisten kanssa enemmän... Aika surullista oikeastaan olisi, jos pitäisi tuntea itsensä jotenkin vähäisemmäksi siksi ettei ole sisarusta? :D Eikö ole paras että jokainen tekee (tai saa) lapsia niin monta kuin haluaa ja kykenee kasvattamaan?
[/quote]
Mielipide perustuu omiin kokemuksiin. Tuttavapiirin ainoat lapset ovat ns. hyvitykseksi saaneet kaiken haluamansa, eivät ole tottuneet vastoinkäymisiin ja näin ollen ovat epäkypsiä ja itsekkäitä. Aina on poikkeuksia, täällä näin. Kirjoitustyylistäsi voi myös päätellä sun olevan ainut lapsi..
Riitoja tulee aikuisena muutenkin, kun lapsena jo vähän kinastelee oppii myös riitelemään järkevämmin. Ei vähäisemmäksi, mutta kyllähän siinä paljosta jää paitsi.
Jokainen tyylillään, sanoin vain että harvoin ainoiden lasten vanhemmat ovat onnistuneet tehtävässään niin hyvin - kyllä sisarukset hoitavat melkein puolet kasvatuksesta vain olemalla esimerkkejä.
[/quote]
Av-klassikko. Oma tuttavapiiri ja siitä saadut kokemukset peittoavat AINA asiasta tehdyt tutkimukset.
Tapasin odottavan äidin, joka kertoi, että he miehensä kanssa ovat päättäneet, että he haluavat vain yhden lapsen. Rohkea teko sanoa se ääneen; toisaalta, itselläni yksi lapsi, joten hän ehkä oivalsi, etten ala paatoksella puhumaan lapsen oikeudesta sisarukseen, "kyllä se mieli muuttuu" jne. Nainen itse isosta perheestä ja puhuikin juuri siitä, että lapset eivät ole saaneet riittävästi yksilöllistä huomiota, vaikka hyvät vanhemmat heillä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:27"]
Vai oliko se ehkä sittenkin niin, että ensimmäisenkin kanssa oli jo niin vaikeaa, että NEVER AGAIN... :D
[/quote]
Mutta tuohan on paljon järkevämpää kuin se, että työstää kolme neljä mukula ja sitten tulee tällekin palstalle valittamaan kun on niin kauhean rankkaa. No ylläri. Sen takia en jaksa edes kuunnella monilapsisten perheiden vinkumista. Olisivat jättäneet siihen yhteen jos ei kerran pärjää lastensa kanssa.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 17:11"]
En ole kovinkaan äidillinen. -- -- En pidä melusta. En halua yhtään vaikeampaa arkea. Haluan että lähteminen, tuleminen ja meneminen on mahdollisimman helppoa. Pidän omasta ajasta jota nyt on juuri ja juuri tarpeeksi. Harrastan paljon kaikenlaista, ei ole aikaa -- -- lapsille. Opiskelen taas ja tahdon panostaa uraani sitten jos/kun sellaisen haluan, lapsi jarruttaisi liikaa.
[/quote]
Näistä syistä en ole hankkinut yhtään lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 10:38"]
Täällä on nyt kummallisen paljon näitä "tulen monilapsisesta perheestä ja en pidä sisaruksistani" tyyppejä. Haiskahtaa nyt vähän sille, että joku yrittää väkisin saada tuota ajatusta täällä läpi. (vaikka ei välttämättä monilapsisesta perheestä olekaan).
Sillä en ole kyllä rehellisesti törmännyt elämässäni moneenkaan monilapsiseen perheeseen missä sisarukset eivät olisi tekemisissä keskenään. Se on todella harvinaista. Ja kas kummaa, tänne palstalle on sattunut ne kaikki ;)
Miksi tämä sisarusten läheisyys ja niiden arvostaminen on täällä jollekin/joillekin niin musta vaate? Onko se oikeasti kateutta vai mitä? Jos mietin nyt vaikka 200 fb ystävääni läpi, niin en näin äkkiseltään tiedä sieltä yhtäkään ihmistä joka ei arvostaisi sisaruksiaan ja jakaisi sitä tietoa jatkuvasti muillekin.
Minulla on monta sisarusta (yhteensä kuusi) ja useakin on sanonut kadehtivansa meidän sisarusparveamme. Käymme yhdessä lomamatkoilla säännöllisesti ja pidämme sisarusten illanviettoja. Ne on ihan eri asia kun illanvietot kavereiden kanssa. Meillä on sisarusten kanssa yhteinen historia, meillä on niin paljon muisteltavaa yhdessä, että sellaista määrää muistoja eivaan voi kavereiden kanssa luonnollisestikaan olla. Kaverit kun ei ole synnytyslaitokselta asti mukana meidän elämässä. Silti meillä jokaisella on myös omat hyvät ystävämme.
En siis ymmärrä miksi tällainen monilapisten perheiden lynkkaus täällä on menossa? Minusta jokainen saa tehdä niin monta lasta ku itse haluaa. Jos joku haluaa tehdä vain yhden lapsen, niin tehkööt. Mutta miksi ihmeessä pitää alkaa haukkumaan monilapisia perheitä ja väittä (tietämättä asiasta yhtään mitään) että sisarukset eivät muka olisi oikeasti aika monelle suurin lahja elämässä.
[/quote]
En itse ole kukaan noista aiemmista vastaajista mutta uskon kyllä, että he ovat kaikki eri henkilöitä eikä joku yksi ja sama jankkaaja. Nuo kommentit ovat ihmisten mielipiteitä asiasta ja heillä voi olla eri mielipide kuin sinulla. Onko tätä vaikea ymmärtää ? Nuo kommentit huonoista väleistä sisarusten kanssa olivat vastauksia alkupään kommentteihin, esim " Ja sisarus on parasta mitä lapselleen voi antaa. :) ", joka ihan oikeasti oli ärsyttävä kommentti. Vai ihako oikeasti sinun mielestäsi on ok esittää omia mielipiteitä faktoina? Että juu kyllä se vaan on taivaasta laskeutunut faktatieto, että sisarus on parasta mitä lapselleen voi antaa. Vastakommentoijat toivat vain esiin oman kantansa siitä, että heidän kohdallaan näin ei ole. Ei kukaan väittätänyt yhdessäkään viestissä, etteivätkö sisarukset voisi olla suuri lahja jollekulle. He vain toivat esiin toisen puolen asiasta.
"Sillä en ole kyllä rehellisesti törmännyt elämässäni moneenkaan monilapsiseen perheeseen missä sisarukset eivät olisi tekemisissä keskenään. Se on todella harvinaista." No juu. Pieni on sinun elinpiirisi siinä tapauksessa ? Mihin perustat tuon harvinaisuuden ajatuksen ? Sisartutkimusta on suomessa perhetutkimuksen osalta toteutettu hyvin vähän. Ja ei omakokemuksesi ei päde nyt mihinkään jos haluat yleistää naurettavia väitteitäsi. Varsinkaan jos pohjaat tietosi fcebook kavereihisi ?!? ("Jos mietin nyt vaikka 200 fb ystävääni läpi, niin en näin äkkiseltään tiedä sieltä yhtäkään ihmistä joka ei arvostaisi sisaruksiaan ja jakaisi sitä tietoa jatkuvasti muillekin")
Mulle on aivan se ja sama montako lasta kenellekin siunautuu. Itselläni on vanhempi sisar (paras ystäväni), mutta lapsuus ei todellakaan ollut helppoa. Olin kamalin lapsi ikinä ja onhan se ollut kieltämättä ikävää kuunnella kuinka sisareni lapsuudesta muistetaan kaikki, minun lapsuudestani ei muisteta edes olenko sairastanut vesirokkoa. Never say never, mutta toistaiseksi ollaan onnellisia yhden lapsen kanssa.
Niin ja onhan se kamalaa seurattavaa kuinka aikuisten sisarusten välit menevät poikki esim. vanhempien perinnön jaossa. Onneksi omalta äidiltä jää jälkeen muutama mariskooli niin ei tartte sitäkään tuskaa käydä läpi. Miehelleni onnea omien sisarustensa kanssa, tiedän jo nyt ettei tule olemaan helppoa.
Meillä ollaan onnellisia näin. Äiti, isi ja yksi lapsi. Ollaan onnellisia, olkaa tekin.. oli teillä lapsia ei yhtään tai miljoona :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin on ihmeellistä väittää, että sisarus on paras asia mitä lapselle voi antaa, varsinkaan kun se todistettavasti näin ei kaikkien kohdalla ole tässä maailmassa. Ihan normaaleissakaan perheissä. Aina ei henkilökemiat kohtaa yms. Ei meillä sisarusten kesken todellakaan mitään illanistujaisia tms. pidetä, kavereiden kanssa kylläkin. Sisarukset eivät ole niitä "valittuja" ihmisiä elämässä, toisin kuin kaverit joiden kanssa on ihan erilainen yhteys, ainakin minulla. Sisaruussuhteen takia en tee lisää lapsia, teen niitä jos me lapsia lisää yhdessä tuumin haluamme. Sisarukset voivat toki parhaimmillaan olla tosi ihania, mutta siinäkään tapauksessa ei ole mielestäni tarpeen hehkuttaa että kylläpäs tämä sisaruus on nyt niin auvoista, ja paljosta jää ihminen paitsi ilman. Joku voi kokea auvoiseksi toisenlaisia asioita. OLLA TOISTA MIELTÄ!
Näin sanoo se, jolla neljä sisarusta. Olen eri mieltä sisaruussuhteiden auvoisuudesta ja tärkeydestä.
Koska perhe tuntuu täydeltä jo nyt. Enkä halua enempää lapsia. Meillä on hyvä näin. Lisäksi emme ole mieheni kanssa kumpikaan käytännössä ollenkaan tekemisissä sisarustemme kanssa. Molemmat nuorimmaisia, iltatähtiä, joita lapsena vain kiusattiin ja nälvittiin. Haluamme säästää oman lapsemme samalta. Sisarus ei ole aina onni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmuuden ilot ja surut saa yhdelläkin.
Mies ei halua. Olematon tukiverkko. En itsekään halua toista niin paljon, että alkaisin käännyttää miestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska en ole valmis kuuntelemaan toista puolta vuotta pennun huutoa.
Koska se on meille oikea ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka sanoo "kerralla hyvä", niin luulevatko he, että useamman lapsen tehnyt kokee, että ekalla kerralla ei tullut tarpeeksi hyvää?? :) Ihan mielenkiinnosta kyselen, sillä tuo on ehkä typerin perustelu mitä olen koskaan kuullut.
Typerään kysymykseen saa typerän vastauksen 😁
Halusin kokea vanhemmuuden, mutten ole äidillinen tyyppi. Täällä odotellaan jo nuoren itsenäistymistä, koskaan ei ole käynyt mielessäkään hankkia enempää.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 16:25"]
Olen itse ainoa lapsi ja oma äitini aina sanoi, että: "Ei se määrä, vaan se laatu!" ;)
Ja niin sinusta tuli itserakas, omaa napaa tuijottava prinsessa.
Etkö ole huomannut monilapsisten perheiden lasten taistelua huomiosta, jota he ovat jääneet vaille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka sanoo "kerralla hyvä", niin luulevatko he, että useamman lapsen tehnyt kokee, että ekalla kerralla ei tullut tarpeeksi hyvää?? :) Ihan mielenkiinnosta kyselen, sillä tuo on ehkä typerin perustelu mitä olen koskaan kuullut.
Typerään kysymykseen saa typerän vastauksen 😁
Näin minäkin sen olen ymmärtänyt. Ihmiset jotka hakevat toisilta kauheasti perusteita heidän valintoihin, ovat yleensä itse jotenkin epävarmoja omistaan.
Opin verheestä jo kerran, ei tarvinnut toistaa! Siksi!