Vaimon kateellisuus määrittää elämäämme

On tyytymätön, muttei itsekään tiedä mihin.

Neuroticism is one of the Big Five higher-order personality traits in the study of psychology. Individuals who score high on neuroticism are more likely than average to be moody and to experience such feelings as anxiety, worry, fear, anger, frustration, envy, jealousy, guilt, depressed mood, and loneliness.[1] People who are neurotic respond worse to stressors and are more likely to interpret ordinary situations as threatening and minor frustrations as hopelessly difficult.

Sama se, millainen sun vaimo on, mutta tosiaan tuntuu, ettet pidä hänestä.

Ja se kuulostaa erolta. Makustele nyt asiaa ja ota se esille. Toinen vaihtoehto on sietää.

(Kolmas on se, että nyt oli vain huono päivä ja siksi avauduit ja oikeasti vaimosi ei ole noin epävarma ja kateellinen, pidän peukkuja et olisi tää, muuten mieti oikeasti eroa. Tunnet kyllä onko se oikea vaihtoehto.)

Joo..varmaan aika raskaista. Ehkä jos olette nuoria, niin vaimo voi siitä vielä ihmisenä kasvaa?

Noi kateelliset on osastoa naurettava/säälittävä/ala-arvoinen.

Rasittavaa, kiusallista kuunnella ja kestää tuollaisia. Ikävä kyllä tulee vaikuttamaan teidän sosiaaliseen elämään, kaverinne eivät jaksa määräänsä kauempaa.

Hyi. Miksi jotkut naiset on niin takakireitä ja vaativia.

Prinsessa harhaisen menit sitten valitsemaan?

Onni tulee sisältä päin. Terveys, lämmin katto pään päällä, ruokaa pöydässä, läheiset. Työpaikka. Nämä pitäisi riittää, kaikilla ei ole näitä.

Sekavasti kirjoitettu teksti.

Vaimosi on pohjimmiltaan tyytymätön, mutta hän ei varmaan edes itsekään tiedä mikä on pielessä.

Tuo kateellisuus ja muiden elämien seuraaminen viittaa jotenkin siihen, että hänen oma elämä tuntuu tyhjältä tai epätyydyttävältä. Luulen, että todellisuudessa ongelma on teidän välisessä parisuhteessa. Hän pyrkii täyttää puuttuvaa tunneyhteyttä materialla ja pintaloistolla. Haluaa ehkä, että  vastaavasti muut kadehtisivat teitä, että oma elämä olisi edes jossain määrin tyydyttävää.

Oli varmaan hyvät hinkit ja kostea pesä kun ei persoonallisuutta aikaisemmin huomannut. Sen siitä saa kun henkilö ei kiinnosta pätkääkään vaan juostaan pilden perässä. Sit herätään painajaiseen. Hups.

Voi v..u että olet rasittava nainen. Loputonta vaimovaimovaimovaimovaimo-pas.kaa.

Prinsessaharhainen on viimeinen sana, jota kukaan hänestä käyttäisi. Ei käytä meikkiä, värjää tukkaansa. Korkeasti koulutettu kovalta alalta, hieno työpaikka, tekee aamusta iltaan kaikkea mahdollista kuin pieni eläin.

Ongelma on että mikään ei riitä. Ei mikään mikä meillä on joka on paljon. Kun muilla ei saisi olla mitään. Ei se ole ollut niin avointa aikaisemmin tai koskaan. Mutta kun on vuostolkulla tehty asioita ja saatu ihailua ja kannustusta, niin nyt kun pitäisi ehkä olla onnellinen niin sitten vaimolla keittää kun joku muu saavuttaa jotain. Pisteliäitä kommentteja jne. Ja välillä hän ei pysty edes käsittelemään että jos jonkun kumminkaiman serkku tekee jotain, sitten pitää kaivaa oma kumminkaimanserkku joka on parempi.

Voiko ihmisellä olla todella hyvä ja todella pimeä puoli samaan aikaan? Vai onko kaikki vaan sitä kateutta loppujen lopuksi? Kaikki kova työ jne? En enää tiedä ketä varten meidän elämä on.

Nyt korostunut kun yhdessä kotona töissä.

Olipa perin epäselvä aloitus. Minkä ikäinen ap on?

Vierailija kirjoitti:

Olipa perin epäselvä aloitus. Minkä ikäinen ap on?

Samaa mietin. Tai mikä kengännumero?

Ei tuosta ottanut mitään selvää

Vierailija kirjoitti:

Prinsessaharhainen on viimeinen sana, jota kukaan hänestä käyttäisi. Ei käytä meikkiä, värjää tukkaansa. Korkeasti koulutettu kovalta alalta, hieno työpaikka, tekee aamusta iltaan kaikkea mahdollista kuin pieni eläin.

Ongelma on että mikään ei riitä. Ei mikään mikä meillä on joka on paljon. Kun muilla ei saisi olla mitään. Ei se ole ollut niin avointa aikaisemmin tai koskaan. Mutta kun on vuostolkulla tehty asioita ja saatu ihailua ja kannustusta, niin nyt kun pitäisi ehkä olla onnellinen niin sitten vaimolla keittää kun joku muu saavuttaa jotain. Pisteliäitä kommentteja jne. Ja välillä hän ei pysty edes käsittelemään että jos jonkun kumminkaiman serkku tekee jotain, sitten pitää kaivaa oma kumminkaimanserkku joka on parempi.

Voiko ihmisellä olla todella hyvä ja todella pimeä puoli samaan aikaan? Vai onko kaikki vaan sitä kateutta loppujen lopuksi? Kaikki kova työ jne? En enää tiedä ketä varten meidän elämä on.

Nyt korostunut kun yhdessä kotona töissä.

Kuulostaa suorittajatyypiltä. Suorittaa, mitä "kunnon ihmisen pitää suorittaa", mutta ei tiedä miksi. Sitten tulee tyytymättömyys kun mikään ei riitä tai tunnu miltään. Vertaa itseään muihin, että jos he ovat löytäneet onnen ja sitten vähättelee sitä, että tuntuisi paremmalta. Ehdota terapiaa tai edes itsetutkiskelua.

Moni blogin kirjoittaja on saanut kokea ihanan vaimosi kateellisuuden ja katkeruuden. Kiusauksen ja negatiivisen arvostelun kuningatar netissä.

Suorittajatyyppi, joo. Itsekin ehkä olen. Mietin myös jotain korona-ajan kuormitusta, jos yleistän tätä hetkeä nyt liikaa kaikkeen..

Vierailija kirjoitti:

Moni blogin kirjoittaja on saanut kokea ihanan vaimosi kateellisuuden ja katkeruuden. Kiusauksen ja negatiivisen arvostelun kuningatar netissä.

Hän ei kyllä seuraa yhtäkään blogia, ei ole mitään muita someja kuin facebook ja LinkedIn. Hän on enemmän sellainen ”vanhan ajan” ihminen, ei laittaudu tms. ole kiinnostunut ulkonäön hiomisesta.

mun eksä oli kateellinen ihminen. se yhdistettynä huonoon itsetuntoon ja huonoon isäsuhteeseen - > tunne-elämän ongelmat, introvertti, sosiaalisien tilanteiden välttäminen jne.. no good.. onneksi erosin.

nykyinen tervejärkinen, itsetunto ok, käy hyvässä työssä jne. ihana ja hyvä parisuhteessa. hänen kanssaan on hyvä olla.

m39

Vierailija kirjoitti:

Suorittajatyyppi, joo. Itsekin ehkä olen. Mietin myös jotain korona-ajan kuormitusta, jos yleistän tätä hetkeä nyt liikaa kaikkeen..

Voihan tämä erikoisaika olla hyvä hetki nyt miettiä, onko oleellista se suorittamisen määrä vai laatu. Miksi pitää kaikkea tehdä? Tykkäätkö oikeasti edes leipätyöstään? Miksi tekee sitä mitä tekee?