Lue keskustelun säännöt.
Vaimon kateellisuus määrittää elämäämme
02.11.2020 |
Ihminen johon rakastuin onkin välillä myrskyn merkki kun joku on jossain jotenkin jotain (en tiedä mitä oikeasti laitan tähän, hieno duuni, talo, romanttisen näköistä meininkiä parilla) enkä tiedä miten pahasti paistaa läpi esim tuttaville. Välillä hävettää ja kotona saan kuunnella loputonta vähättelyä ja epäilyä ja tulkintaa muiden ihmisten elämistä.. Ja kun ne menee pieleen niin on taas piru irti (jostain ei oo kuulunut hetkeen = ongelmia ja ”tylsää” elämää. Totuus kivoja juttuja ja onnea niin vaimo on tiloissaan)
Väsyttää nolottaa hävettää
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse katsonut peiliin, mitä näit ?
3,5 vuotta vanhan ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tyytymätön, muttei itsekään tiedä mihin.
Minulla on naapurissa sellainen pariskunta, kumpikin tuollainen, ei voi ymmärtää.
Vaimosi on varmaan jossain määrin narsistinen persoona, joka ei kestä omaa huonommuuttaan ja tavallisuuttaan. Hänen pitää olla paras, kaunein ja rikkain. Ei pysty iloitsemaan toisten onnesta tai puolesta, koska todennäköisesti ei ole pätkääkään aidosti empaattinen. Suorittaa ja kilpailee, mutta ei ole oikeasti onnellinen ikinä. Elämä on vain loputon määrä etappeja, joiden saavuttaminen auttaa ehkä muutamaksi päiväksi. Luulen, että hän elää sellaista elämää, mitä ei pohjimmiltaan halua elää, mutta ei itsekään tiedä mikä tekee hänet onnelliseksi. Jotain lapsuuden haavaa tällä kilpajuoksulla paikataan.
Tässä lyhyt keittiöanalyysi rouvastasi. Elin tämmöisen vastaavan ikuisesti tyytymättömän ja kateellisen miehen kanssa ja loppujen lopuksi taustalta paljastui myös pettämistä, koska koki liittoomme tylsäksi ja enkä ollut tarpeeksi kaunis hänen mittapuuhunsa.
Vanha ketju mutta lähisukulaiseni on tällainen. Terapiassakin ollut ja vanhemmiten vaikea päihdeongelma. Kateus voi oikeasti tuhota elämän. Riitaisuus, pahantahtoisuus jne. Miehet ovat vaihtuneet usein, neljäs avioliitto menossa. Emme ole enää tekemisissä, tapaamme vain hautajaisissa.
Terapiaa voi tietysti yrittää ehdottaa.
Olen monesti miettinny miks miehet ottaa näitä vaimoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Karjujen seksidraivi ja hXrojen keskinäinen kateus ovat ne voimat jotka pyörittää maailmaa"
Poskisolisti Ice-T jodkud ysärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi on varmaan jossain määrin narsistinen persoona, joka ei kestä omaa huonommuuttaan ja tavallisuuttaan. Hänen pitää olla paras, kaunein ja rikkain. Ei pysty iloitsemaan toisten onnesta tai puolesta, koska todennäköisesti ei ole pätkääkään aidosti empaattinen. Suorittaa ja kilpailee, mutta ei ole oikeasti onnellinen ikinä. Elämä on vain loputon määrä etappeja, joiden saavuttaminen auttaa ehkä muutamaksi päiväksi. Luulen, että hän elää sellaista elämää, mitä ei pohjimmiltaan halua elää, mutta ei itsekään tiedä mikä tekee hänet onnelliseksi. Jotain lapsuuden haavaa tällä kilpajuoksulla paikataan.
Tässä lyhyt keittiöanalyysi rouvastasi. Elin tämmöisen vastaavan ikuisesti tyytymättömän ja kateellisen miehen kanssa ja loppujen lopuksi taustalta paljastui myös pettämistä, koska koki liittoomme tylsäksi ja enkä ollut tarpeeksi kaunis hänen mittapuuhunsa.
Vaimo otti eron jo 3 vuotta sitten.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saanut teksistä mitään tolkkua.
Itse tunnen kaksikin tällaista samantyyppistä tapausta.
On hienot talot ja uutuuttaan kiiltelevät sähköautot pihoissa. On matkailua, hienoja sisustuksia, kaikkea hienoa.
Mutta kumpikin on tyytymätön ja onneton. Toisen kanssa aina tapasimme silloin, kun tällä oli tarve avautua kaikesta huonosta elämässään. Ajattelin ensin, että pitää minua läheisenä ja siksi avautuu, mutta ei minua sitten kutsuttu mihinkään illanviettoihin tai muihin kivoihin juttuihin. Päädyin lopulta tulokseen, että koska minulle ei tarvinnut pitää ulkokulisseja pystyssä (asun vuokrayksiössä, ei parisuhdetta jne), niin minulle saattoi avautua kaikesta. Juhliin ja muihin kutsuttiin sitten muita, joilla oli yhtä hienot puitteet.
Pidän nykyään etäisyyttä, voin itse paremmin sillä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi on varmaan jossain määrin narsistinen persoona, joka ei kestä omaa huonommuuttaan ja tavallisuuttaan. Hänen pitää olla paras, kaunein ja rikkain. Ei pysty iloitsemaan toisten onnesta tai puolesta, koska todennäköisesti ei ole pätkääkään aidosti empaattinen. Suorittaa ja kilpailee, mutta ei ole oikeasti onnellinen ikinä. Elämä on vain loputon määrä etappeja, joiden saavuttaminen auttaa ehkä muutamaksi päiväksi. Luulen, että hän elää sellaista elämää, mitä ei pohjimmiltaan halua elää, mutta ei itsekään tiedä mikä tekee hänet onnelliseksi. Jotain lapsuuden haavaa tällä kilpajuoksulla paikataan.
Tässä lyhyt keittiöanalyysi rouvastasi. Elin tämmöisen vastaavan ikuisesti tyytymättömän ja kateellisen miehen kanssa ja loppujen lopuksi taustalta paljastui myös pettämistä, koska koki liittoomme tylsäksi ja enkä ollut tarpeeksi kaunis hänen mittapuuhunsa.
<
Ihan oikeastiko ap löysi vanhan ketjunsa?
Eräs vaihtoehto
Muutoksen tarve.
Se voi olla työ -, parisuhde - , koulutus- tai suuri elämänmuutoksen tarve, kun ei tiedetä ikää eikä lapsihaaveita, ei uralla etenemistoiveita eikä muuttoajatuksia. Voi olla lukemattomia asioita, jotka varsinkin ikääntyessä tulevat eteen ja ratkaistaviksi.
Joillakin vain voi olla kapasiteettia ns. vaikka mihin ja jollakin tavoin he tietävät sen itsekin. Eikä muutoksen tarve ole tietenkään kenenkään syy vaan vain tämän ihmisen oma kasvun, uuden haasteen ja kehittymisen halu.
Ja sitten se näkyy näin käytöksessä ennenkuin ratkaisu tai ratkaisut löytyvät. Kriisi, joka on myös mahdollisuus sen lisäksi, että tulee hankaluuksia enemmäkin muutoksen jälkeen, voi joillakin olla raju.
Kun päätös syntyy, voi kaikki muuttua ja pääsee lopulta sille uralle ja tilanteeseen, johon oli toivonut ja voi tavallaan palata sen vaikean kriisivaiheen jälkeen enemmän omaksi itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräs vaihtoehto
Muutoksen tarve.
Se voi olla työ -, parisuhde - , koulutus- tai suuri elämänmuutoksen tarve, kun ei tiedetä ikää eikä lapsihaaveita, ei uralla etenemistoiveita eikä muuttoajatuksia. Voi olla lukemattomia asioita, jotka varsinkin ikääntyessä tulevat eteen ja ratkaistaviksi.
Joillakin vain voi olla kapasiteettia ns. vaikka mihin ja jollakin tavoin he tietävät sen itsekin. Eikä muutoksen tarve ole tietenkään kenenkään syy vaan vain tämän ihmisen oma kasvun, uuden haasteen ja kehittymisen halu.
Ja sitten se näkyy näin käytöksessä ennenkuin ratkaisu tai ratkaisut löytyvät. Kriisi, joka on myös mahdollisuus sen lisäksi, että tulee hankaluuksia enemmäkin muutoksen jälkeen, voi joillakin olla raju.
Kun päätös syntyy, voi kaikki muuttua ja pääsee lopulta sille uralle ja tilanteeseen, johon oli toivonut ja voi tavallaan palata sen vaikean kriisivaiheen jälkeen enemmän omaksi itsekseen.&nb
Eri mieltä tuosta.
Muutoksen tarve ilmenee huonovointisuutena ja kohdistuu omaan itseen ja näyttäytyy pahantuulisuutena muille, mutta se ei näyttäydy kateutena.
Krooninen kateus on hyvin voimakkaasti sidoksissa narsistisiin piirteisiin ja peräisin jo ihan lapsuudesta asti. Siellä on vertailua ja huonommuuden tunnetta, joka on rakentunut koko persoonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs vaihtoehto
Muutoksen tarve.
Se voi olla työ -, parisuhde - , koulutus- tai suuri elämänmuutoksen tarve, kun ei tiedetä ikää eikä lapsihaaveita, ei uralla etenemistoiveita eikä muuttoajatuksia. Voi olla lukemattomia asioita, jotka varsinkin ikääntyessä tulevat eteen ja ratkaistaviksi.
Joillakin vain voi olla kapasiteettia ns. vaikka mihin ja jollakin tavoin he tietävät sen itsekin. Eikä muutoksen tarve ole tietenkään kenenkään syy vaan vain tämän ihmisen oma kasvun, uuden haasteen ja kehittymisen halu.
Ja sitten se näkyy näin käytöksessä ennenkuin ratkaisu tai ratkaisut löytyvät. Kriisi, joka on myös mahdollisuus sen lisäksi, että tulee hankaluuksia enemmäkin muutoksen jälkeen, voi joillakin olla raju.
Kun päätös syntyy, voi kaikki muuttua ja pääsee lopulta sille uralle ja tilanteeseen, johon oli toivonut ja voi tavallaan palata sen vaikean
Eri mieltä tuosta.
Muutoksen tarve ilmenee huonovointisuutena ja kohdistuu omaan itseen ja näyttäytyy pahantuulisuutena muille, mutta se ei näyttäydy kateutena.
Krooninen kateus on hyvin voimakkaasti sidoksissa narsistisiin piirteisiin ja peräisin jo ihan lapsuudesta asti. Siellä on vertailua ja huonommuuden tunnetta, joka on rakentunut koko persoonaan.
Tulee mieleen siskoni, jota koko lapsuus kehuttiin kilpaa kaikkialla. Koulumenestys oli erinomaista, harrastuksissa eteni erinomaisesti jne.
Mutta sitten oli kateellinen, kun itse lapsena sairastelin ja sain tästä tottakai hetken aikaa erityishuomiota. Teini-iässä oli kirjoittanut jopa lapun yöpöydälleni, kuinka tietää minun vain esittävän, ja kuinka huomionhakuinen p..... olin.
Muutoin siis siskoni oli aina se päätähti, jota huomioitiin ja kehuttiin kaikkialla. Mutta nämä muutamat sairasteluni ja niiden tuoma huomio oli hänelle liikaa, ja jopa niitä piti kadehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti tuollainen voi säilyä läpi elämän. Vanha tätini on koko ajan somessa kyttäämässä ja kirmaa aina panemaan markalla paremmaksi. Jollain on upea puutarha- no katsopa hänen! Toisen lapsella on hienot tittelit- no hänen on kuitenkin parempi ( totuutta reilusti kun väännellään). Joku juo skumppaa matkakohteessa- sinne on päästävä! Jatkuva kilpailu muiden kanssa, ettei vaan olisi missään yhtään huonompi.
Miksi ei etsisi sitä omaa sisäistä iloa ja merkityksellisyyttä?!
"Tulee mieleen siskoni, jota koko lapsuus kehuttiin kilpaa kaikkialla. Koulumenestys oli erinomaista, harrastuksissa eteni erinomaisesti jne.
Mutta sitten oli kateellinen, kun itse lapsena sairastelin ja sain tästä tottakai hetken aikaa erityishuomiota. Teini-iässä oli kirjoittanut jopa lapun yöpöydälleni, kuinka tietää minun vain esittävän, ja kuinka huomionhakuinen p..... olin.
Muutoin siis siskoni oli aina se päätähti, jota huomioitiin ja kehuttiin kaikkialla. Mutta nämä muutamat sairasteluni ja niiden tuoma huomio oli hänelle liikaa, ja jopa niitä piti kadehtia."
Sinäkin taidat olla sisarellesi kateellinen sanakäänteistäsi päätellen. On aivan tyypillisiä sanakäänteitä tuo, että kateuden kohde on tähti (jopa päätähti), erinomainen, erityishuomio, huomiohakuinen, kehuminen.
Lapsuudestahan tämä lähtee eli siitä, että saman perheen lapset ovat joko hyvin erilaisia tai sitten vanhemmat tekevät omalla toiminnallaan heistä erilaisia korostamalla eri piirteitä. Vanhempien vertailusta ja saadusta palautteesta lapsiin rakentuu ajatus siitä, että toinen on parempi. Ellei sitten todella ole niin, että jommalla kummalla on vaikkapa jokin diagnoosi tai merkittävästi heikompi älykkyys, jolloin erilaisuus korostuu niin, että se paremmin menestyvä on jopa "tähti", vaikka olisi tosiasiassa aivan tavallinen joka asiassa.
Kateus ilmenee juuri sillä tavalla, että noita päänsisäisiä paremmuuksia aidosti pidetään faktoina. Kateus on siinä mielessä harhaluuloisuutta. Kateuden kohde loistaa siellä omassa päänsisäisessä maailmassa oli tosiasiallinen tilanne mikä hyvänsä. Kateellinen mitätöi tuota sisäistä loistettaan, jota hän kateuden kohteelle antaa siinä koskaan onnistumatta. Vaikka kuinka mitätöisi ja haukkuisi, hänen sisäinen maailmansa totuus on silti se, että toinen on parempi, toinen on päätähti.
Juuri tuota ilmiötä tarkoitetaan, kun sanotaan, että kateus on hyvin lapsellinen tunne. Ne lapsuuden asetelmat säilyvät pahimmillaan vanhuuteen asti.
Vierailija kirjoitti:
"Tulee mieleen siskoni, jota koko lapsuus kehuttiin kilpaa kaikkialla. Koulumenestys oli erinomaista, harrastuksissa eteni erinomaisesti jne.
Mutta sitten oli kateellinen, kun itse lapsena sairastelin ja sain tästä tottakai hetken aikaa erityishuomiota. Teini-iässä oli kirjoittanut jopa lapun yöpöydälleni, kuinka tietää minun vain esittävän, ja kuinka huomionhakuinen p..... olin.
Muutoin siis siskoni oli aina se päätähti, jota huomioitiin ja kehuttiin kaikkialla. Mutta nämä muutamat sairasteluni ja niiden tuoma huomio oli hänelle liikaa, ja jopa niitä piti kadehtia."
Sinäkin taidat olla sisarellesi kateellinen sanakäänteistäsi päätellen. On aivan tyypillisiä sanakäänteitä tuo, että kateuden kohde on tähti (jopa päätähti), erinomainen, erityishuomio, huomiohakuinen, kehuminen.
Lapsuudestahan tämä lähtee eli siitä, että saman perheen lapset ovat joko hyvin erilaisia tai sitten vanhemmat tekevät omalla toimi
Kyllä, lapsena olin toisinaan kateellinen, kuten arvata saattaa tilanteessa, joissa sisaruksia kohdellaan epätasa-arvoisesti. Mutta itse en ollut kirjoittelemassa siskolleni haukkuvia lappuja tai vastaavaa.
Siskoni edelleen yrittää joka käänteessä korostaa sitä, mikä kaikki hänen elämässään on parempaa kuin minulla, mutta en siitä oikeastaan välitä. Pidän vain etäisyyttä.
Ja nytkään minä en häntä haukkunut. Kerroin, ettei hän kestänyt saamaani huomiota edes niissä tilanteissa, kun olin sairaalahoidon tarpeessa. Jopa se hetkellinen huomio oli häneltä valtavavasti pois, vaikka kaiken muun ajan hän oli huomion keskipiste.
Se, että kerron sen ääneen, ei taas enää ole kateutta.
Kuulostaa narsistilta. Mikään ei riitä. Jos jotain saa, tyytyväisyys siihen ei kauaa kestä. Pahenee ajan myötä ja kohta huomaat ettet enää tiedä kuka itse olet ja mitä haluat, kun kaikki aika ja energia menee narsistin oikkuihin. Tän tajuamisesta menee muutama vuosi eropäätökseen.
No et sinäkään kauhean mukavalta vaikuta kun kun toisen elämää noin kuvailet.. :D
"Johtuu varmaan siitä että on jumittanu pikkupaikkakunnalle ja tekee työtä jossa ei juuri älykkyttä tarvita, on tylsistynyt, matala koulutustaso, eikä juuri mitään sivistystä. Kapasiteetti riittää just työhön, kotiaskareiden ja perheen hoitoon."
Voin hetikin tunnistaa ap kirjoituksesta erään vanhan kaverini miehen. Ymmärrän sinua, olet saanut kumppaniksesi ja lastesi äidiksi kylän pahimman juor..uak...n. Hän sai tyylinsä perintönä äidiltään.
Olen itsekin yllättynyt miten järkyttävän katkeroitunut, pahansuompa ja kateellinen hän on kaikille ja kaikesta. Ei juuri positiivista sanaa kuulu hänen suustaan.
Toivottavasti tyttärenne ei peri hänen piirteitään.
Sairaita ihmisiä on paljon. Kannattaa tutustua kunnolla aluks.