Mitä tekisit tilanteessani?
Olet 37v kahden lapsen äiti, naimisissa. Et ole koskaan pettänyt, ohimennen ihastuksia tullut pari pitkän seurustelun ja liiton (15v) aikana.
Törmäät erään sattuman kautta mieheen, joka on sinua vanhempi, 51v. Hän on eronnut mutta uudessa parisuhteessa, lapset jo aikuisia ja asuvat omillaan.
Ihastut, sitten rakastut tämän parin vuoden aikana, jona toimitte yhteisen ”projektin” parissa.
Viestittelet miehen kanssa ”projektiin liittyvää” ensin ja sitten muita asioita: mökkeilystä, harrastuksista, matkustelusta. Huomaatte olevanne hyvin samanlaisia. Juttu luistaa. Liiankin hyvin. Olette tasapuolisia viestittelyssä; kumpikin aloittaa viestittelyä yhtä paljon, kummankaan ”rooli” tässä ei korostu.
Sitten yhtäkkkiä mies sanoo, ettei enää voi viestitellä - paitsi projektista. Hyväksyt tämän ilman muuta ja sanot että ymmärrät. Et enää viestittele. Muuta kuin pakolliset siitä projektista (ja itket, itket ja itket yksin autossa, puutarhatöitä tehdessä, jne missä kukaan ei näe...).
Et olisi koskaan voinut kuvitella mitään tällaista henkistä yhteyttä, tämä on ollut jotain sellaista jota et ole tiennyt olevan.
Kotona et kerro mitään. Kaikki menee kuten ennenkin. Rakastat miestäsi.
Tuo toinen mies on myös suhteessaan varmasti onnellinen, ainakin vaikuttaa siltä: matkustelee, elää normaalia elämää.
Pidätte taukoa. Sitten näette. Maa tuntuu järisevän allasi vielä näiden parin vuoden jälkeenkin. Mies vaikuttaa siltä, että on ikävöinyt, tekee puolestasi asioita ja välittää.
Kerrotko hänelle vihdoin tunteistasi? Vai annatko olla - kenties ikuisesti?
Kommentit (43)
Tämä on yleisempää kuin luullaan. Ap ei ole yksin.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävä tapa kirjoittaa.
"Sinä teet näin tai noin". Juu en tee. Minä olen aikuinen ihminen.
Tyylikeino. Ihme, jos et tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Sori nyt vaan, mutta mies vaikuttaa manipuloivalta.
Mieti ihan järkesi kanssa tekisitkö itse kenellekään samoin, että ensin raivataan tilaa työasioiden lisäksi kaikelle muullekin ja yhtäkkiä ilmoitat miten se ei käykään enää sinulle. Eikö olisi todella outoa ja ikävää?
Mielestäni romantisoit miehen ja suhteenne. Hän koskettaa sinussa tiettyjä tarpeita, kaipausta, unelmia, jotka sinun pitäisi osata sisällyttää elämäsi tärkeimpään ihmissuhteeseen avioliitossasi.
Jos suhteenne olisi normaali, tasaveroinen työsuhde voisit puhua miehelle suoraan, että mistäs nyt kiikastaa. Nyt annat miehen päättää kaikesta.
Tottakai hän näkee, että olet ihastunut häneen. Olet varmasti kutkuttanut hänen itsetuntoaan ja koettanut vähän aikaa leikkiä sinulla niin kuin kissa hiirellä, mutta nyt ryhdistäydy. Mies on ihan varmasti ok, osaa vetää oikeista naruista, mutta älä tuhlaa energiaasi häneen enempää.
Mies pelästyi omia tunteitaan sinua kohtaan ja päätti laittaa asialle pisteen. Ajatuksissa tuo ikäero sekä mahdollisesti lapsesi ja kaikki muu, mikä saattaisi pistää koko pakan ns. sekaisin. Hän on myös omalla tahollaan sitoutunut, eikä halua enää keikuttaa venettä. Kerran eronneena on tullut kantapään opittua viisautta siitä, mihin kaikki voisi johtaa. En usko, että pelailee. Me miehet ollaan yksinkertaisia, joten jos hän välittää sinusta, niin kuin kuvailit, voit kertoa asiasta hänelle. Fiksu mies, jos ei halua mitään, osaa kauniisti suhtautua asiaan. Pleijari? En usko. T: Mies
En nyt keksi, mitä kertomista tuossa on? Kyllähän se mies tietää, että olet häneen palavasti ihastunut, laittoihan hän stopin sille muulle viestittelyllekin, eli haluaa olla naisensa kanssa ilman stressiä.
Millaisia asioita tekee puolestasi - projektiin liittyviäkö? Varo. Jos mies haluaisi enemmän, eikö kertoisi? Tietysti voit antaa ymmärtää, ettei parisuhteesi ole onnellinen, mutta ellei siitä ole kyse, mies saa suotta perhe-elämästäsi huonon kuvan.
Voit yrittää kysyä miehen elämästä. Jos ei suostu kertomaan, tee johtopäätökset.
No, onhan se jo rakkautta, jos mies ap:n puolesta asioita tekee...
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yleisempää kuin luullaan. Ap ei ole yksin.
Uusioperheiden oireilevat teinit ovat kaikille teini-ikäisten lasten vanhemmille tuttuja teinin ystävien kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori nyt vaan, mutta mies vaikuttaa manipuloivalta.
Mieti ihan järkesi kanssa tekisitkö itse kenellekään samoin, että ensin raivataan tilaa työasioiden lisäksi kaikelle muullekin ja yhtäkkiä ilmoitat miten se ei käykään enää sinulle. Eikö olisi todella outoa ja ikävää?
Mielestäni romantisoit miehen ja suhteenne. Hän koskettaa sinussa tiettyjä tarpeita, kaipausta, unelmia, jotka sinun pitäisi osata sisällyttää elämäsi tärkeimpään ihmissuhteeseen avioliitossasi.
Jos suhteenne olisi normaali, tasaveroinen työsuhde voisit puhua miehelle suoraan, että mistäs nyt kiikastaa. Nyt annat miehen päättää kaikesta.
Tottakai hän näkee, että olet ihastunut häneen. Olet varmasti kutkuttanut hänen itsetuntoaan ja koettanut vähän aikaa leikkiä sinulla niin kuin kissa hiirellä, mutta nyt ryhdistäydy. Mies on ihan varmasti ok, osaa vetää oikeista naruista, mutta älä tuhlaa energiaasi häneen enempää.
Mies pelästyi omia tunteitaan sinua kohtaan ja päätti laittaa asialle pisteen. Ajatuksissa tuo ikäero sekä mahdollisesti lapsesi ja kaikki muu, mikä saattaisi pistää koko pakan ns. sekaisin. Hän on myös omalla tahollaan sitoutunut, eikä halua enää keikuttaa venettä. Kerran eronneena on tullut kantapään opittua viisautta siitä, mihin kaikki voisi johtaa. En usko, että pelailee. Me miehet ollaan yksinkertaisia, joten jos hän välittää sinusta, niin kuin kuvailit, voit kertoa asiasta hänelle. Fiksu mies, jos ei halua mitään, osaa kauniisti suhtautua asiaan. Pleijari? En usko. T: Mies
Hyvä kirjoitus. Mutta ”pelästyykö” mies koskaan omia tunteitaan? Tällä palstalla se on nuijittu alas jo monta kertaa..,
Petturi ja narsisti olet kun alat toista ihmistä vonkaamaan. Etkä todellakaan rakasta miestäsi. Kerro miehellesi pettäneesi hänet ja anoa eroa koska et ansaitse mitään. Kuvottava itserakas paska.
No ihan ensiksi miettisin muita kuin itseäni. Mitä tämä tekee lapsille, aviomiehelle, yhteiselle elämälle. Ja jos tämä toinen mies on edelleen tärkeämpi, ottaisin eron ja pitäisi kunnon pohdintatauon ja kun sitä nyt on kulunut vaikka vuosi, ottaisin yhteyttä tähän ihanaan mieheen ja katsoisin tuleeko siitä hommasta mitään vai ei. Eli sellainen puolentoista vuoden -kahden vuoden tuumaustako, josta osa ihan issekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävä tapa kirjoittaa.
"Sinä teet näin tai noin". Juu en tee. Minä olen aikuinen ihminen.
Tyylikeino. Ihme, jos et tiedä.
Tyylitön, huonon kirjoittajan, suoranaisen lässyttäjän ”keino”. Itseään arvostava ei sorru tuohon. Koska kysymys ap:stä, hän voi ”itsenään” kertoa faktat,lässyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Petturi ja narsisti olet kun alat toista ihmistä vonkaamaan. Etkä todellakaan rakasta miestäsi. Kerro miehellesi pettäneesi hänet ja anoa eroa koska et ansaitse mitään. Kuvottava itserakas paska.
Epäkypsän ihmisen tekstiä. Toivotan voimia elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävä tapa kirjoittaa.
"Sinä teet näin tai noin". Juu en tee. Minä olen aikuinen ihminen.
Tyylikeino. Ihme, jos et tiedä.
Tyylitön, huonon kirjoittajan, suoranaisen lässyttäjän ”keino”. Itseään arvostava ei sorru tuohon. Koska kysymys ap:stä, hän voi ”itsenään” kertoa faktat,lässyttämättä.
Tässä näköjään sama tyyppi kuin edellisessä lainauksessa. Voimia ja ymmärrystä.
Vierailija kirjoitti:
No ihan ensiksi miettisin muita kuin itseäni. Mitä tämä tekee lapsille, aviomiehelle, yhteiselle elämälle. Ja jos tämä toinen mies on edelleen tärkeämpi, ottaisin eron ja pitäisi kunnon pohdintatauon ja kun sitä nyt on kulunut vaikka vuosi, ottaisin yhteyttä tähän ihanaan mieheen ja katsoisin tuleeko siitä hommasta mitään vai ei. Eli sellainen puolentoista vuoden -kahden vuoden tuumaustako, josta osa ihan issekseen.
Eli tuumaustauko, jossa kärsisi kaikki osapuolet?!
Mies sanoi, etta pelkka tyoasioissa viestittely, koska naki etta homma meni raiteilta. Fiksu mies. Naki etta ihastunut ja pisti stopin.
Han oli vain ystavallinen osaltaan.
Ärsyttävä tapa kirjoittaa.
"Sinä teet näin tai noin". Juu en tee. Minä olen aikuinen ihminen.