Minulla on keino tuhota lasteni ja äitini välit äitini oman toiminnan ansiosta ja avulla, jos haluan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ois ollut hirveää, jos kotona ois syötetty pelkkää paskaa, koska vanhemmat eivät tajua, mikä on epäterveellistä paskaa ja moskaa. Miettikää NIITÄ lapsia, minkälaista pahoinpitelyä heille!

Ap

Eli ymmärsinkö oikein ap, että äitisi on hoikka, korkeastikoulutettu ja terveellistä ravintoa lapselleen tarjonnut äiti.  Aivan kamalaa.. :)

Se ei korvaa emotionaalisia laiminlyöntejä. Ja hän ei ollut korkeakoulutettu, mutta luojan kiitos käytöstavat eivät todellakaan olleet kuin jonkun rahvaan. Isä oli DI.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olisin todellakin kuollut häpeään, jos mun vanhempi ois ollut joku matalastikoulutettu alaluokkalainen läskitarzan.

Ap

Mikä sinun koulutuksesi on? Uteliaisuudesta kysyn...

Ei kuulu nyt tähän. Sen voin sanoa, että se on korkeampi kuin äidilläni. Muutenkin mulla oli heitä parempi tokari aina.

Ap

En vaan pysty käsittämään miten äitini ei koskaan osaa huomioida saati murehtia että miten lapsi selvisi mielenpahoittamisesta. Normaalit mummot paneutuvat juuri siihen!!! Niin että moni vanhempi melkein toivoo, että tulisi kasvatus- ja kurinpitotukea!!!!! Huono tietenkin sekin, jos ei mitään tapoja hallita. Mutta mun äidillä ei s a a t a n a muuta olekaan mielessä. Lapselle se on todella tuhoisaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

Niinkuin sanoin, hienoa että käsittelet ja olet myös etsinyt apua.

Obsessiivinen suhde äitiisi on siis yksi asia.

Toinen on se, että narsismi tilastollisesti periytyy jonkin verran. Tietoisena tästä faktasta kannattaa olla erittäin tarkkana kaikkia omia ajatuskulkuja, omaa kättäytymistä ja omaa puhetapaa kohtaan. Osa ajatuskuluista saattaa olla totta, mutta osa mahdollisesti värittyy johonkin suuntaan, jotta sisimpäsi pysyisi suojeltuna. Tämä tarkastelu on äärimmäisen vaikeaa, ja äärimmäisen tärkeää mikäli haluaa eteenpäin.

Joo, no se olisi ammatti-ihmisen asia 🤷‍♀️ Mä olen käynyt siellä aika laajalla spektrillä apua saamassa, missä se on? Ei todellakaan kiinnosta enää kaivella omaa mieltä ja minää palaakaan, koska se ei vie sen suojan läpi. Jos sellainen on.

Ap

Ammatti-ihminen johdattelee sinua tiedon lähteille, mutta suurimman työn joudut tekemään itse koettaessasi murtautua oman mielesi nostamien muurien läpi. Suosittelen että kokeilet vielä, vaikka se ei ole helppoa. Olet jo päässytkin eteenpäin, ja se on hienoa. Pidä kuitenkin myös niistä ajatuksista lomaa jos vaan voit. Koko ajan ei kannata analysoida itseään tai muita, se on rankkaa työtä. Hyvää yötä kuitenkin nyt, ja mukavaa alkavaa viikkoa.

Minun on kyllä vähän hankala uskoa että diplomi-insinööri on kasvattanut sinusta tuollaisen. Eikö hän ole opettanut ratkaisemaan ongelmia rauhassa ja järjellä?

T. Insinööriopiskelija

Mun äitini on täys s a a t a n a n paska, ja koska ette tukeneet minua yhtään toteutan aikeeni. Ja älä vastaa tähän v i t t u i l u l l a, tiedät, ettei se edistä lapselle mitään hyvää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

Niinkuin sanoin, hienoa että käsittelet ja olet myös etsinyt apua.

Obsessiivinen suhde äitiisi on siis yksi asia.

Toinen on se, että narsismi tilastollisesti periytyy jonkin verran. Tietoisena tästä faktasta kannattaa olla erittäin tarkkana kaikkia omia ajatuskulkuja, omaa kättäytymistä ja omaa puhetapaa kohtaan. Osa ajatuskuluista saattaa olla totta, mutta osa mahdollisesti värittyy johonkin suuntaan, jotta sisimpäsi pysyisi suojeltuna. Tämä tarkastelu on äärimmäisen vaikeaa, ja äärimmäisen tärkeää mikäli haluaa eteenpäin.

Joo, no se olisi ammatti-ihmisen asia 🤷‍♀️ Mä olen käynyt siellä aika laajalla spektrillä apua saamassa, missä se on? Ei todellakaan kiinnosta enää kaivella omaa mieltä ja minää palaakaan, koska se ei vie sen suojan läpi. Jos sellainen on.

Ap

Ammatti-ihminen johdattelee sinua tiedon lähteille, mutta suurimman työn joudut tekemään itse koettaessasi murtautua oman mielesi nostamien muurien läpi. Suosittelen että kokeilet vielä, vaikka se ei ole helppoa. Olet jo päässytkin eteenpäin, ja se on hienoa. Pidä kuitenkin myös niistä ajatuksista lomaa jos vaan voit. Koko ajan ei kannata analysoida itseään tai muita, se on rankkaa työtä. Hyvää yötä kuitenkin nyt, ja mukavaa alkavaa viikkoa.

No eivät he ole nähneet aiheelliseksi, jokainen vain kuuntelee kun analysoin loputtomiin itseäni. Olen kertonut ongelmakohdista (äitiys jne) mutta mitään ei tapahdu siis tiedon lähteille ohjaamisessa. Enkä mä mitään kirjoja lukisikaan. Siis koska sen kirjan pitäisi jotenkin vastata mun rikki menemiseen ja jos se ei vastaa siihen, se on turha kirja. Toisekseen en näe, että rikki mennyt ihminen voidaan korjata tiedolla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

Niinkuin sanoin, hienoa että käsittelet ja olet myös etsinyt apua.

Obsessiivinen suhde äitiisi on siis yksi asia.

Toinen on se, että narsismi tilastollisesti periytyy jonkin verran. Tietoisena tästä faktasta kannattaa olla erittäin tarkkana kaikkia omia ajatuskulkuja, omaa kättäytymistä ja omaa puhetapaa kohtaan. Osa ajatuskuluista saattaa olla totta, mutta osa mahdollisesti värittyy johonkin suuntaan, jotta sisimpäsi pysyisi suojeltuna. Tämä tarkastelu on äärimmäisen vaikeaa, ja äärimmäisen tärkeää mikäli haluaa eteenpäin.

Joo, no se olisi ammatti-ihmisen asia 🤷‍♀️ Mä olen käynyt siellä aika laajalla spektrillä apua saamassa, missä se on? Ei todellakaan kiinnosta enää kaivella omaa mieltä ja minää palaakaan, koska se ei vie sen suojan läpi. Jos sellainen on.

Ap

Ammatti-ihminen johdattelee sinua tiedon lähteille, mutta suurimman työn joudut tekemään itse koettaessasi murtautua oman mielesi nostamien muurien läpi. Suosittelen että kokeilet vielä, vaikka se ei ole helppoa. Olet jo päässytkin eteenpäin, ja se on hienoa. Pidä kuitenkin myös niistä ajatuksista lomaa jos vaan voit. Koko ajan ei kannata analysoida itseään tai muita, se on rankkaa työtä. Hyvää yötä kuitenkin nyt, ja mukavaa alkavaa viikkoa.

No eivät he ole nähneet aiheelliseksi, jokainen vain kuuntelee kun analysoin loputtomiin itseäni. Olen kertonut ongelmakohdista (äitiys jne) mutta mitään ei tapahdu siis tiedon lähteille ohjaamisessa. Enkä mä mitään kirjoja lukisikaan. Siis koska sen kirjan pitäisi jotenkin vastata mun rikki menemiseen ja jos se ei vastaa siihen, se on turha kirja. Toisekseen en näe, että rikki mennyt ihminen voidaan korjata tiedolla.

Ap

Varsinkin jos ihminen on mennyt rikki arvostelemalla, syyttämällä, minän viemisellä jne. Eli asioilla, jotka olisivat säilyneet rakkauden turvin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minun on kyllä vähän hankala uskoa että diplomi-insinööri on kasvattanut sinusta tuollaisen. Eikö hän ole opettanut ratkaisemaan ongelmia rauhassa ja järjellä?

T. Insinööriopiskelija

En asunut isän kanssa, joskin näin häntä joka viikko. Hän ei ollut paikalla kun äitini jätti tunteeni huomioimatta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun on kyllä vähän hankala uskoa että diplomi-insinööri on kasvattanut sinusta tuollaisen. Eikö hän ole opettanut ratkaisemaan ongelmia rauhassa ja järjellä?

T. Insinööriopiskelija

En asunut isän kanssa, joskin näin häntä joka viikko. Hän ei ollut paikalla kun äitini jätti tunteeni huomioimatta.

Ap

Ja koska lapsi ei tiedä, miten vihainen lapsi tulisi kohdata, ja millaista on terve vanhemman tunnetyöskentely, pullotin kaikki pahat tunteet sisääni, koska niin oli äidin mielestä oikein.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Koska mua harmitti, kun lapsi oli ensin iloinen ja katseli Schleich-vihkoa, ja oli hyvällä tuulella mutta sitten pahastui, tavallaan ihan tarpeettomasti, koska en tietenkään tarkoittanut kommenttiani arvosteluksi.

Mutta aivan kenen tahansa olisi syytä ymmärtää, että jos sadan euron tallipaketissa on pieni kissafigujri, niin sen ostaminen samalla lailla kuin yhden irrallisen kissan ei onnistu!

Ehkä lapsi sen tavallaan tajusikin, en tiedä mutta heitti silti vihon ja kynän pois takapenkille, kun sanoin asiasta.

Ap

No olisiko mahdollista, että juttelet lastesi kanssa siitä kissafiguurista vielä ja jos mahdollista, kysyt heiltä eikö oikea kissanpentu olisi kivempi? Jos joulupukki toisi heille kissan? Opetat sitten ystävällisesti lapsia vaihtamaan kisulin hiekat (vastuuseen kasvattaminen jne.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

Niinkuin sanoin, hienoa että käsittelet ja olet myös etsinyt apua.

Obsessiivinen suhde äitiisi on siis yksi asia.

Toinen on se, että narsismi tilastollisesti periytyy jonkin verran. Tietoisena tästä faktasta kannattaa olla erittäin tarkkana kaikkia omia ajatuskulkuja, omaa kättäytymistä ja omaa puhetapaa kohtaan. Osa ajatuskuluista saattaa olla totta, mutta osa mahdollisesti värittyy johonkin suuntaan, jotta sisimpäsi pysyisi suojeltuna. Tämä tarkastelu on äärimmäisen vaikeaa, ja äärimmäisen tärkeää mikäli haluaa eteenpäin.

Joo, no se olisi ammatti-ihmisen asia 🤷‍♀️ Mä olen käynyt siellä aika laajalla spektrillä apua saamassa, missä se on? Ei todellakaan kiinnosta enää kaivella omaa mieltä ja minää palaakaan, koska se ei vie sen suojan läpi. Jos sellainen on.

Ap

Ammatti-ihminen johdattelee sinua tiedon lähteille, mutta suurimman työn joudut tekemään itse koettaessasi murtautua oman mielesi nostamien muurien läpi. Suosittelen että kokeilet vielä, vaikka se ei ole helppoa. Olet jo päässytkin eteenpäin, ja se on hienoa. Pidä kuitenkin myös niistä ajatuksista lomaa jos vaan voit. Koko ajan ei kannata analysoida itseään tai muita, se on rankkaa työtä. Hyvää yötä kuitenkin nyt, ja mukavaa alkavaa viikkoa.

No eivät he ole nähneet aiheelliseksi, jokainen vain kuuntelee kun analysoin loputtomiin itseäni. Olen kertonut ongelmakohdista (äitiys jne) mutta mitään ei tapahdu siis tiedon lähteille ohjaamisessa. Enkä mä mitään kirjoja lukisikaan. Siis koska sen kirjan pitäisi jotenkin vastata mun rikki menemiseen ja jos se ei vastaa siihen, se on turha kirja. Toisekseen en näe, että rikki mennyt ihminen voidaan korjata tiedolla.

Ap

Terapeuteissa on paljon eroja. Koska olet kertomasi mukaan älykäs, niin osaat etsiä sellaisen jolla on mahdollisimman laaja ja kattava koulutus ja kokemus. Ja näitäkin kannattaa kokeilla useampaa jos on mahdollisuus.

Tiedon lähteellä tarkoitan sitä, että hyvä terapeutti osaa osoittaa hienovaraisesti sinulle ajattelustasi kohtia, joiden kautta saattaisit päästä ajatusketjujesi juurille ilman että suojaus ehtii täysiä päälle. Jos onnistut tässä kerran, niin onnistut toisenkin kerran ja niin edelleen.

Ei tämä kristalli(vai kivi?)kissa voi olla oikea ihminen. Mä luulen kuulkaas, että se on joku provoiluun hurahtanut yksinäinen ihminen, joka ei kehtaa liikkua ihmisten ilmoilla ja haalii sosiaalisen vuorovaikutuksen rippeitä tältä palstalta. Kunhan on joku, joka vastaa jotain. Oikeastaan tämä hulluus on aika nerokasta, voi hyvällä tekosyyllä vuodesta toiseen "tunnistettavasti" tarinoida tutussa seurassa. Vauvan ylisuositulla AV:lla on aina lukijoita ja mikäs ei heitä kiinnostaisi jos narkut ja lapset ja äitisuhteet, tadaa! Ei tämä vaan mitenkään voi olla oikea ihminen. Eihän? 😥

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun on kyllä vähän hankala uskoa että diplomi-insinööri on kasvattanut sinusta tuollaisen. Eikö hän ole opettanut ratkaisemaan ongelmia rauhassa ja järjellä?

T. Insinööriopiskelija

En asunut isän kanssa, joskin näin häntä joka viikko. Hän ei ollut paikalla kun äitini jätti tunteeni huomioimatta.

Ap

Ja koska lapsi ei tiedä, miten vihainen lapsi tulisi kohdata, ja millaista on terve vanhemman tunnetyöskentely, pullotin kaikki pahat tunteet sisääni, koska niin oli äidin mielestä oikein.

Ap

Ehdotitko koskaan että muuttaisit isän luokse asumaan?

Rakkaudellista ois esim. kertoa, että toimin todella upeasti lapsen kanssa autossa, paljon paremmin, kuin äitini aikoinaan ja antaa myötätuntoa sille, etten MÄ saanut KOSKAAN mitään oman lapseni tasoista tunnetason hyväksyntää ja läsnäoloa! Ja käydä siitä mun raivoni, vihani ja kiukkuni läpi!

Mutta ei terapeutit osaa. Ei ne tajua. Ne ovat HUONOJA JA soveltuvat vain potilaan itseanalyysiin. Eivät hoitamaan, korjaamaan tai parantamaan mitään. S a a t a n a n paskiaiset.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

Niinkuin sanoin, hienoa että käsittelet ja olet myös etsinyt apua.

Obsessiivinen suhde äitiisi on siis yksi asia.

Toinen on se, että narsismi tilastollisesti periytyy jonkin verran. Tietoisena tästä faktasta kannattaa olla erittäin tarkkana kaikkia omia ajatuskulkuja, omaa kättäytymistä ja omaa puhetapaa kohtaan. Osa ajatuskuluista saattaa olla totta, mutta osa mahdollisesti värittyy johonkin suuntaan, jotta sisimpäsi pysyisi suojeltuna. Tämä tarkastelu on äärimmäisen vaikeaa, ja äärimmäisen tärkeää mikäli haluaa eteenpäin.

Joo, no se olisi ammatti-ihmisen asia 🤷‍♀️ Mä olen käynyt siellä aika laajalla spektrillä apua saamassa, missä se on? Ei todellakaan kiinnosta enää kaivella omaa mieltä ja minää palaakaan, koska se ei vie sen suojan läpi. Jos sellainen on.

Ap

Ammatti-ihminen johdattelee sinua tiedon lähteille, mutta suurimman työn joudut tekemään itse koettaessasi murtautua oman mielesi nostamien muurien läpi. Suosittelen että kokeilet vielä, vaikka se ei ole helppoa. Olet jo päässytkin eteenpäin, ja se on hienoa. Pidä kuitenkin myös niistä ajatuksista lomaa jos vaan voit. Koko ajan ei kannata analysoida itseään tai muita, se on rankkaa työtä. Hyvää yötä kuitenkin nyt, ja mukavaa alkavaa viikkoa.

No eivät he ole nähneet aiheelliseksi, jokainen vain kuuntelee kun analysoin loputtomiin itseäni. Olen kertonut ongelmakohdista (äitiys jne) mutta mitään ei tapahdu siis tiedon lähteille ohjaamisessa. Enkä mä mitään kirjoja lukisikaan. Siis koska sen kirjan pitäisi jotenkin vastata mun rikki menemiseen ja jos se ei vastaa siihen, se on turha kirja. Toisekseen en näe, että rikki mennyt ihminen voidaan korjata tiedolla.

Ap

Terapeuteissa on paljon eroja. Koska olet kertomasi mukaan älykäs, niin osaat etsiä sellaisen jolla on mahdollisimman laaja ja kattava koulutus ja kokemus. Ja näitäkin kannattaa kokeilla useampaa jos on mahdollisuus.

Tiedon lähteellä tarkoitan sitä, että hyvä terapeutti osaa osoittaa hienovaraisesti sinulle ajattelustasi kohtia, joiden kautta saattaisit päästä ajatusketjujesi juurille ilman että suojaus ehtii täysiä päälle. Jos onnistut tässä kerran, niin onnistut toisenkin kerran ja niin edelleen.

Sä oot ihan kujalla, tässä mistään ajattelusta ole kyse! Vaan siitä, ettei mua ole rakastettu!!!!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

Niinkuin sanoin, hienoa että käsittelet ja olet myös etsinyt apua.

Obsessiivinen suhde äitiisi on siis yksi asia.

Toinen on se, että narsismi tilastollisesti periytyy jonkin verran. Tietoisena tästä faktasta kannattaa olla erittäin tarkkana kaikkia omia ajatuskulkuja, omaa kättäytymistä ja omaa puhetapaa kohtaan. Osa ajatuskuluista saattaa olla totta, mutta osa mahdollisesti värittyy johonkin suuntaan, jotta sisimpäsi pysyisi suojeltuna. Tämä tarkastelu on äärimmäisen vaikeaa, ja äärimmäisen tärkeää mikäli haluaa eteenpäin.

Joo, no se olisi ammatti-ihmisen asia 🤷‍♀️ Mä olen käynyt siellä aika laajalla spektrillä apua saamassa, missä se on? Ei todellakaan kiinnosta enää kaivella omaa mieltä ja minää palaakaan, koska se ei vie sen suojan läpi. Jos sellainen on.

Ap

Ammatti-ihminen johdattelee sinua tiedon lähteille, mutta suurimman työn joudut tekemään itse koettaessasi murtautua oman mielesi nostamien muurien läpi. Suosittelen että kokeilet vielä, vaikka se ei ole helppoa. Olet jo päässytkin eteenpäin, ja se on hienoa. Pidä kuitenkin myös niistä ajatuksista lomaa jos vaan voit. Koko ajan ei kannata analysoida itseään tai muita, se on rankkaa työtä. Hyvää yötä kuitenkin nyt, ja mukavaa alkavaa viikkoa.

No eivät he ole nähneet aiheelliseksi, jokainen vain kuuntelee kun analysoin loputtomiin itseäni. Olen kertonut ongelmakohdista (äitiys jne) mutta mitään ei tapahdu siis tiedon lähteille ohjaamisessa. Enkä mä mitään kirjoja lukisikaan. Siis koska sen kirjan pitäisi jotenkin vastata mun rikki menemiseen ja jos se ei vastaa siihen, se on turha kirja. Toisekseen en näe, että rikki mennyt ihminen voidaan korjata tiedolla.

Ap

Terapeuteissa on paljon eroja. Koska olet kertomasi mukaan älykäs, niin osaat etsiä sellaisen jolla on mahdollisimman laaja ja kattava koulutus ja kokemus. Ja näitäkin kannattaa kokeilla useampaa jos on mahdollisuus.

Tiedon lähteellä tarkoitan sitä, että hyvä terapeutti osaa osoittaa hienovaraisesti sinulle ajattelustasi kohtia, joiden kautta saattaisit päästä ajatusketjujesi juurille ilman että suojaus ehtii täysiä päälle. Jos onnistut tässä kerran, niin onnistut toisenkin kerran ja niin edelleen.

Ja että siihen liittyy TÄYSIN OIKEUTETTUA vihaa ja raivoa. Se ei ole mikään s a a t a n a n ajatusjuttu, vaan se on 1000% tunnejuttu ja terapautin pitäisi osata HOITAA niitä tunteita!!!!!! Mutta eivät ne osaa!!!!!!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska mua harmitti, kun lapsi oli ensin iloinen ja katseli Schleich-vihkoa, ja oli hyvällä tuulella mutta sitten pahastui, tavallaan ihan tarpeettomasti, koska en tietenkään tarkoittanut kommenttiani arvosteluksi.

Mutta aivan kenen tahansa olisi syytä ymmärtää, että jos sadan euron tallipaketissa on pieni kissafigujri, niin sen ostaminen samalla lailla kuin yhden irrallisen kissan ei onnistu!

Ehkä lapsi sen tavallaan tajusikin, en tiedä mutta heitti silti vihon ja kynän pois takapenkille, kun sanoin asiasta.

Ap

No olisiko mahdollista, että juttelet lastesi kanssa siitä kissafiguurista vielä ja jos mahdollista, kysyt heiltä eikö oikea kissanpentu olisi kivempi? Jos joulupukki toisi heille kissan? Opetat sitten ystävällisesti lapsia vaihtamaan kisulin hiekat (vastuuseen kasvattaminen jne.).

Äh, se on bygones. Lapsi alkoi jo silmät säihkyen jutella toista asiaa, kun päästiin perille ja sisään.

Ap

Se taloyhtiölänkytys oli parempi. Palaa siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun on kyllä vähän hankala uskoa että diplomi-insinööri on kasvattanut sinusta tuollaisen. Eikö hän ole opettanut ratkaisemaan ongelmia rauhassa ja järjellä?

T. Insinööriopiskelija

En asunut isän kanssa, joskin näin häntä joka viikko. Hän ei ollut paikalla kun äitini jätti tunteeni huomioimatta.

Ap

Ja koska lapsi ei tiedä, miten vihainen lapsi tulisi kohdata, ja millaista on terve vanhemman tunnetyöskentely, pullotin kaikki pahat tunteet sisääni, koska niin oli äidin mielestä oikein.

Ap

Ehdotitko koskaan että muuttaisit isän luokse asumaan?

Kyllä ehdotin. Äidin vastaus siihen oli, että isäs kasvattamana et tule tulemaan kenenkään kanssa toimeen. Eli manipuloi lasta pelolla. Isäni ei toki ollut täydellinen, mutta hän oli mukava. Mutta sekin oli sit väärin ajateltu.

Ap