Minulla on keino tuhota lasteni ja äitini välit äitini oman toiminnan ansiosta ja avulla, jos haluan

Vierailija kirjoitti:

Jos hänelle sitten sanoo, että tuo ei auta minua, niin hän alkaa aina huutaa. Koskaan ei sano, että ”en mä taidakaan olla virheetön ja täydellinen. Ja tietää.” Vaikka pitäisi.

Ap

Minusta tällainen munapää pitää voida paljastaa lapsenlapsille.

Ap

Että sellainen kissanoksennus tällä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Niin no tämä saattaa olla, mutta se ei liity itse ongelmaan. Ja normaaleista suuri osa on vain tyhmempiä, kuin minä. Eli se, etteivät he toimi samoin kuin minä ei vielä kerro millään lailla siitä, että heidän tapansa olisi fiksumpi, parempi tai ratkaisevampi. En tajua mitä HE edes oikeasti saavat palstallaolosta? Täysin puolivillaista nönnönnöötä, joka tuskin antaa edes ajatuksen aihetta heille itselleen. Mitä hienoa siinäon? Ovat vain niin tyhmiä tai arkoja.

Et toiaan arvostellut itse ongelmaa, en itsekään tajua, mikä siihen liittyvässä ajattelussani esim. tähän ketjuun liittyen olisi arvosteltavaa. Tietysti sitä sopii miettiä, että mikä vaikutus teolla olisi lapseen, jonka käytöksestä se oli, mutta itse ajattelen niin, että mitä vanhempi lapsi sen pinnallisempi merkitys hänelle.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Muutenkin, miksi ajattelet, että kokisin tämän olevan ihan normaalia ? Eikö mieleesi tule vaihtoehtoa, että olen valinnut toimia poikkeavalla ja epänormaalilla tavalla? Sehän voi AIVAN HYVIN olla valinta. En vain ole katsonut kyseisestä poikkeavalla tavalla toimimisesta löytyvän sellaisia riskejä, jotka eivät kävisi.

Ihmettelisin myös sitä raukkaa, joka haluaisi poikkavasti käyttäytyvälle ihmiselle jotain pahaa. Samanlainen ihminen, kuin Vastaamon hakkeri.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

En mä sille mitään mahda, että palstalaiset eivät ole käsitelleet terapioissa sisimpiään ja ovat tyhmiä kuin lumiukot ja koittavat satuttaa, vahingoittaa ja kiusata. No, niin mäkin äitiäni, mutta perustellusti! Hän on satuttanut minua ja luulee edelleen olevansa täysin viaton äiti ja ihminen.

Mä olen käynyt terapioissa apua hakemassa NIIN PALJON, että omaa itseä on tullut käsiteltyä IHAN LIIKAA sen avun SAAMISEN SIJAAN!!!! Sille mä en voi mitään. Miksei terapeutti osaa korjata sellaista, mikä on rikottu????? Siksi sinne terapiaan menee.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, että ajattelit äänittää äitisi kommentit kaikesta lapsesi huonosta käytöksestä n. 10v ajalta ja soittaa sen sit teinille?

Muistatko kun heitit sen kynän ja vihkon auton penkille? No näin mummo sanoi.. ja käydä näin läpi lapsesi kaikki virheet tiheällä kammalla?

Ja oletat, että lapsesi kokee, että mummo ei välitä, mutta ei reagoi negatiivisesti äitiinsä joka seisoo vieressä ja muistuttaa kuinka ei ole unohtanut yhtään lapsensa virhettä. Päin vastoin on kertonut kaikki eteenpäin mummolle ja vielä nauhoittanut ne keskustelut soittaakseen ne hänelle vuosien päästä.

Vinkki tulet satuttamaan tuolla lastasi ja teet enemmän hallaa hänen ja sinun väleille, kuin hänen ja mummonsa väleille. Koetko oikeasti, että lapsesi murhe on pieni hinta kostosta omalle äidillesi?

Juuri näin! 

Kuvitteletko sinä ap, että lapsesi ajattelee automaattisesti, että mummo ei välitä ja mummo on hullu?

Kuvitteletko, että lapsi ei tajuaisi sitä, että on täysin epänormaalia ja pahantahtoista antaa lapselle kuultavaksi joitakin mummon kanssa käytyjä nauhoitettuja keskusteluja jossa sinä puit lapsen käytöstä mummon kanssa. 

Sinun pitäisi rakastaa ja suojella lapsiasi, mutta käytätkin heitä vain koston välineenä?!

Ihan käsittämätöntä. Ymmärrätkö ap, että käytökselläsi viimeistelet sen, että lapsesikin pitävät sinua sekopäisenä?

No jos lapsi EI KOE, että mummo ei välitä, kannattaako sitä puhelun soittamista itten ottaa niin dramaattisesti?

Mikä siinä silloin olisi se paha viesti, jonka takia olisin hullu? Lapset eivät ajattele vanhemman olevan hulluja, elleivät halua kieltää tosiasioita, kuten esim. että vanhempaa on loukattu ja tämän käytös johtuu siitä. Ja koska vanhempi ymmärsi heidän loukattua käytöstään, heillä ei ole syytä tuomita ja arvostella vanhempaa.

Ja jos taas lapsi kokee, että mummo ei välitä, niin tuskinpa mä siihen syypää olen.

Ap

Voi apua.. sä olet aika kuutamolla. Miksi sinä sotket viattomat lapsesi omiin kostofantasioihisi? Ymmärrätkö, että sinun lapsiesi ei pitäisi joutua millään tavalla joutua osalliseksi sinun ja äitisi välisiin sekoiluihin? Säästä edes heidät, mikäli rakastat heitä oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, että ajattelit äänittää äitisi kommentit kaikesta lapsesi huonosta käytöksestä n. 10v ajalta ja soittaa sen sit teinille?

Muistatko kun heitit sen kynän ja vihkon auton penkille? No näin mummo sanoi.. ja käydä näin läpi lapsesi kaikki virheet tiheällä kammalla?

Ja oletat, että lapsesi kokee, että mummo ei välitä, mutta ei reagoi negatiivisesti äitiinsä joka seisoo vieressä ja muistuttaa kuinka ei ole unohtanut yhtään lapsensa virhettä. Päin vastoin on kertonut kaikki eteenpäin mummolle ja vielä nauhoittanut ne keskustelut soittaakseen ne hänelle vuosien päästä.

Vinkki tulet satuttamaan tuolla lastasi ja teet enemmän hallaa hänen ja sinun väleille, kuin hänen ja mummonsa väleille. Koetko oikeasti, että lapsesi murhe on pieni hinta kostosta omalle äidillesi?

Juuri näin! 

Kuvitteletko sinä ap, että lapsesi ajattelee automaattisesti, että mummo ei välitä ja mummo on hullu?

Kuvitteletko, että lapsi ei tajuaisi sitä, että on täysin epänormaalia ja pahantahtoista antaa lapselle kuultavaksi joitakin mummon kanssa käytyjä nauhoitettuja keskusteluja jossa sinä puit lapsen käytöstä mummon kanssa. 

Sinun pitäisi rakastaa ja suojella lapsiasi, mutta käytätkin heitä vain koston välineenä?!

Ihan käsittämätöntä. Ymmärrätkö ap, että käytökselläsi viimeistelet sen, että lapsesikin pitävät sinua sekopäisenä?

No jos lapsi EI KOE, että mummo ei välitä, kannattaako sitä puhelun soittamista itten ottaa niin dramaattisesti?

Mikä siinä silloin olisi se paha viesti, jonka takia olisin hullu? Lapset eivät ajattele vanhemman olevan hulluja, elleivät halua kieltää tosiasioita, kuten esim. että vanhempaa on loukattu ja tämän käytös johtuu siitä. Ja koska vanhempi ymmärsi heidän loukattua käytöstään, heillä ei ole syytä tuomita ja arvostella vanhempaa.

Ja jos taas lapsi kokee, että mummo ei välitä, niin tuskinpa mä siihen syypää olen.

Ap

Voi apua.. sä olet aika kuutamolla. Miksi sinä sotket viattomat lapsesi omiin kostofantasioihisi? Ymmärrätkö, että sinun lapsiesi ei pitäisi joutua millään tavalla joutua osalliseksi sinun ja äitisi välisiin sekoiluihin? Säästä edes heidät, mikäli rakastat heitä oikeasti.

Itse ajattelen niin, että elämässä on väistämättä ikäviäkin asioita, miksi niiltä pitäisi suojella lapsia? Annattehan aikanaan lastenne ajaa autoakin, se voi tappaa heidät. Olette vastuuttomia. Toki pahat asiat tulee minimoida, mutta tämä ei mahdu siihen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, että ajattelit äänittää äitisi kommentit kaikesta lapsesi huonosta käytöksestä n. 10v ajalta ja soittaa sen sit teinille?

Muistatko kun heitit sen kynän ja vihkon auton penkille? No näin mummo sanoi.. ja käydä näin läpi lapsesi kaikki virheet tiheällä kammalla?

Ja oletat, että lapsesi kokee, että mummo ei välitä, mutta ei reagoi negatiivisesti äitiinsä joka seisoo vieressä ja muistuttaa kuinka ei ole unohtanut yhtään lapsensa virhettä. Päin vastoin on kertonut kaikki eteenpäin mummolle ja vielä nauhoittanut ne keskustelut soittaakseen ne hänelle vuosien päästä.

Vinkki tulet satuttamaan tuolla lastasi ja teet enemmän hallaa hänen ja sinun väleille, kuin hänen ja mummonsa väleille. Koetko oikeasti, että lapsesi murhe on pieni hinta kostosta omalle äidillesi?

Juuri näin! 

Kuvitteletko sinä ap, että lapsesi ajattelee automaattisesti, että mummo ei välitä ja mummo on hullu?

Kuvitteletko, että lapsi ei tajuaisi sitä, että on täysin epänormaalia ja pahantahtoista antaa lapselle kuultavaksi joitakin mummon kanssa käytyjä nauhoitettuja keskusteluja jossa sinä puit lapsen käytöstä mummon kanssa. 

Sinun pitäisi rakastaa ja suojella lapsiasi, mutta käytätkin heitä vain koston välineenä?!

Ihan käsittämätöntä. Ymmärrätkö ap, että käytökselläsi viimeistelet sen, että lapsesikin pitävät sinua sekopäisenä?

No jos lapsi EI KOE, että mummo ei välitä, kannattaako sitä puhelun soittamista itten ottaa niin dramaattisesti?

Mikä siinä silloin olisi se paha viesti, jonka takia olisin hullu? Lapset eivät ajattele vanhemman olevan hulluja, elleivät halua kieltää tosiasioita, kuten esim. että vanhempaa on loukattu ja tämän käytös johtuu siitä. Ja koska vanhempi ymmärsi heidän loukattua käytöstään, heillä ei ole syytä tuomita ja arvostella vanhempaa.

Ja jos taas lapsi kokee, että mummo ei välitä, niin tuskinpa mä siihen syypää olen.

Ap

Voi apua.. sä olet aika kuutamolla. Miksi sinä sotket viattomat lapsesi omiin kostofantasioihisi? Ymmärrätkö, että sinun lapsiesi ei pitäisi joutua millään tavalla joutua osalliseksi sinun ja äitisi välisiin sekoiluihin? Säästä edes heidät, mikäli rakastat heitä oikeasti.

Paha pitää toki minimoida, mutta tämä ei mahdu niin pieneen koriin. Tää on niin iso asia mulle. Lapsetkin kärsivät siitä. Mitipä joku läski äiti? Miten kehtaa olla läski ja verisuonet täynnä rasvaa, vaikka on vanhempi? Sellainen vahingoittaa lapsia. Paska esimerkki.

Ap

Tai miten joku vanhempi kehtaa vaatia lastaan harrastamaan jotain? Lapsi jos ei halua. Se voi aiheuttaa lapselle paljon stressiä ja vanhempi ei vain piittaa eikä auta siitä pois. Kyllä mä pahanteot lapsia kohtaan tiedän ja olen itse kokenut kaikenlaista pahaa.

Ap

Mä olisin todellakin kuollut häpeään, jos mun vanhempi ois ollut joku matalastikoulutettu alaluokkalainen läskitarzan.

Ap

Ja ois ollut hirveää, jos kotona ois syötetty pelkkää paskaa, koska vanhemmat eivät tajua, mikä on epäterveellistä paskaa ja moskaa. Miettikää NIITÄ lapsia, minkälaista pahoinpitelyä heille!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

Niinkuin sanoin, hienoa että käsittelet ja olet myös etsinyt apua.

Obsessiivinen suhde äitiisi on siis yksi asia.

Toinen on se, että narsismi tilastollisesti periytyy jonkin verran. Tietoisena tästä faktasta kannattaa olla erittäin tarkkana kaikkia omia ajatuskulkuja, omaa kättäytymistä ja omaa puhetapaa kohtaan. Osa ajatuskuluista saattaa olla totta, mutta osa mahdollisesti värittyy johonkin suuntaan, jotta sisimpäsi pysyisi suojeltuna. Tämä tarkastelu on äärimmäisen vaikeaa, ja äärimmäisen tärkeää mikäli haluaa eteenpäin.

On ihan v i t u n jeesustelua, että lapset voi säästää kaikelta pahalta. Nope.

Meidän lapsilla on moni asia hyvin, kyllä sinne joukkoon muutama kriisikin mahtuu. Mites ne lapset, jotka viiltelee ja joita ei kuuntele kukaan? Hyi olkoon niitten vanhempia sitte?!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

Niinkuin sanoin, hienoa että käsittelet ja olet myös etsinyt apua.

Obsessiivinen suhde äitiisi on siis yksi asia.

Toinen on se, että narsismi tilastollisesti periytyy jonkin verran. Tietoisena tästä faktasta kannattaa olla erittäin tarkkana kaikkia omia ajatuskulkuja, omaa kättäytymistä ja omaa puhetapaa kohtaan. Osa ajatuskuluista saattaa olla totta, mutta osa mahdollisesti värittyy johonkin suuntaan, jotta sisimpäsi pysyisi suojeltuna. Tämä tarkastelu on äärimmäisen vaikeaa, ja äärimmäisen tärkeää mikäli haluaa eteenpäin.

Joo, no se olisi ammatti-ihmisen asia 🤷‍♀️ Mä olen käynyt siellä aika laajalla spektrillä apua saamassa, missä se on? Ei todellakaan kiinnosta enää kaivella omaa mieltä ja minää palaakaan, koska se ei vie sen suojan läpi. Jos sellainen on.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap ihan toivoton tapaus tunnu olevan kun kuitenkin tuntuu haluavansa lapselleen hyvää ja pohtii omia toimiaan. Kyllä uskoisin että jos Ap vaan löytää hyvän terapeutin ja on valmis jatkamaan tästä pisteestä eteenpäin, niin on mahdollista saada noita ajatuskuvioita oikaistua. Toivon Ap sinulle kaikkea hyvää, ja toivon että löydät osaavan terapeutin! Kyllä niitä on, vaikka saattaa joutua ensin kokeilemaan useamman.

Mikähän ajatuskuvio tässä kaipaa oikaisua?

Ap

Se onkin kaikista suurin haasteesi, huomata että mikä tilassasi on tervettä ja mikä on vahingollista ajatuskierrettä. Sellaisille asioille on itse sokea, mutta kovalla työllä voi alkaa nähdä enemmän ja asiat alkavat muuttua. Sinussa on varmasti paljon hyvää ja osaat analysoida itseäsi, mutta kaikkea et vieläkään näe. Hyvä terapeutti voi jatkaa kanssasi siitä mihin asti olet nyt jo päässyt. Tämä palsta on luultavasti sinulle haitallinen, koska ihmiset ovat täällä kärkkäitä ja kääntävät puhettasi helposti takaisin noihin kostonhimoisiin ajatuskulkuihin. Tsemppiä Ap!

Vahingollista ajatuskierrettä? No, mikä on?

Ap

Pakkomielteinen suhteesi äitiisi.

Käsittelet tätä julkisella keskustelupalstalla yksityiskohtaisesti. Jos tarkkailet palstaa, niin kukaan muu täällä ei käsittele näin suurissa viestimäärissä yhtä asiaa vuosikaupalla. Ymmärrettävää se tietysti on kaiken kokemasi jälkeen.

Nuo puheesi tuntuvat sinusta ihan normaaleilta, mutta jos tarkkailet ympäristöä niin huomaat selkeitä eroja siinä miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja mistä aiheista he puhuvat ja kuinka paljon.

Kuten sanoin niin tämä on suuri haasteesi.

Jos mulla on tällainen ongelma, jota mä voin käsitellä tällaisella palstalla, niin mua kiinnostaa ennemmin syyt sille, että miksi mä HALUAISIN toimia niin kuin NORMAALIT ihmiset, eli paljon tyhmemmin ja ei-avautua asioista täällä? Siis MIKSI?????? Ei se mulle olisi merkki omasta normaliudestani, sehän ois kuin Keisarin uudet vaatteet, eikö niin?

”Koska en käyttäydy epänormaalisti, en tunne epänormaalisti?” Sitä ei ole, jos leikin, ettei sitä ole? Ja siis tunnen toisaalta normaalisti, mutta aika harva on kaivellut itsestään niitä juttuja vain esille niin paljon kuin mä oon. Tunteakseen näin erilailla, kuin aivolobotomian alaiset. Ihminen on aivolobotomiassa, kunnes se käsittelee sisintään riitttävän kauan. Ja en ole huvikseen sitä käsitellyt, vaan olen etsinyt apua!!!

Ap

Niinkuin sanoin, hienoa että käsittelet ja olet myös etsinyt apua.

Obsessiivinen suhde äitiisi on siis yksi asia.

Toinen on se, että narsismi tilastollisesti periytyy jonkin verran. Tietoisena tästä faktasta kannattaa olla erittäin tarkkana kaikkia omia ajatuskulkuja, omaa kättäytymistä ja omaa puhetapaa kohtaan. Osa ajatuskuluista saattaa olla totta, mutta osa mahdollisesti värittyy johonkin suuntaan, jotta sisimpäsi pysyisi suojeltuna. Tämä tarkastelu on äärimmäisen vaikeaa, ja äärimmäisen tärkeää mikäli haluaa eteenpäin.

Lisäksi en itse usko, että ongelman vastaus olisi jonkin suojan taakse pääseminen, minusta se vastaus on haavoittuvuuden korjaaminen ja eheyttäminen ja itse näen siihen ainoana apuna ja keinona rakkauden. Ja pidän sitä myös suhteellisen turhana toiveena löytää. Enkä tarkoita jostain ihmisestä, vaan ylipäätään. Koska se pääsääntöisesti tulisi toisen ihmisen kautta tai välityksellä. Mutta ei varsinaisesti terapian, koska se ei ole aitoa ELÄMÄÄ. Siellä voidaan laittaa kaikki kuntoon teoriassa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja ois ollut hirveää, jos kotona ois syötetty pelkkää paskaa, koska vanhemmat eivät tajua, mikä on epäterveellistä paskaa ja moskaa. Miettikää NIITÄ lapsia, minkälaista pahoinpitelyä heille!

Ap

Eli ymmärsinkö oikein ap, että äitisi on hoikka, korkeastikoulutettu ja terveellistä ravintoa lapselleen tarjonnut äiti.  Aivan kamalaa.. :)

Vierailija kirjoitti:

Mä olisin todellakin kuollut häpeään, jos mun vanhempi ois ollut joku matalastikoulutettu alaluokkalainen läskitarzan.

Ap

Mikä sinun koulutuksesi on? Uteliaisuudesta kysyn...

Vanhemmat tekevät kaikenlaista rakkaudetonta paskaa lapsiaan kohtaan. Esim. joku läski rsvaverisuoniäiti, tai joku s a a t a n a n ahdasmielinen koiraihminen tekevät rakkaudettomia tekoja päivittäin lapsiaan kohtaan, (toinen ei pidä itsestään huolta ollakseen läsnä kauan ja toinen istuttaa vihamielisiä ajatusmalleja lasten sydämiin) mutta KOSKA he eivät itse edes tiedosta omaa paskuuttaan ihmisinä, heitä ei edes syytetä rakkaudettomuudestaan.

Ei se ole syy sanoa mun olevan heitä pahempi, vaikka tiedostankin että lasten sotkeminen ei ole rakkaudellista. Mullakin on syyt, samoin kuin läskillä ja ahdasmielisellä.

Ap