"Aamu"pahoinvoinnista kysymys.
Miten tähän pahoinvointiin pitäisi helpottaa se, että sängyn vierellä on aamupalaa jota syö ennen kuin nousee?
Itse ainakin herään monesti jo ennen kelloa järkyttävään oksetusoloon johon syöminen ei kyllä auta. Syömättömyyskään ei kyllä oo hyvä.
Sen lisäksi et etova olo on 24/7 ja lisäksi huimaa.
Alan olemaan valmis melkeen jo aborttiin koska mikään ei auta. Napostelen koko ajan jotain, rusinoita, manteleita tms. Ja B6-vitamiinia x3 päivässä kun senkin pitäis auttaa.
Viikot nyt 5+5 vasta ja viikon verran oon itkien yrittänyt selvitä päivä kerrallaan. Pitää vissiin saikullakin olla sinne viikolle 12 asti jossa tosiaan toivon että tää helpottaa.
Kommentit (16)
Niin ja pahoinvointiin on myös olemassa lääke joka ennaltaehkäisee kuvotusta, itse sain reseptin ja oksennus loppui kun seinään!
Kysy neuvolasta ja lääkäriltä enemmän infoa asiasta :)
Edelleen paljon tsemiä!
Voimia, ap! Minua auttoi, että söin makuuasennossa ja pysyin sen jälkeen vielä hetken aikaa sängyssä kaikessa rauhassa. Silti oli huono olo, mutta ei niin huono kuin oli siinä tapauksessa, että yritin nousta syömättä mitään.
Voit myös kokeilla Sea band -akupunktiorannekkeita. Apteekit myyvät, sain itse niistä apua.
Jaffa, sitruunamehu, kaikki hapan! Vatsanlaukunsisältö on hapanta, joten happamat asiat pysyvät paremmin sisällä. Minäkin ajattelin alkuraskaudessa että tämä ei ikinä lopu, mutta niin vain se loppui kuin salaman iskusta rv 12.
Lääkäri sanoi että lääkkeistä ei yleensä ole apua niin ei niitä määrännyt.
Sain resepti-mahahappolääkkeet kun lisäksi on närästys ja ylävatsakivut. Siihen on ollut vähän apua nii hieman olo helpottaa.
Nuo pahoinvointirannekkeet mulla on kanssa. .
Kiitos tsempeistä.
Ap
Mulle auttoi kaikki raikas ja vetelin jääkaappikylmiä hedelmiä kaksin käsin.
Tsemppiä!
Minä jouduin pari kertaa osastolle tiputukseen raskauspahoinvoinnin takia. Viimeisellä kolmanneksella helpotti.
Kuulostaa ap ihan normi raskauspahoinvoinnilta. Et ilmeisesti edes oksentele. Nyt vaan reippaasti töihin niinkuin muutkin raskauspahoinvoinnista kärsivät tekevät. Tee hommasi ja salaa alkuvaiheessa oleva raskaus muilta, kuten asia yleensä hoidetaan. Koska sulla ei ilmeisesti ole vielä muita lapsia, saat lepäillä vapaa- aikanasi mielin määrin. Myöhemmin tulet ymmärtämään, millainen etu se on.
Reseptilääkkeessä pahoinvointiin on yhtenä sivuvaikutuksena mahdollisuus kehitysvammaan, joten sitä kannattaa miettiä vasta todella, todella kauheassa pahoinvoinnissa.
Itse heräsin odotusaikoina siihen että oksennus oli jo matkalla, eli mitkään korput yöpöydällä eivät auttaneet. Toisessa odotuksessa ei auttanut muu kuin aika.
Mutta näin viisastuneena, jos oksentelet paljon pidä huoli myös natriumin saannista. Eli käytännössä sun pitäisi huolehtia suolan saannista. Itse jouduin käymään labrassa jossa mitattiin natrium- ja kaliumarvot, koska natriumin ollessa alhaalla tulee huono, oksettava olo, ja kaliumin ollessa alhaalla on vaarana sydämen toimintahäiriöt.
Molemmat olivat mulla alakantissa, joten sain käskyksi syödä suolaa ja juoda. Mikään ei tosin pysynyt sisällä, joten käytännössä imeskelin popcorneja tai sipsejä vuoronperään kurkun kanssa. Kurkusta sain edes vähän nestettä. Ja aina kun oli mahdollista, join vähän mitä tahansa nestettä mikä tuntui pysyvän sisällä hetkeä kauemmin.
Tosin, pari kertaa kävin silti terveyskeskuksessa tiputuksessa. Silloisella asuinpaikkakunnallani oli fiksu neuvolalekuri; ensin tiputettiin terveyskeskuksen puolella nestettä ja jos se auttoi oloon pääsin kotiin. Jos ei olisi auttanut, olisin saanut siirron osastolle.
Muistan kyllä itsekin itkeneeni vessan lattialla kun päivästä suurin osa meni pyttyä halaillessa, en mitään katunut niin paljon kuin raskauttani, suunnittelin aborttia tai mitä tahansa että se jatkuva oksentaminen loppuisi.
Mutta kyllä se siitä, ajan kanssa. Jotkut tosin ovat oksentaneet synnytyssaliin saakka ja silti halunneet vielä senkin jälkeen raskautua. (hullut... ;) )
Sellaista se joskus on. Voi kestää vaikka raskauden loppuun asti, itse oksentelin 25 viikolle asti päivittäin.
Tärkeintä on huolehtia, että et kuivu. Juo siis reippaasti ja huolehdi, että elektrolyyttitasapaino pysyy myös. Tarvittaessa sairaalaan tiputukseen. Kokeilemalla voi löytyä ne konstit, jotka sinua voivat helpottaa. Kannattaa myös harjoitella rentoutumista ja koettaa luoda kantava asenne oksenteluun: ei ole vaarallista ja kertoo, että raskaushormoonit ovat korkealla = raskaudella on paremmat mahdollisuudet jatkua loppuun asti.
Mehujää helpotti omaa kuvotusta. Tein itse luomumehuista. Niillä melkeinpä elelin alku raskauden. Olo helpottui n.18 vkolla. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 10:09"]
Kuulostaa ap ihan normi raskauspahoinvoinnilta. Et ilmeisesti edes oksentele. Nyt vaan reippaasti töihin niinkuin muutkin raskauspahoinvoinnista kärsivät tekevät. Tee hommasi ja salaa alkuvaiheessa oleva raskaus muilta, kuten asia yleensä hoidetaan. Koska sulla ei ilmeisesti ole vielä muita lapsia, saat lepäillä vapaa- aikanasi mielin määrin. Myöhemmin tulet ymmärtämään, millainen etu se on.
[/quote]
Ah. Muistutat kovin sitä labrantätiä joka multa otti aikanaan ne natrium- ja kaliumarvot: "jokaisesta pienestä pahoinvoinnista sitä nykyaikana valitetaan. Raskaana kuuluukin voida huonosti, minäkin oksenkin kerran kun oltiin ensin ajettu mutkaisella mökkitiellä tunnin, enkä silti lähtenyt mitään arvoja mittauttamaan."
En vastannut hänelle mitään, hänen mielipiteensä ei kyllä ollut vastauksen arvoinen edes.
terv. 11.
Mä sain niitä Primperan-tabletteja ja ne tuli saman tien ylös aina kun yritin ottaa (vaikka se tabletti on sellainen e-pillerin kokoinen), eikä niistä ollut apua kyllä koko raskauden aikana. Tiputuksessa kun kävin sain sitten reseptin niihin suppoihin (myös Primperan), teho kaksinkertainen suunkautta otettaviin nähden. Toki alkuun ajattelin että en varmana ala supottamaan mitään lääkkeitä, mutta oli vaan pakko kun ei hommasta muuten tullut mitään. Nekään eivät pahoinvointia vieneet kokonaan pois, mutta oksentelu pysyi siedettävällä tasolla ja pystyi olemaan, ilman oli aivan mahdotonta menoa.
Kyllä mäkin arastelin tuon lääkkeen käyttöä, päänsärky- ja närästyslääkkeitäkin olen ottanut vain jos olo on aivan sietämätön (eli pari koko raskauden aikana). Käytin noitakin vain pahimman vaiheen yli mutta toista reseptiä kumminkin. Terve lapsi syntyi.
Itsellä siis pahoinvointi kesti koko raskauden ja synnytyksessäkin oksentelin vielä, toivon todella ettei sulle käy niin. Oli todella raskasta henkisesti sekä minulle että miehelle. Kyllä välillä tunsin katumusta koko raskautta kohtaan, vaikka "yritystä" oli takana muutama vuosi.
Silti uskalsin lähteä tähän leikkiin uudelleen, palkinto oli sen arvoinen. Ja onneksi tällä kertaa viimeisen kerran oksensin joskus rv15, ja muutenkin edelliseen raskauteen nähden oli todella helpot pahoinvoinnit.
15 vielä
niin ja tiputuksessa myös laittoivat letkun kautta tuota Primperania.
Mä kyllä olen aika tavalla samaa mieltä ton kirjoittajan kanssa. Ja takana kolme raskautta ja kaikissa olen ollut alussa todella pahoinvoiva ja oksentanut paljon. Tyttöjen kanssa en saanut oikein mitään alas ilman oksennusta ja painokin tippui reilusti. Pahoinvointilääkkeitä söin myös.
Se pahoinvointi kestää aikansa ja helpotuskeinotkin tehoavat vain osin. Toki pahassa nestehukassa on päästävä tiputukseen jne. mutta "tavallisessa" pahoinvoinnissa ja oksentelussa pyrkisin kuitenkin elämään niin tavallisesti kuin suinkin voi. Käymään töissä jne. Jos vain makaa sairaslomalla kotona, niin aika kuluu ihan hillittömän hitaasti ja pahoinvointiaika tuntuu ikuisuudelta, kun on aikaa miettiä sitä. Töissä on pakko ajatella muutakin, joten jos vain oksentelutilanne suinkin sallii, niin itse menisin töihin. Ekan lapsen odottajilla on kuitenkin ilta aikaa lepäillä ja oksennella ihan mielin määrin :) kokemusta on...
Sitten kun on jo lapsia, on normaalin arjen pyörittävä, vaikka äiti olisi kuinka pahoinvoiva tai sitten oltava sairaalassa, mikä sekin on perheen kannalta tosi hankala ratkaisu. Itse olen yrittänyt aina "oksentaa salaa" niin paljoin kuin mahdollista, kun ei se äidin oksentaminen nyt niin kivaa katsottavaa ole lapsille. Välillä vähän hankala järjestää, mutta lasten ruoka-ajat on käytetty hyvin tehokkaasti oksentamiseen :)
Itse olen yrittänyt oksentaessani aika juoda runsaasti. Helpottaa kovasti oksentamista ja osa nesteestä pysyy kutenkin sisälläkin torjuen nestehukkaa. Ja yölläkin olen syönyt koska tyhjää vatsaa seurasi takuuvarma oksentelu. Ekaa odottaessa mies ruokki mua yöllä jugurtilla, jotta sain aamulla jotain alas ja pääsin töihin. Ja pahimpina hetkinä hain motivaatiota söpöistä pikkuvaatteista, joita olin hankkinut epätoivoa torjumaan.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 10:09"]
Kuulostaa ap ihan normi raskauspahoinvoinnilta. Et ilmeisesti edes oksentele. Nyt vaan reippaasti töihin niinkuin muutkin raskauspahoinvoinnista kärsivät tekevät. Tee hommasi ja salaa alkuvaiheessa oleva raskaus muilta, kuten asia yleensä hoidetaan. Koska sulla ei ilmeisesti ole vielä muita lapsia, saat lepäillä vapaa- aikanasi mielin määrin. Myöhemmin tulet ymmärtämään, millainen etu se on.
[/quote]
Moikka Ap! Minulla oli todella kova pahoinvointi vauvastani monta kuukautta jonka seurauksena olin sairaalassakin tiputuksessa. Kaikkein paras vinkki mitä voin sinulle antaa niin unohda rusinat ja kuivakeksit mikäli niistä ei ole apua ja syö ja juo ainoastaan sitä mitä sinun ehkä vähänkään voisi tehdä mieli. Ehkäpä kylmää vesimelonia tai viinirypäleitä? Muutama sipsi suolaiseksi?
Itsekään en välillä voinut kun itkeä oloani ja toivoa että raskaus katoaisi edes hetkeksi!
Lupaan sinulle kuitenkin sen, kun saat vihdoin pienen vauvasi syliisi jokainen kuvotus ja oksennus on ollut sen arvoista <3
Paljon tsemppiä ja hyvää ystävänpäivää :)
Terv. 2kk vanhan tytön tuore äiti