Lue keskustelun säännöt.
Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä
31.10.2020 |
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Musiikki ei luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Aivoissa on ollut binäärinen järjestelmä kauan ennen tietokoneen keksimistä, eikä
musiikki luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Kommentit (482)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Harmi vain, että afrikan amerikkalaiset sitten keksivät jazzin ja swingin.
Joissa käytetään ihan samoja nuottiarvoja kuin kaikessa muussakin musiikissa, vain niiden analoginen kaari on erilainen.
http://www.goldennumber.net/acoustics/
Löydätkö tuolta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailmakaikkeuden värähtelyä voidaan kirjoittaa ylös, säveltää.
Se on täysi mysteeri.
Musiikki on täydellinen Mysteeri.
pentatonic - asteikko, olethan siitä kuullut?
Mustilla koskettimilla löytyy.
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Nuottikorjoituksen historia on ihan mielenkiintoinen, kannattaa tutustua.
” rhythmic modes were all in triple time and rather limited rhythm in chant to six different repeating patterns. This was a flaw seen by German music theorist Franco of Cologne and summarised as part of his treatise Ars cantus mensurabilis (the art of measured chant, or mensural notation). He suggested that individual notes could have their own rhythms represented by the shape of the note. Not until the 14th century did something like the present system of fixed note lengths arise.[citation needed] The use of regular measures (bars) became commonplace by the end of the 17th ”
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden potenssit eivät ole mitään tietokoneasiaa, vaan perus matematiikkaa.
Aivot kyllä tulkitsevat miellyttäviksi äänet jotka toistuvat samassa gridissä, eivät satunnaisesti. Yleisimmin se on nykymusiikissa 2, 4, 6, tai 8-jakoinen, mutta usein myös 3, 5 tai 7. Sen yli meneviin ei taida ihmisen hahmotuskyky kovin hyvin taittua. Esim yli 10 lukumääriä ihminen ei enää näe suoraan, vaan joutuu laskemaan.
Ja ne kahden potenssit menevät siis täysin musiikin perusnuottiarvojen mukaan. Se että asiat jaetaan eri tavalla ei tarkoita erilaisia nuottiarvoja, vaan vain perusnuottien jakamista eri tavalla. Ei ole olemassa kolmasosanuottia, viidesosanuottia, eikä seitsemäsosanuottia.
Sen sijaan meillä on sellaisia tahtilajeja kuin 3/4 tai 3/8 tai 5/4. Nämä voisi kirjoittaa aivan yhtä hyvin käyttäen kolmasosanuotteja tai viidesosanuotteja.
Ei voisi, koska järjestelmässä ei ole olemassa kolmasosanuotteja, eikä viidesosanuotteja, eikä tahtilajit edes liity binäärisen nuottijärjestelmän perusrakenteeseen millään tavalla. Ne ovat ihan eri asia kun nuottien aika-arvot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Onko linnuilla sinun mielestäsi aivoissaan se sama ”binäärinen kaava”? Nehän keksivät musiikin jo paljon ennen ihmisiä.
Linnutkaan eivät liity asiaan. Yksikään lintu ei laula niin, että siitä aivot voisivat oppia binäärisen järjestelmän mukaiset nuottiarvot, jotka pitää olla musiikin tuottamiseen.
Kun talitintti laulaa ti-ti-tyy, se tuottaa tuon sinun ”binäärisen järjestelmäsi” mukaiset aika-arvot. ”Ti” kestää puolet siitä, minkä ”tyy”.
Eli linnuilla on samanlainen järjestelmä, mutta variaatiokenttä on paljon pienempi kuin ihmisellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis nuottejahan voitais merkitä vaikka 1, 2, 3, 4, 5... ja niillä ois ihan samat aika-arvot
Ei voisi, eikä olisi, koska silloin aivojen aikamodulaatio nuoteissa ei olisi sisäisen järjestelmän binäärisen nuottimodulaation mukainen. Eli se ei olisi looginen millään tavalla kuten se nyt on.
Ihan hienoa, mutta kuitenkin perin sekavaa binääriseen ja hyvin loogiseen aikajärjestelmään verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Onko linnuilla sinun mielestäsi aivoissaan se sama ”binäärinen kaava”? Nehän keksivät musiikin jo paljon ennen ihmisiä.
Linnutkaan eivät liity asiaan. Yksikään lintu ei laula niin, että siitä aivot voisivat oppia binäärisen järjestelmän mukaiset nuottiarvot, jotka pitää olla musiikin tuottamiseen.
Kun talitintti laulaa ti-ti-tyy, se tuottaa tuon sinun ”binäärisen järjestelmäsi” mukaiset aika-arvot. ”Ti” kestää puolet siitä, minkä ”tyy”.
'
Ti-ti-tyyn kuuntelu ei olisi koskaan riittänyt siihen, että aivoihin olisi syntynyt binäärinen aikajärjestelmä musiikin suhteen. Luonnossa ei ole koskaan ollut sellaista äänilähdettä, josta aivot olisivat sen voineet oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden potenssit eivät ole mitään tietokoneasiaa, vaan perus matematiikkaa.
Aivot kyllä tulkitsevat miellyttäviksi äänet jotka toistuvat samassa gridissä, eivät satunnaisesti. Yleisimmin se on nykymusiikissa 2, 4, 6, tai 8-jakoinen, mutta usein myös 3, 5 tai 7. Sen yli meneviin ei taida ihmisen hahmotuskyky kovin hyvin taittua. Esim yli 10 lukumääriä ihminen ei enää näe suoraan, vaan joutuu laskemaan.
Ja ne kahden potenssit menevät siis täysin musiikin perusnuottiarvojen mukaan. Se että asiat jaetaan eri tavalla ei tarkoita erilaisia nuottiarvoja, vaan vain perusnuottien jakamista eri tavalla. Ei ole olemassa kolmasosanuottia, viidesosanuottia, eikä seitsemäsosanuottia.
Sen sijaan meillä on sellaisia tahtilajeja kuin 3/4 tai 3/8 tai 5/4. Nämä voisi kirjoittaa aivan yhtä hyvin käyttäen kolmasosanuotteja tai viidesosanuotteja, jos ajateltaisiin että tahti on perusyksikkö, jota jaetaan, mutta nyt on vain valittu nykyinen merkitsemistapa. Se ei tee musiikista itsestään binääristä.
Tahtilajit on ihan eri asia kuin nuottien aika-arvot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Binäärinen järjestelmä ja nuottien aika-arvot omaavat ihan samat numeroarvot.
Vierailija kirjoitti:
Rumpaleille ainakin tosi tuttua tuo binäärijuttu kun suuri osa harjoituksista on juuri nuottiarvojen monikertojen harjoittelua.
Totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musiikin aika-arvoja voi ilmaista millä tahansa lukujäjestelmällä.
Millä tavalla? Ainoa täysin looginen ja "luontainen" on kuitenkin binäärisen järjestelmän mukaiset aika-arvot, minkä sinäkin tietäisit jos osaisit soittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Onko linnuilla sinun mielestäsi aivoissaan se sama ”binäärinen kaava”? Nehän keksivät musiikin jo paljon ennen ihmisiä.
Linnutkaan eivät liity asiaan. Yksikään lintu ei laula niin, että siitä aivot voisivat oppia binäärisen järjestelmän mukaiset nuottiarvot, jotka pitää olla musiikin tuottamiseen.
Kun talitintti laulaa ti-ti-tyy, se tuottaa tuon sinun ”binäärisen järjestelmäsi” mukaiset aika-arvot. ”Ti” kestää puolet siitä, minkä ”tyy”.
Eli siinä on siis kokonuotti ja puolinuotti. Ihan tosiaan saman binäärisen kaavan mukaan menee sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Ja joku taas väittää että on olemassa kolmasosanuotteja ja viidesosanuotteja, vaikka sellaisia ei ole. Hän on ainakin tosi "perehtynyt" musiikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden potenssit eivät ole mitään tietokoneasiaa, vaan perus matematiikkaa.
Aivot kyllä tulkitsevat miellyttäviksi äänet jotka toistuvat samassa gridissä, eivät satunnaisesti. Yleisimmin se on nykymusiikissa 2, 4, 6, tai 8-jakoinen, mutta usein myös 3, 5 tai 7. Sen yli meneviin ei taida ihmisen hahmotuskyky kovin hyvin taittua. Esim yli 10 lukumääriä ihminen ei enää näe suoraan, vaan joutuu laskemaan.
Ja ne kahden potenssit menevät siis täysin musiikin perusnuottiarvojen mukaan. Se että asiat jaetaan eri tavalla ei tarkoita erilaisia nuottiarvoja, vaan vain perusnuottien jakamista eri tavalla. Ei ole olemassa kolmasosanuottia, viidesosanuottia, eikä seitsemäsosanuottia.
Sen sijaan meillä on sellaisia tahtilajeja kuin 3/4 tai 3/8 tai 5/4. Nämä voisi kirjoittaa aivan yhtä hyvin käyttäen kolmasosanuotteja tai viidesosanuotteja.
Ei voisi, koska järjestelmässä ei ole olemassa kolmasosanuotteja, eikä viidesosanuotteja, eikä tahtilajit edes liity binäärisen nuottijärjestelmän perusrakenteeseen millään tavalla. Ne ovat ihan eri asia kun nuottien aika-arvot.
Tahtilajit ovat tosiaan eri asia kuin yksittäisten nuottien aika-arvot. Ne ovat huomattavasti tärkeämpiä useimpien musiikkityylien hahmottamisessa. Valssi menee aina kolmeen, kalevalainen runonlaulu viiteen.
Aikoinaan on vain päätetty, että tahtilajista riippumatta aika-arvot kirjoitetaan kakkoseen pohjautuvina murtolukuina,: kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa... Kömpelö ratkaisu, mutta varmasti paras, mitä silloin on pystytty ajattelemaan.
Mitä taas binäärijärjestelmään tulee, sinulle on monta kertaa yritetty selittää, mikä binäärijärjestelmä on. Keskustelen mielelläni aiheesta kanssasi lisää, jos luet ketjun läpi ja edes yrität ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Jos pianonsoitossa alettaisiin käyttämään tuolla tavalla numeroita kuvaamaan nuotteja, ei olisi enää keinoa tarvittaessa kertoa millä sormella mikäkin nuoteista tulee soittaa. Nyt numeroita käytetään kuvaamaan yksittäisiä sormia silloin kun sille on tarvetta, ja nuottiarvot menevät loogisesti binäärisen kaavan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Korjasin omaa mokaa.
http://ww.nntdm.net/papers/nntdm-20/NNTDM-20-1-72-77.pdf