Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Musiikki ei luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Aivoissa on ollut binäärinen järjestelmä kauan ennen tietokoneen keksimistä, eikä
musiikki luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Kommentit (482)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden potenssit eivät ole mitään tietokoneasiaa, vaan perus matematiikkaa.
Aivot kyllä tulkitsevat miellyttäviksi äänet jotka toistuvat samassa gridissä, eivät satunnaisesti. Yleisimmin se on nykymusiikissa 2, 4, 6, tai 8-jakoinen, mutta usein myös 3, 5 tai 7. Sen yli meneviin ei taida ihmisen hahmotuskyky kovin hyvin taittua. Esim yli 10 lukumääriä ihminen ei enää näe suoraan, vaan joutuu laskemaan.
Ja ne kahden potenssit menevät siis täysin musiikin perusnuottiarvojen mukaan. Se että asiat jaetaan eri tavalla ei tarkoita erilaisia nuottiarvoja, vaan vain perusnuottien jakamista eri tavalla. Ei ole olemassa kolmasosanuottia, viidesosanuottia, eikä seitsemäsosanuottia.
Sen sijaan meillä on sellaisia tahtilajeja kuin 3/4 tai 3/8 tai 5/4. Nämä voisi kirjoittaa aivan yhtä hyvin käyttäen kolmasosanuotteja tai viidesosanuotteja.
Ei voisi, koska järjestelmässä ei ole olemassa kolmasosanuotteja, eikä viidesosanuotteja, eikä tahtilajit edes liity binäärisen nuottijärjestelmän perusrakenteeseen millään tavalla. Ne ovat ihan eri asia kun nuottien aika-arvot.
Tahtilajit ovat tosiaan eri asia kuin yksittäisten nuottien aika-arvot. Ne ovat huomattavasti tärkeämpiä useimpien musiikkityylien hahmottamisessa.
Kyllä, mutta ne tahtilajit eivät liity millään tavalla binäärisen järjestelmän mukaisiin nuottien perusaika-arvoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Onko linnuilla sinun mielestäsi aivoissaan se sama ”binäärinen kaava”? Nehän keksivät musiikin jo paljon ennen ihmisiä.
Linnutkaan eivät liity asiaan. Yksikään lintu ei laula niin, että siitä aivot voisivat oppia binäärisen järjestelmän mukaiset nuottiarvot, jotka pitää olla musiikin tuottamiseen.
Kun talitintti laulaa ti-ti-tyy, se tuottaa tuon sinun ”binäärisen järjestelmäsi” mukaiset aika-arvot. ”Ti” kestää puolet siitä, minkä ”tyy”.
'
Ti-ti-tyyn kuuntelu ei olisi koskaan riittänyt siihen, että aivoihin olisi syntynyt binäärinen aikajärjestelmä musiikin suhteen. Luonnossa ei ole koskaan ollut sellaista äänilähdettä, josta aivot olisivat sen voineet oppia.
Kyllä se ti-ti-tyy pohjautuu juuri samaan järjestelmään, jota sinä kutsut binääriseksi. Samoin varis, joka kuulemma ymmärtää, että kaksi kakkosta on neljä, on selvästikin saanut syntymälahjakseen binäärisen ymmärryksen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä taas binäärijärjestelmään tulee, sinulle on monta kertaa yritetty selittää, mikä binäärijärjestelmä on. Keskustelen mielelläni aiheesta kanssasi lisää, jos luet ketjun läpi ja edes yrität ymmärtää.
Perusnuottiarvot musiikissa menevät siis täysin sen binäärisen kaavan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.
Tuo liittyy täsmälleen asiaan. Jos ihminen pystyy jakamaan piirakan neljään tai kahdeksaan osaan, pystyy hän säveltämään nelijakoista musiikkia.
Jos musiikki olisi jäänyt säveltämättä ”ilman binääristä kaavaa”, olisi myös jäänyt piiras leipomatta. Hiton tärkeä kaava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Onko linnuilla sinun mielestäsi aivoissaan se sama ”binäärinen kaava”? Nehän keksivät musiikin jo paljon ennen ihmisiä.
Linnutkaan eivät liity asiaan. Yksikään lintu ei laula niin, että siitä aivot voisivat oppia binäärisen järjestelmän mukaiset nuottiarvot, jotka pitää olla musiikin tuottamiseen.
Kun talitintti laulaa ti-ti-tyy, se tuottaa tuon sinun ”binäärisen järjestelmäsi” mukaiset aika-arvot. ”Ti” kestää puolet siitä, minkä ”tyy”.
'
Ti-ti-tyyn kuuntelu ei olisi koskaan riittänyt siihen, että aivoihin olisi syntynyt binäärinen aikajärjestelmä musiikin suhteen. Luonnossa ei ole koskaan ollut sellaista äänilähdettä, josta aivot olisivat sen voineet oppia.
Kyllä se ti-ti-tyy pohjautuu juuri samaan järjestelmään, jota sinä kutsut binääriseksi.
Kyllä. Siinä on tosiaan kokonuotti ja pari puolinuottia. Eli binäärisen kaavan mukaan menee sekin, mutta siitä on vielä pitkä matka siihen variaatiokenttään johon ihminen kykenee musiikissa, eikä sen oppimiseen ole koskaan riittänyt titi-tyyn kuuntelu, eikä muidenkaan linnunlaulujen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.
Tuo liittyy täsmälleen asiaan. Jos ihminen pystyy jakamaan piirakan neljään tai kahdeksaan osaan, pystyy hän säveltämään nelijakoista musiikkia.
Jos kyseessä olisi piirakka musiikkivertauksena, ihminen ei kykenisi lainkaan jakamaan piirakkaa kuin vain tiettyihin binäärijärjestelmän määrittelemiin perusosiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.
Tuo liittyy täsmälleen asiaan. Jos ihminen pystyy jakamaan piirakan neljään tai kahdeksaan osaan, pystyy hän säveltämään nelijakoista musiikkia.
Jos musiikki olisi jäänyt säveltämättä ”ilman binääristä kaavaa”
Niinhän se olisi jäänytkin säveltämättä jos aivoissa ei olisi ollut lähtökohtaisesti järjestelmää joka mahdollisti musiikin ja sen keksimisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä taas binäärijärjestelmään tulee, sinulle on monta kertaa yritetty selittää, mikä binäärijärjestelmä on. Keskustelen mielelläni aiheesta kanssasi lisää, jos luet ketjun läpi ja edes yrität ymmärtää.
Perusnuottiarvot musiikissa menevät siis täysin sen binäärisen kaavan mukaan.
Kuunteles vaikka ”Tonava kaunoinen”. Siinä ei varmaan monikaan sävel mene minkään ”binäärisen kaavan” mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.
Tuo liittyy täsmälleen asiaan. Jos ihminen pystyy jakamaan piirakan neljään tai kahdeksaan osaan, pystyy hän säveltämään nelijakoista musiikkia.
Jos musiikki olisi jäänyt säveltämättä ”ilman binääristä kaavaa”
Niinhän se olisi jäänytkin säveltämättä jos aivoissa ei olisi ollut lähtökohtaisesti järjestelmää joka mahdollisti musiikin ja sen keksimisen.
Musiikin mahdollistava kognitiivinen järjestelmä oli linnuilla jo vuosimiljoonia ennen ihmistä, joten mielestäni vähän egosentristä puhua siitä ”tietokoneen binäärisenä kaavana.” Varsinkin kun siinä ei ole edes mitään erityisen binääristä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.
Tuo liittyy täsmälleen asiaan.
Tosi kaukaa haettua. Lisäksi ihminen osaa jakaa piirakan myös muullakin tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.
Tuo liittyy täsmälleen asiaan. Jos ihminen pystyy jakamaan piirakan neljään tai kahdeksaan osaan, pystyy hän säveltämään nelijakoista musiikkia.
Jos kyseessä olisi piirakka musiikkivertauksena, ihminen ei kykenisi lainkaan jakamaan piirakkaa kuin vain tiettyihin binäärijärjestelmän määrittelemiin perusosiin.
Sekä piirakan että musiikin voi jakaa lukemattomilla tavoilla. Jos mietitään vaikka varhaista kirkkolaulua, ei siellä ketään kiinnostanut puoli- tai kokonuotit, kolmaskymmeneskahdesosien kaltaisista kuriositeeteista puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä taas binäärijärjestelmään tulee, sinulle on monta kertaa yritetty selittää, mikä binäärijärjestelmä on. Keskustelen mielelläni aiheesta kanssasi lisää, jos luet ketjun läpi ja edes yrität ymmärtää.
Perusnuottiarvot musiikissa menevät siis täysin sen binäärisen kaavan mukaan.
Kuunteles vaikka ”Tonava kaunoinen”. Siinä ei varmaan monikaan sävel mene minkään ”binäärisen kaavan” mukaan.
Aivan jokainen nuotti osuu siinäkin johonkin kohtaan binääristä perussarjaa.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin kun siinä ei ole edes mitään erityisen binääristä.
Paitsi tietysti se, että nuottien perusarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.
Tuo liittyy täsmälleen asiaan. Jos ihminen pystyy jakamaan piirakan neljään tai kahdeksaan osaan, pystyy hän säveltämään nelijakoista musiikkia.
Jos musiikki olisi jäänyt säveltämättä ”ilman binääristä kaavaa”
Niinhän se olisi jäänytkin säveltämättä jos aivoissa ei olisi ollut lähtökohtaisesti järjestelmää joka mahdollisti musiikin ja sen keksimisen.
Musiikin mahdollistava kognitiivinen järjestelmä oli linnuilla jo vuosimiljoonia ennen ihmistä
Varmaankin, mutta sekään ei nyt liity asiaan millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.
Tuo liittyy täsmälleen asiaan. Jos ihminen pystyy jakamaan piirakan neljään tai kahdeksaan osaan, pystyy hän säveltämään nelijakoista musiikkia.
Jos kyseessä olisi piirakka musiikkivertauksena, ihminen ei kykenisi lainkaan jakamaan piirakkaa kuin vain tiettyihin binäärijärjestelmän määrittelemiin perusosiin.
Sekä piirakan että musiikin voi jakaa lukemattomilla tavoilla.
Voi, mutta silti nuottien perusaika-arvot menevät kuitenkin binäärisen kaavan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole juuri musiikkiin perehtynyt.
Eikä lukujärjestelmiin.
Musiikissa kuitenkin kaikki perusnuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen kaavan mukaan.
Jos sulla on pyöreä piirakka, joka pitää jakaa neljään yhtä suureen osaan, teetkö sen ”tietokoneen binäärisellä kaavalla”?
Ja jos sulla ei olisi päässäsi tuota ”tietokoneen binääristä kaavaa”, et olisi koskaan voinut leipoa piirakkaa?
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.
Tuo liittyy täsmälleen asiaan. Jos ihminen pystyy jakamaan piirakan neljään tai kahdeksaan osaan, pystyy hän säveltämään nelijakoista musiikkia.
Jos kyseessä olisi piirakka musiikkivertauksena, ihminen ei kykenisi lainkaan jakamaan piirakkaa kuin vain tiettyihin binäärijärjestelmän määrittelemiin perusosiin.
Sekä piirakan että musiikin voi jakaa lukemattomilla tavoilla. Jos mietitään vaikka varhaista kirkkolaulua, ei siellä ketään kiinnostanut puoli- tai kokonuotit,
Ei varmaan kiinnostanut, mutta silti sekin voidaan nuotittaa.
Vierailija kirjoitti:
aika-arvot kirjoitetaan kakkoseen pohjautuvina murtolukuina,: kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa... Kömpelö ratkaisu, mutta varmasti paras, mitä silloin on pystytty ajattelemaan.
Ei vaan sen on paras ratkaisu, koska se on aivan looginen sen suhteen minkälainen itse järjestelmäkin on.
Mä enn pysty tuota teoriassa selittämään tai en osaa, se kun on 0-12 ikä vuoden aivoihin syötetty niiin ei sitä analysoii se vaaan on.
Vierailija kirjoitti:
Mä enn pysty tuota teoriassa selittämään tai en osaa, se kun on 0-12 ikä vuoden aivoihin syötetty niiin ei sitä analysoii se vaaan on.
Mä oleeen joskus säveltänyt musiiikkia niiin esim pianolla niin mietin vaaan että miten se pienon runko soi kaikista kauneimmmin jpitkilä juokutuksillla.
Tuo ei liity asiaan millään tavalla. Yritä olla vähemmän lapsellinen.