Lue keskustelun säännöt.
Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä
31.10.2020 |
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Musiikki ei luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Aivoissa on ollut binäärinen järjestelmä kauan ennen tietokoneen keksimistä, eikä
musiikki luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Kommentit (482)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon mielenkiintoisempaa on se, koko ihmisen tiedonkäsittely on binääristä. Hermoimpulssi joko kulkee eteenpäin tai se ei kulje.
Vierailija kirjoitti:
Paljon mielenkiintoisempaa on se, koko ihmisen tiedonkäsittely on binääristä. Hermoimpulssi joko kulkee eteenpäin tai se ei kulje.
Koa se tarvii koliinia. Muuten kyllä kulkis hyvin, muta niin moni asia estää sitä?
https://www.nicovideo.jp/watch/sm3996070
Metallisen kielen pituudella on merkitystä. Osaatko mitata oikein sen?
Vierailija kirjoitti:
Siis nuottejahan voitais merkitä vaikka 1, 2, 3, 4, 5... ja niillä ois ihan samat aika-arvot
Ei voisi, eikä olisi, koska silloin aivojen aikamodulaatio nuoteissa ei olisi sisäisen järjestelmän binäärisen nuottimodulaation mukainen. Eli se ei olisi looginen millään tavalla kuten se nyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon mielenkiintoisempaa on se, koko ihmisen tiedonkäsittely on binääristä. Hermoimpulssi joko kulkee eteenpäin tai se ei kulje.
Hermoimpulssin synty taas on analoginen ja välittäjäainepohjainen.
Notaatio on karkea kuva soivasta todellisuudesta.
Kukaan ihminen ei laula tai soita täysin metrisesti.
Siksi puhelimien soittoääneet (jos ne imitoivat musiikkia) ovat ärsyttäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis nuottejahan voitais merkitä vaikka 1, 2, 3, 4, 5... ja niillä ois ihan samat aika-arvot
Ei voisi, eikä olisi, koska silloin aivojen aikamodulaatio nuoteissa ei olisi sisäisen järjestelmän binäärisen nuottimodulaation mukainen. Eli se ei olisi looginen millään tavalla kuten se nyt on.
3 ja 5 eivät siis vastaisi numeroarvoina loogisesti yhtäkään sellaista nuottia, joka on lähtökohtaisesti jo olemassa järjestelmässä. Järjestelmä olisi täysin epälooginen.
Nuottikirjoitus voi varsin hyvin olla binääristä, perustuu murtolukuihin, koska tarkempaa ei siihen keksitty, mutta elävä musiikki ei noudata notaation rytmiä yksi yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Triolit? Kvintolit? Septolit?
Kuulostavat kyllä ihan hyviltä.
Vierailija kirjoitti:
Nuottikirjoitus voi varsin hyvin olla binääristä, perustuu murtolukuihin, koska tarkempaa ei siihen keksitty, mutta elävä musiikki ei noudata notaation rytmiä yksi yhteen.
Miten olisi voitukaan keksiä kun muuta mahdollisuutta ei ole koskaan ollutkaan kuin binäärisiä aika-arvoja seuraava perusnuottijärjestelmä. "Elävä musiikki" elää, mutta siinäkin nuottiarvot ovat binäärisen järjestelmän mukaisia, esitettiin ne murtolukuina tai ei, ja se elää analogisen kaaren kautta jolla voi jossain määrin manipuloida lähtökohtaisia binäärisiä aika-arvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Triolit? Kvintolit? Septolit?
Kuulostavat kyllä ihan hyviltä.
Mutta nekään eivät liity asiaan millään tavalla, eli lähtökohtaisesti binäärisen järjestelmän mukaisiin perusaika-arvoihin nuoteissa, joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita, joissa niistäkin jokainen nuotti kuitenkin osuu johonkin kohtaan binääristä perussarjaa.
Vierailija kirjoitti:
se elää analogisen kaaren kautta jolla voi jossain määrin manipuloida lähtökohtaisia binäärisiä aika-arvoja.
Eli aikaa soitossa voi siis supistaa ja laajentaa analoogisuuden kautta tietyissä rajoissa, mutta perusarvon "liipaisee" binäärinen aikajärjestelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rumpaleille ainakin tosi tuttua tuo binäärijuttu kun suuri osa harjoituksista on juuri nuottiarvojen monikertojen harjoittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Onko linnuilla sinun mielestäsi aivoissaan se sama ”binäärinen kaava”? Nehän keksivät musiikin jo paljon ennen ihmisiä.
Linnutkaan eivät liity asiaan. Yksikään lintu ei laula niin, että siitä aivot voisivat oppia binäärisen järjestelmän mukaiset nuottiarvot, jotka pitää olla musiikin tuottamiseen.
Kun talitintti laulaa ti-ti-tyy, se tuottaa tuon sinun ”binäärisen järjestelmäsi” mukaiset aika-arvot. ”Ti” kestää puolet siitä, minkä ”tyy”.
Moni muusikko on ottanut teemoja linnunlaulusta, ja aikana ennen sähköistä äänentoistoa oli myös tapana opettaa melodioita häkkilinnuille. Ne oppivat niitä hämmästyttävän hyvin, eikä mikään ihme, sillä musiikki-ilmaisu kytkeytyy samaan geeniin linnuilla ja ihmisillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden potenssit eivät ole mitään tietokoneasiaa, vaan perus matematiikkaa.
Aivot kyllä tulkitsevat miellyttäviksi äänet jotka toistuvat samassa gridissä, eivät satunnaisesti. Yleisimmin se on nykymusiikissa 2, 4, 6, tai 8-jakoinen, mutta usein myös 3, 5 tai 7. Sen yli meneviin ei taida ihmisen hahmotuskyky kovin hyvin taittua. Esim yli 10 lukumääriä ihminen ei enää näe suoraan, vaan joutuu laskemaan.
Ja ne kahden potenssit menevät siis täysin musiikin perusnuottiarvojen mukaan. Se että asiat jaetaan eri tavalla ei tarkoita erilaisia nuottiarvoja, vaan vain perusnuottien jakamista eri tavalla. Ei ole olemassa kolmasosanuottia, viidesosanuottia, eikä seitsemäsosanuottia.
Sen sijaan meillä on sellaisia tahtilajeja kuin 3/4 tai 3/8 tai 5/4. Nämä voisi kirjoittaa aivan yhtä hyvin käyttäen kolmasosanuotteja tai viidesosanuotteja, jos ajateltaisiin että tahti on perusyksikkö, jota jaetaan, mutta nyt on vain valittu nykyinen merkitsemistapa. Se ei tee musiikista itsestään binääristä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis nuottejahan voitais merkitä vaikka 1, 2, 3, 4, 5... ja niillä ois ihan samat aika-arvot
Ei voisi, eikä olisi, koska silloin aivojen aikamodulaatio nuoteissa ei olisi sisäisen järjestelmän binäärisen nuottimodulaation mukainen. Eli se ei olisi looginen millään tavalla kuten se nyt on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Onko linnuilla sinun mielestäsi aivoissaan se sama ”binäärinen kaava”? Nehän keksivät musiikin jo paljon ennen ihmisiä.
Linnutkaan eivät liity asiaan. Yksikään lintu ei laula niin, että siitä aivot voisivat oppia binäärisen järjestelmän mukaiset nuottiarvot, jotka pitää olla musiikin tuottamiseen.
Kun talitintti laulaa ti-ti-tyy, se tuottaa tuon sinun ”binäärisen järjestelmäsi” mukaiset aika-arvot. ”Ti” kestää puolet siitä, minkä ”tyy”.
Moni muusikko on ottanut teemoja linnunlaulusta, ja aikana ennen sähköistä äänentoistoa oli myös tapana opettaa melodioita häkkilinnuille. Ne oppivat niitä hämmästyttävän hyvin, eikä mikään ihme, sillä musiikki-ilmaisu kytkeytyy samaan geeniin linnuilla ja ihmisillä.
Korvassa se aisti, kuuleeko vai ei. Ihmiskorvaan tulee kuulonalenema titaanidioksidista, jolloin omaa ääntä ei kuule, eikä muidenkaan. Linnut eivät altistu mokomille pakkeleille missään:-D
Musiikin aika-arvoja voi ilmaista millä tahansa lukujäjestelmällä.
Mun aivom toimii heksadesimaalilla.