Lue keskustelun säännöt.
Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä
31.10.2020 |
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Musiikki ei luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Aivoissa on ollut binäärinen järjestelmä kauan ennen tietokoneen keksimistä, eikä
musiikki luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Kommentit (482)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Yhden bitin arvo voi olla vain ykkönen tai nolla.
Kyllä. Mutta miten se liittyy siihen, että yhden bitin järjestelmässä siirtämällä yhtä bittiä vasemmalle saavutetaan aina lukusarja 1, 2, 4, 8, 16, 32, jne, joka on sarjana täysin identtinen aivoissa olevien luontaisten nuottiarvojen kanssa. Selkeästi et nyt ymmärrä mitä tarkoitetaan.
Kuvaamasi ”lukusarja” on toisen potenssi. Se kuvaa sitä, kuinka vaihtoehtoisten tilojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti bittien määrän kasvaessa.
Musiikissa taas pohjana on yksi kokonuotti, joka jaetaan osiin.
Ja ne osat menee täysin binäärisen kaavan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä helvetin binäärinen!? 😅
Ap on joku fiksaation saanut asperger joka luulee ymmärtävänsä jotain syvällistä mutta on ymmärtänyt väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Miten järjestelmäsi selittää triolin?
Ap:lta on täysin hukassa se, mitä
binäärijärjestelmä tarkoittaa.
Se on vain yksi tapa esittää numeroita, ihan samat asiat voidaan esittää käyttäen esim. kymmenjärjestelmää tai heksadesimaaleja. Ei järjestelmä itsessään tarkoita mitään, se on vain merkitsemistapa.
Vierailija kirjoitti:
Koko maailmankaikkeus on värähtelyä. Koko maailmankaikkeus on musiikkia, kaikki mikä on olemassa.
Tämä värähtely on mahdollista kuulla ja tuntea. Se voidaan mitata matemaattisesti.
Mutta kun se kiertorata on soikea, eikä pyöreä, kuten tuossa. Oma rytmi kuitenkin meidän systeemillä:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:lta on täysin hukassa se, mitä
binäärijärjestelmä tarkoittaa.Se on vain yksi tapa esittää numeroita, ihan samat asiat voidaan esittää käyttäen esim. kymmenjärjestelmää tai heksadesimaaleja. Ei järjestelmä itsessään tarkoita mitään, se on vain merkitsemistapa.
Ja nuottijärjestelmässä nuottien perusaika-arvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän lukuarvojen mukaan, ja jos järjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti aivoissa olemassa, musiikkia ei olisi voitu keksiä, koska järjestelmä ei olisi kyennyt sitä tuottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Miten järjestelmäsi selittää triolin?
Ei se ole minun järjestelmäni, vaan aivoissa oleva nuottien ajallinen perusjärjestelmä joka mahdollistaa musiikin. Trioli ei liity suoraan binääriseen perusaika-arvojärjestelmään, ja sen selittää erilainen analoginen kaari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvetin binäärinen!? 😅
Ap on joku fiksaation saanut asperger joka luulee ymmärtävänsä jotain syvällistä mutta on ymmärtänyt väärin.
1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256...
Nuottien perusaika-arvot menevät täysin tietokoneen binääristen arvojen mukaan. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina aivoissa, musiikin keksiminen ei olisi ollut ihmiselle mahdollista lainkaan. Luonnossa ei esiinny sellaisia äänilähteitä, joista aivot olisivat voineet oppia tuon aikajärjestelmän.
Mikä on konemusiikin ja ihmisen tuottaman musiikin oleellisin ero? Tietääkö AP tämän? Tietokoneen avulla pystytään hyvin pitkälle jäljittelemään ihmisen tekemää musiikkia, mutta yksi asia on sellainen, mitä ei ole edes yritetty tavoitella. Tiedätkö, mikä se on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahden potenssit eivät ole mitään tietokoneasiaa, vaan perus matematiikkaa.
Aivot kyllä tulkitsevat miellyttäviksi äänet jotka toistuvat samassa gridissä, eivät satunnaisesti. Yleisimmin se on nykymusiikissa 2, 4, 6, tai 8-jakoinen, mutta usein myös 3, 5 tai 7. Sen yli meneviin ei taida ihmisen hahmotuskyky kovin hyvin taittua. Esim yli 10 lukumääriä ihminen ei enää näe suoraan, vaan joutuu laskemaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on konemusiikin ja ihmisen tuottaman musiikin oleellisin ero? Tietääkö AP tämän? Tietokoneen avulla pystytään hyvin pitkälle jäljittelemään ihmisen tekemää musiikkia, mutta yksi asia on sellainen, mitä ei ole edes yritetty tavoitella. Tiedätkö, mikä se on?
Ainakin ihmisellä on taito venyttää musiikissa aikaa ja ymmärtää harmoniaa sisäsyntyisesti vaikkapa improvisaatiossa, koneelle ne asiat pitää ohjelmoida kappalekohtaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kahden potenssit eivät ole mitään tietokoneasiaa, vaan perus matematiikkaa.
Aivot kyllä tulkitsevat miellyttäviksi äänet jotka toistuvat samassa gridissä, eivät satunnaisesti. Yleisimmin se on nykymusiikissa 2, 4, 6, tai 8-jakoinen, mutta usein myös 3, 5 tai 7. Sen yli meneviin ei taida ihmisen hahmotuskyky kovin hyvin taittua. Esim yli 10 lukumääriä ihminen ei enää näe suoraan, vaan joutuu laskemaan.
Ja ne kahden potenssit menevät siis täysin musiikin perusnuottiarvojen mukaan. Se että asiat jaetaan eri tavalla ei tarkoita erilaisia nuottiarvoja, vaan vain perusnuottien jakamista eri tavalla. Ei ole olemassa kolmasosanuottia, viidesosanuottia, eikä seitsemäsosanuottia.
Vierailija kirjoitti:
Kahden potenssit eivät ole mitään tietokoneasiaa, vaan perus matematiikkaa.
Aivot kyllä tulkitsevat miellyttäviksi äänet jotka toistuvat samassa gridissä, eivät satunnaisesti. Yleisimmin se on nykymusiikissa 2, 4, 6, tai 8-jakoinen, mutta usein myös 3, 5 tai 7. Sen yli meneviin ei taida ihmisen hahmotuskyky kovin hyvin taittua. Esim yli 10 lukumääriä ihminen ei enää näe suoraan, vaan joutuu laskemaan.
Mikään tuosta ei liittynyt aiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on konemusiikin ja ihmisen tuottaman musiikin oleellisin ero? Tietääkö AP tämän? Tietokoneen avulla pystytään hyvin pitkälle jäljittelemään ihmisen tekemää musiikkia, mutta yksi asia on sellainen, mitä ei ole edes yritetty tavoitella. Tiedätkö, mikä se on?
Kerrotko mikä se on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Harmi vain, että afrikan amerikkalaiset sitten keksivät jazzin ja swingin.
Miten liittyy asiaan? Ei mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on Universumin värähtelyn ilmiasu.
Päinvastoin.
Siis nuottejahan voitais merkitä vaikka 1, 2, 3, 4, 5... ja niillä ois ihan samat aika-arvot :D Nehän vois olla vaikka symboleita, ois ympyrä, kolmio, neliö, tähti... ja se aika arvo vaan opetellaan sille nuotille. Ei sillä ole merkitystä, miten ne on merkitty numeroilla.
Joissa käytetään ihan samoja nuottiarvoja kuin kaikessa muussakin musiikissa, vain niiden analoginen kaari on erilainen.