Lue keskustelun säännöt.
Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä
31.10.2020 |
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Musiikki ei luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Aivoissa on ollut binäärinen järjestelmä kauan ennen tietokoneen keksimistä, eikä
musiikki luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Kommentit (482)
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.
Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Ja nuottiarvot menevät murtolukujenkin mukaan kasvavassa binäärisessä järjestyksessä jossa käytetään vain yhtä bittiä. Ei se binäärinen vastaavuus miksikään muutu vaikka kutsuisit niitä osia murto-luvuiksi. Se murtoluku siis määrittelee nuotin aika-arvon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Yhden bitin arvo voi olla vain ykkönen tai nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Yhden bitin arvo voi olla vain ykkönen tai nolla.
Kyllä. Mutta miten se liittyy siihen, että yhden bitin järjestelmässä siirtämällä yhtä bittiä vasemmalle saavutetaan aina lukusarja 1, 2, 4, 8, 16, 32, jne, joka on sarjana täysin identtinen aivoissa olevien luontaisten nuottiarvojen kanssa. Selkeästi et nyt ymmärrä mitä tarkoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Aivot havaitsevat ja tulkitsevat sen, mitä aivot pystyvät tulkitsemaan. Siksi vain tietynlaiset ääniyhdistelmät tulkitaan merkityksellisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivot havaitsevat ja tulkitsevat sen, mitä aivot pystyvät tulkitsemaan. Siksi vain tietynlaiset ääniyhdistelmät tulkitaan merkityksellisiksi.
Ei liity millään tavalla asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Yhden bitin arvo voi olla vain ykkönen tai nolla.
Kyllä. Mutta miten se liittyy siihen, että yhden bitin järjestelmässä siirtämällä yhtä bittiä vasemmalle saavutetaan aina lukusarja 1, 2, 4, 8, 16, 32, jne, joka on sarjana täysin identtinen aivoissa olevien luontaisten nuottiarvojen kanssa. Selkeästi et nyt ymmärrä mitä tarkoitetaan.
Kuvaamasi ”lukusarja” on toisen potenssi. Se kuvaa sitä, kuinka vaihtoehtoisten tilojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti bittien määrän kasvaessa.
Musiikissa taas pohjana on yksi kokonuotti, joka jaetaan osiin. Luvut saattavat näyttää samannäköisiltä, koska ne saadaan toisilleen käänteisillä toimituksilla, mutta sinänsä näillä asioilla ei ole sen enempää tekemistä toistensa kanssa.
Musiikki on värähtelyä, ja jos sitä haluaisi matemaattisesti tarkastella, niin varmaan kannattaisi jostain sinien suunnasta lähteä liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Harmi vain, että afrikan amerikkalaiset sitten keksivät jazzin ja swingin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Onko linnuilla sinun mielestäsi aivoissaan se sama ”binäärinen kaava”? Nehän keksivät musiikin jo paljon ennen ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on murtoluvuista, ei binäärijärjestelmästä.
Binäärijärjestelmä on nollina ja ykkösinä esitettynä siis täysin samat numeroarvot omaavia kuten nuotitkin ovat. 1, 2, 4, 8...
Eli 00000001, 00000010, 00000100... jne.
Kiitos, mutta muistan koulusta tuon.
Musiikista tekee musiikkia muun muassa intervallit, siis sävelten väliset värähtelysuhteet.
No, nuo juttusi eivät liitykään enää itse musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen.
Eivät liity musiikin ja soiton binäärisen perusjärjestelmän rakenteeseen, koska sellaista musiikin perusjärjestelmää ei ole.
Jos binääristä perusjärjestelmää ei olisi ollut lähtökohtaisesti, musiikki olisi jäänyt ns. keksimättä.
Musiikki on yksinkertaisimmillaan rytmiä, kaipuuta takaisin äidin kohtuun tämän sydämen alle. Tietenkin voit väittää, ettei sydänkään osaisi sykkiä ilman binääristä perusjärjestelmää.
Musiikki on rytmiä, jossa aika-arvot vastaavat tietokoneen binäärijärjestelmää, ja johon analogisuus järjestelmässä luo ajallisen "kaaren".
Älä tuo mukaan asioita, joka eivät nyt aiheeseen liity. Tai no, tietysti soitto tulee monella sydämestä. Niin liittyy asiaan.
Musiikki on nimenomaan syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, joten asia liittyy aiheeseen täydellisesti.
Binäärijärjestelmässä puolestaan on vain ykkösiä ja nollia, joten sikäli vertaus on todella kaukaa haettu.
Nuottiarvot menevät täysin tietokoneen binäärisen järjestelmän mukaan, eli vertaus on aivan kohdallaan. Jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikkia ei olisi voitu keksiä lainkaan. Musiikki ei syntynyt sydämen sykkeen pohjalta, koska sydämen pulssijaksot ja nopeus eivät moninkertaistu samalla tavalla kuin nuottiarvojen kohdalla tapahtuu binäärisessä järjestelmässä.
Sä puhut nyt murtoluvuista. Joo, nuottiarvot ovat vähän kuin murtolukuja.
Ja ne murtoluvutkin menevät siis täysin binäärisen järjestelmän mukaan. Kokonainen, puolikas, neljäsosa, kahdeksasosa, kuudestoistaosa jne.
Minun käsitykseni mukaan numerot menevät kyllä binäärijärjestelmässäkin 1,2,3...
Vain jos tietokoneessa käytetään usempia bittejä kerralla. Musiikin binäärisissä nuottiarvoissa taas on vain yksi bitti kerrallaan, mikä kertoo nuotin aika-arvon. Siirtämällä ykköstä vasemmalle, saavutetaan aina seuraava aika-arvo. 1, 2, 4, 8, 16 jne..
Tietokoneissa käytetään kahden potensseja, nuottiarvoissa murtolukuja.
Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti jne. Eli täysin binäärisiä yhden bitin arvoja.
Yhden bitin arvo voi olla vain ykkönen tai nolla.
Kyllä. Mutta miten se liittyy siihen, että yhden bitin järjestelmässä siirtämällä yhtä bittiä vasemmalle saavutetaan aina lukusarja 1, 2, 4, 8, 16, 32, jne, joka on sarjana täysin identtinen aivoissa olevien luontaisten nuottiarvojen kanssa. Selkeästi et nyt ymmärrä mitä tarkoitetaan.
Kuvaamasi ”lukusarja” on toisen potenssi.
Niin ovat perusnuottiarvotkin, murtolukuinakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!
Aion pohtia asiaa.Pohdin.
Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?
Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?
Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.
Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.
Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.
On keino kuvailla, mutta nuottikirjoituskaan ei nyt liity asiaan millään tavalla. Nuottikirjoituksessa on kyllä paljon erilaisia nuotteja, joilla on erilaisia aika-arvoja, ja ihan kaikki perusnuottiarvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, jollainen on myös aivoissa. Jos ei olisi, musiikin keksiminen olisi ollut mahdotonta.
Onko linnuilla sinun mielestäsi aivoissaan se sama ”binäärinen kaava”? Nehän keksivät musiikin jo paljon ennen ihmisiä.
Linnutkaan eivät liity asiaan. Yksikään lintu ei laula niin, että siitä aivot voisivat oppia binäärisen järjestelmän mukaiset nuottiarvot, jotka pitää olla musiikin tuottamiseen.
Älä lyttää. Hänen lähtökohtansa on erilainen. Minullakin on oma lähtökohtani.