Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun erityislapsi ei halua kouluun.
10.02.2014 |
Mielelläni kuulisin onko muilla ollut samanlaista ja miten tästä voi asiat paremmaksi muuttua. Meillä on kuudesluokkalainen as- lapsi ja n. puolen vuoden ajan kouluun lähtö on ollut vaikeaa, todella vaikeaa. Kaikki on tyhmää, koulu on tyhmää, elämä on tyhmää.
Sunnuntai- iltana ei tule uni kun kouluunlähtö pelottaa ja ärsyttää ja lomien jälkeen menee viikkoja kun tottuu arkeen.
Lapsella ei ole mitään tukitoimia koulussa kun on hyvä kaikissa aineissa. Mutta kaikki siellä muu kai väsyttää hänet ihan kokonaan. Tiedän ja olen lukenut että as- lapsilla ja ehkä muillakin voi tulla koulukielteisyyttä. Mutta mitä tarvitaan että se kääntyisi paremmaksi? Meillä on ollut tapaamisia opettajan kanssa, koulun kanssa. Sellaista viisastenkiveä ei ole löytynyt.
Kommentit (55)
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 09:11"]
Suomessa on oppivelvollisuus, mutta onko koulupakkoa? Olen lukenut lehdistä juttuja kotikoulusta ja miettinyt, että jos asiat oikein vaikeaksi menevät, otan as-lapseni kotikouluun. En kyllä tiedä miten sen järjestän, käynhän töissä, mutta eikö kotikoulu ole kuitenkin teoriassa mahdollista?
[/quote]
EI ole koulupakkoa, kotikoulu on ihan mahdollinen, kunhan se oppimäärä tulee suoritettua. Mut älkää ikinä kertoko sitä meidän pojalle :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin kukaan lapsi kertoo jos kiusataan koulussa. Jos kertoo ottaa vanhemmat yhteyttä kouluun, kiusaaja saa palautetta, ja kiusaaminen jatkuu pahempana, fyysisestikin. Kiusaajaa tuskin saa millään kuriin, vaikka kuinka yritettäs kaikkea. Lapseni luokalla on tyttö joka lyö ja tönii kovaa muutamaa muuta. Opettajat kieltää ja siirtää muualle istumaan, mutta jo naulakolla sama meininki. Tätä jatkunut kolmatta vuotta. Eli ei kannata ihmetellä miksi ei kerro. Haluaisitko itse mennä töihin missä sua pahoinpideltäs päivittäin, ja pomo sanois noh noh, koittakaa nyt olla sovussa?
Onpa monilla teistä äideistä kurjaa, muistakaa kuitenkin että sillä lapsella on vieläkin kurjempaa. Jos tämän oivallatte niin olette jo aika pitkällä.
Olisiko mahdollista ottaa pois koulusta ja järjestää opetus toisin. Oppivelvollisuus on muttei koulupakkoa.
Tässä ketjussa on jo aiemmin sanottu että normaaleillakin lapsilla on kouluvastenmielisyyttä se kuuluu asiaan.
Minulla on lahjakas lapsi, keskiarvo yli 9 ja häntäkin koulu tympii. Myöhästelyjä luokattoman paljon, ensimmäisen tunnin poissaoloja kun vaan ei saa ajoiksi lähteä riittävän aikaisin kouluun. Jätin naputtamatta jossain vaiheessa koska ei siitä mitään apua ollut. Nyt on itse oivaltanut jotain ja on kevätlukukauden ehtinyt kouluun. Tehtävät ei ole riittävän haastavia ja tekee ne nopesti.
Harmittaa kun hänen potentiaalistaan jää suuri osa käyttämättä. Ei voi mitään täytyy sopeutua tähän koulutusmalliin mikä meillä on käytössä. En voi olettaa että minun lapseni takia koulu ja opettajat joustaa ja opet joutuvat tekemään lisää töitä.
Opettajilta vaaditaan yli-ihmisen kykyjä. Jokaisen koulupolku pitäisi henkilökohtaistaa kun se meidän Janica-Petteri pitää, tarvitsee, tahtoo....................... jne loputtomiin.
Kiitän luojaani etten ole peruskoulun opettaja.
Tämä on hyvä ketju: lapsi kieltäytyi menemästä kouluun tänään. hän on vanhin pienluokallaan, johon hänet on laitettu, koska ei onnistunut iso ryhmä. pienryhmässä oppilailla on erilaisia ongelmia: häiriköivät äännellen, heittelevät tavaroita jne. lapsella ei ole tällaisia pakko-oireita tmv.
lapseni joutuu avustajansa kanssa etsimään jokaiselle tunnille tilan, jossa saa rauhallisen työrauhan: kirjasto, opettajien taukotila, joku muu luokka jne. as-lapsi on tästä erittäin työlääntynyt.
hänen ongelmansa on opetuksen haastaminen, kyseleminen, kyseenalaistaminen, sarkastinen puhe eli sosiaalisten tilanteiden vaikeus ja jumittaminen. helposti jää tehtävät tekemättä ja ärtyy nopeista muutoksista.
oli aamulla siinä mielentilassa, jossa yleensä lähtee sukkasillaan ilman paitaa haahuilemaan pitkin katuja tai särkee paikkoja.
ollaan nyt kotona ja mietitään, mitä koulun suhteen voisi tehdä. haluaisi vain olla normaali lapsi normaalilla luokalla.
huoh. ymmärrän, että lapsella on tässä hätä, mutta ei tämä tilanne ole vanhemmallekaan helppo.
Lapseni erityisyys diagnosoitiin 4v iässä. Sai hienosti tukea ennen koulun alkua ja 1.-3. luokilla. Sitten vaihtui opettaja ja alamäki alkoi. Lopulta ei suostunut lainkaan kouluun ja halusi kuolla. Tuossa vaiheessa olimme jo epätoivoisia ja haimme/saimme nopesti apua. Lapseni pääsi erityisluokalle ja vaikka koulumatka oli lyhyt niin taksikyyti oli 6kk (kouluunlähtövaikeuden takia). Tuossa ajassa lapsi sopeutui muuttuneeseen/parantuneeseen tilanteeseen ja koulunkäynti alkoi taas maistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
47: millainen erityisluokka oli.
minunkin lapsi haluaisi kuolla jne. mutta tämä siksi, että hänet on pantu erityisluokalle.
t. 46
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 12:13"]
47: millainen erityisluokka oli.
minunkin lapsi haluaisi kuolla jne. mutta tämä siksi, että hänet on pantu erityisluokalle.
t. 46
[/quote]
lapsilla ei ollut käytöshäiriöitä vaan tarvitsivat yksilöllisiä tapoja oppimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä opettajat ei eriytä, koska se on liian haastavaa ja opetuksen pitää olla tasavertaista. esim. kun lapsi osaa englantia, koska on ollut painotuksessa aiemmin, on hänen pakko seurata tunnilla ja tehdä samat tehtävät kuin muiden. kun asia on liian helppo, eikä lapsi jaksa keskittyä, annetaan aku ankka käteen tai jos ei jaksa siihen keskittyä ja alkaa häiritsemään, hänet pannaan pienryhmän mukaan, jossa on oppimisvaikeuksia.
opettajilla ei taida olla oikein keinoja hallita ryhmiä, ja ainakin oma as- lapsen (tahaton?) sarkasmi puhkeaa liian helpoissa luokkatilanteissa ja tämä häiritsee muiden mahdollisuuksia oppia, koska ilmapiiri heikkenee normaalioppijoiden näkökulmasta. miksei opettajat voi tehdä asioille mitään? miksei voi lasta haastaa tehtävillä tai antaa jotain roolia luokassa tai mitä hyvänsä??
toisaalta on vaikea eriyttää, kun tehtävät ei tule tehdyksi. tehtävät ei tule tehdyksi, koska ne ovat liian rutiininomaisia: "taas samoja laskuja" "miksi nämä samat asiat pitää kopioda kirjasta toiseen" ja sitten ollaan omassa maailmassa, koska ei jakseta ylläpitää kiinnostusta. miksi asiat pitää mennä ensin tämä helppo ja sitten saat lisää. miksei voi ensin haastaa tekemään, sitten saada vauhti päälle, että menisi ne helpotkin tehtävät.
kuullostaako tutulta? näistä asioistahan ei voi koulussa keskustella.. tai voi yrittää, mutta aikakaan meillä mikään ei ole muuttunut ja pian on taas uusi palaveri samoista ongelmista. keinoja ei ole otettu kuitenkaan käyttöön.
En tiedä mikä on as-laps, enkä tunne erityislapsiin liittyvää problematiikkaa. Yleisellä tasolla kuitenkin ajattelen, että lapsi haluaa kouluun, jos saa siellä onnistumisen kokemuksia ja varauksetonta hyväksyntää ja tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön sen arvokkaana jäsenenä. Syy voi siis olla koulun ilmapiirissä ja/tai siinä, ettei lasta ymmärretä ja hyväksytä sellaisena kuin hän on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
35: luuletkos, että saat hankittua diagnoosin normaalille lapselle? minulla on kolme lasta ja täytyy sanoa, että as-lapsen kouluviha ja sen osoittaminen on potenssiin tuhat verrattuna siihen, kun muut osoittavat mieltään, että on TYYYYLLLLLLSÄÄÄÄÄ. se on ihan erilaista. t. yksi ketjuun kirjoitellut uupunut äiti
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 16:23"]
Elämä nyt vaan on!
Ihan yhtälailla meidän tavallisten lapset menee sinne kouluun vaikka onkin TYYYYYLSÄÄÄ. Miten paljon katsot sormien välistä lapsesi puuhastelua, vaan koska sillä on diagnoosi? Mäkin taidan hakea omille lapsilleni jonkun diagnoosin.
Maassa on oppivelvollisuus, jos lapsi ei mene kouluun, joku sinne vaikka vie. Tuo on kyllä kasvatuskysymyskin. Meneekö lapsesi isompana opiskelemaan ammatin tai töihin?
Jos ette saa lasta hoidettua niin pitää saada apua. Soita vaikka kouluun terkalle tai kuraattorille ja siitä vaan lähdette pohtimaan asiaa. Viimekädessä lapsi sitten opiskelee kotona ja tenttii. Ehkä se on "kivempaa"? Lopputulos on kuitenkin se että oppi pitää päähän tahkota. Eikö?
[/quote]
Taidat provoilla tai sitten olet vain yksinkertaisesti yksinkertainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 22:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:32"]
25, voisiko opettajan kanssa sopia, että reaaliaineissa lukisi ja tekisi jotain ekstraa. Turhauttaahan se, jos muut laahaavat opeltuksessa hitaasti perässä.
On tuossa mukana ihan varmasti myös murrosiän juttuja, ei ole pelkästään aspergeriin liittyvää kaikki asseillakaan ;-)
Olethan ap muuten mukana aspalsta.net -keskusteluissa, siellä voisit kysyä vinkkejä myös as-ihmisiltä?
21
[/quote]Ei opettajan aika riitä yhteen oppilaaseen. Muuten se on pois muilta. Peruskoulussa kärsii paremmin pärjäävät oppilaat jos luokalla heikkotasoista porukkaa vaikka 2-3
[/quote]
Et ilmeisesti lukenut ollenkaan ketjua, ennen kuin riensit vastaamaan. Kysehän nyt ei ollut heikkotasoisesta oppilaasta, vaan kaverista, joka ikävystyy, koska on jo lukenut sen kirjan läpi.
Se lisätehtäväkirja voi olla lapsella pulpetissa, ja ottaa sen vaan sovitusti esiin, kun muut alkavat tehdä toista tehtäväkirjaa. Lisää vaivannäköä aiheutuu hyvin vähän, verrattuna siihen, että lapsi ikävystyy ja häiritsee muita.
21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos as- palstavinkistä. Olen käynyt siellä vuosia sitten, mutta en muistanut enää sen olemassaoloa. -ap-
Alue: Aihe vapaa
Suomessa on oppivelvollisuus, mutta onko koulupakkoa? Olen lukenut lehdistä juttuja kotikoulusta ja miettinyt, että jos asiat oikein vaikeaksi menevät, otan as-lapseni kotikouluun. En kyllä tiedä miten sen järjestän, käynhän töissä, mutta eikö kotikoulu ole kuitenkin teoriassa mahdollista?