Muuttuiko miehenne isäksi tulon myötä?
Hei äidit ja odottajat!
Olen viikolla 12 + 5 raskaana ja melkoisessa tunnemyllerryksessä jo nyt.
Olemme päälle 30v pariskunta ja odotan esikoistamme. Suhteemme on toimiva ja arki rullaa mukavasti. Kuitenkin jokaisessa meissä on huonot puolemme ja yksi sellainen on alkanut vetää mieltäni matalaksi..
Mieheni on supliikki, komea ja huumorintajuinen. Hänen maineensa on kärjistettynä ”naistennaurattaja” eli hän tuntuu saavan naiset kikattamaan jo pelkällä olemuksellaan. Joskus kuulin tuttavaltani että hänen käytöksensä työpaikalla on flirttailevaa.
Hyväksyin puolen miehessäni, koska ei ole koskaan ollut pettämistä tms. Ominaisuus on kaiketi tullut perintönä omalta isältään.
Tein sitten selväksi että tämä käytös kun muuttuu niin lapsi saa tulla (molemmat toivomme) Mies lupasi muuttua ja aloitimme pariterapian. Ei mennyt kauaakaan kun tulin ”ensilaakista” raskaaksi :-D
Nyt tämä asia on alkanut vaivata mieltäni kun todella odotan lasta. Mieli hokee että ”entä jos mies ei muutu, entä jos hän päätyy pettämään, entä jos muut naiset käyttävät asemaansa hyväksi ja lähtevät flirttailuun täysillä mukaan”
Itkettää ja olen tästä miehelle puhunut, vannoo että käytös on korjattu ja sen eteen tehty töitä.
Molemmille lapsi on kovin toivottu ja mies tuntuu olevan innoissaan vielä vähän enemmän kuin minä.. alkoi jo remontoida lastenhuonetta. Muilla kokemusta moisesta?
Kommentit (53)
On kokemusta. Mies ei muuttunut muuten kuin pahempaan suuntaan. Toisaalta ne asiat, jotka olivat kunnossa jo ennen lapsia (esim. raha-asiat ollaan pystytty aina jakamaan tasan, molemmilla omat rahat) ovat pysyneet kunnossa koko ajan. Oli mukana touhussa kun lapsia haluttiin mutta petti pyynnöistäni huolimatta koko raskausajan ja synnytysten jälkeen, kävi entistä mustasukkaisemmaksi ja väkivaltaisemmaksi sekä arvosteli ja haukkui jatkuvasti kun en meinannut saada painoani laskemaan ja pysymään alhaalla. Muutenkaan kuulemma synnyttänyt nainen ei ole haluttava vaikken mikään täysin läskivuori ollutkaan ja muutenkin aika siedettävän näköinen. Kolme lasta parin vuoden välein on kuitenkin neljääkymppiä lähestyvälle aika kova tahti joten voimat ja ulkonäkö kärsivät ja päälle tuli sitten vielä nämä nöyryyttämiset ja haukkumiset, jopa pahoinpitelyt. Nyt on sitten riidelty lasten tapaamisoikeuksista ja siitä että mies haluaisi uuden naisystävänsä kanssa pitää lapsemme uusperheenään kun minä taas haluaisin että hoidamme vanhemmuuden yhdessä ja molemmat hoitavat parisuhteensa tahoillaan jos sellainen on.
Ai saatuaan rahaa? Miksi hänestä olisi sitä kautta isä tullut? Isäksi tullaan naimalla.
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta. Mies ei muuttunut muuten kuin pahempaan suuntaan. Toisaalta ne asiat, jotka olivat kunnossa jo ennen lapsia (esim. raha-asiat ollaan pystytty aina jakamaan tasan, molemmilla omat rahat) ovat pysyneet kunnossa koko ajan. Oli mukana touhussa kun lapsia haluttiin mutta petti pyynnöistäni huolimatta koko raskausajan ja synnytysten jälkeen, kävi entistä mustasukkaisemmaksi ja väkivaltaisemmaksi sekä arvosteli ja haukkui jatkuvasti kun en meinannut saada painoani laskemaan ja pysymään alhaalla. Muutenkaan kuulemma synnyttänyt nainen ei ole haluttava vaikken mikään täysin läskivuori ollutkaan ja muutenkin aika siedettävän näköinen. Kolme lasta parin vuoden välein on kuitenkin neljääkymppiä lähestyvälle aika kova tahti joten voimat ja ulkonäkö kärsivät ja päälle tuli sitten vielä nämä nöyryyttämiset ja haukkumiset, jopa pahoinpitelyt. Nyt on sitten riidelty lasten tapaamisoikeuksista ja siitä että mies haluaisi uuden naisystävänsä kanssa pitää lapsemme uusperheenään kun minä taas haluaisin että hoidamme vanhemmuuden yhdessä ja molemmat hoitavat parisuhteensa tahoillaan jos sellainen on.
Ap kysyi muuttuiko miehesi isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään muutu! Voi voi, teillä on nyt jo myöhäistä kun lapsikin tulossa. Puoliso pitää hyväksyä sellaisena kuin on ennen kuin lähtee perhettä perustamaan. Jos jotain ongelmia on, pitää varautua ennemmin siihen että ne vaan korostuu lapsen myötä.
Eiköhän jokaisessa suhteessa ole omat ongelmansa? Ennemmin tuon piirteen hyväksyisin kuin vaikka alkoholismia tai peliriippuvuutta tms. Sitten vai Ap pakkaat kamat ja häivyt lapsesi kanssa jos näyttää ettei mies muutu. Jos ei koita ei voita, olet jo yli 30v kuitenkin..
Ehkä yleisein ja valitettavin harjaluulo on, että lapsella on parisuhdetta parantava vaikutus. Ehkä joskus voi toki käydä niin, että yhteinen tavoite hitsaa parit yhteen tiukemmin, mutta toisaalta olemassa olevat railot voivat lähteä yhtä hyvi (ja jopa todennöisemmin) leviämään.
Väitän kyllä, että useimmat miehet muuttuvat tulleessaan isäksi (niin kuin naiset muuttuvat tullessa äideiksi), mutta ei se tarkoita sitä, että muutos olisi vaimona haluamaan suuntaa. Perheellistyminen kun tuo mm. pintaan omia lapsuudenkodin muistoja, toimintamalleja jne.
Siis miksi pitää mennä yhteen kumppanin kanssa, jota pitää alkaa muuttaa? Näin niitä eroja sitten tulee. Joko hyväksyt hänet sellaisenaan tai olet hyväksymättä ja eroat. Ei se perusluonne kuitenkaan mihinkään muutu vaikka jonkin aikaa yrittäisikin olla joku toinen kuin oma itsensä.
Voihan siihen vaimokin vähäisen vaikuttaa, ajautuuko mies pettämään. Jos siis oletamme ettei mies ole pettänyt aikaisemmin kuten ap sanoo.
Ap voi itse vaikuttaa syntyykö pettämiselle tarvetta. Usein kai isät pettävät koska kotona tilanne on kylmentynyt ja huomaat olevasi sylkykuppi, orja ja lompakko.
Toki joku on niin mulkvisti että pettää jokatapauksessa, ei siis kannata ap ihan mahdottomuuksiin ruveta.
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi pitää mennä yhteen kumppanin kanssa, jota pitää alkaa muuttaa? Näin niitä eroja sitten tulee. Joko hyväksyt hänet sellaisenaan tai olet hyväksymättä ja eroat. Ei se perusluonne kuitenkaan mihinkään muutu vaikka jonkin aikaa yrittäisikin olla joku toinen kuin oma itsensä.
Juurihan Ap kertoi että pariterapia on aloitettu ja ilmeisesti miehelläkin halu muuttaa tuota opittua käytöstään? En näe tuossa ongelmaa, päinvastoin nythän kissa on nostettu pöydälle..
Hankala tietysti yleistää, mutta kyllä meillä loppui miehen baarissa ravaamiset ja jokapäiväiset saunakaljoittelut sinkkukaverien kanssa. Huomasi kait että elämässä on nyt järkevämpääkin sisältöä. Tuskin ne naiset mukaan flirttiin lähtee jos miehellä on kaukalo toisessa kädessä 😀
Kyllä. Mies muuttui aivan päinvastaiseksi. Näin jälkeenpäin ajattelen, että merkit olisi pitänyt nähdä jo aikaisemmin. Niin kauan kuin olimme kahdestaan, ja vielä esikoisen vauva-aikanakin, meillä oli tosi hauskaa yhdessä. Meillä oli yhteisiä kiinnostuksen kohteita enkä ole koskaan nauranut niin paljon kuin seurusteluaikana.
Mukava yhteinen vapaa-aika sokaisi minut niin etten huomannut tarkkailla niitä ominaisuuksia jotka ovat tärkeitä perheenisälle. Toisten huomioiminen, vastuuntunto, empatiakyky, stressinsietokyky. Näiden puutteen havaitsin vasta kun todellinen arki astui peliin toisen lapsen syntyessä alle kahden vuoden ikäerolla. Miehen mielestä elämän pitäisi olla helppoa ja kivaa ja perhe on mukavan elämän tiellä.
Tähän vielä, että mies itse alkoi ensimmäisenä puhua lapsista. Itse en ollut vielä varma haluanko lapsia ollenkaan.
Mieheni oli vastuuntuntoinen ja luotettava jo ennen lasten syntymää, on sitä edelleenkin ja loistava isä. Flirttiin taipuvainen luonne ei vielä tarkoita pettämistä, mutta hyvä että asiasta on terapiassa puhuttu. Koeta olla vatvomatta asiaa, se tapahtuu jos tapahtuu. Itsellänikin ollut mustasukkaisuutta, koska mieheni on erittäin komea ja pitkä ja naiset ovat aina pitäneet hänestä ja jopa itse humalassa tulevat tarjoutumaan. Ei ole kuitenkaan pettänyt minua ja on perhekeskeinen.
Siis sinä olet raskaana ja synnytät lapsen, ei mies. Miesten elämä ei muutu lapsen myötä. Hän jatkaa elämäänsä entiseen malliin ja jos ei koe sinun panostavan tarpeeksi häneen niin flirttailu muiden kanssa lisääntyy ja muuttuu vieraissa käynniksi ellei ole jo. Kaksi minunkin existä on lähtenyt vieraan naisen päältä vaimonsa synnytykseen omien puheidensa mukaan, että sitä se nyt vaan on.
Leina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi pitää mennä yhteen kumppanin kanssa, jota pitää alkaa muuttaa? Näin niitä eroja sitten tulee. Joko hyväksyt hänet sellaisenaan tai olet hyväksymättä ja eroat. Ei se perusluonne kuitenkaan mihinkään muutu vaikka jonkin aikaa yrittäisikin olla joku toinen kuin oma itsensä.
Juurihan Ap kertoi että pariterapia on aloitettu ja ilmeisesti miehelläkin halu muuttaa tuota opittua käytöstään? En näe tuossa ongelmaa, päinvastoin nythän kissa on nostettu pöydälle..
Ei siitä mitään tule loppujen lopuksi, jos on aina ollut tuollainen ja perintönä jopa isältään. Voihan sitä jonkin aikaa yritää olla joku muu, mutta varmasti tuo kostautuu vielä ja asiat menevät vielä huonompaan suuntaan. Jos ei ole mikään petturi, niin miksi tuo käytös haittaisi? On meilläkin töissä naistennaurattaja, jonka juttuja on mukava kuunnella, mutta siihen se sitten jääkin.
Mamabear22 kirjoitti:
Hankala tietysti yleistää, mutta kyllä meillä loppui miehen baarissa ravaamiset ja jokapäiväiset saunakaljoittelut sinkkukaverien kanssa. Huomasi kait että elämässä on nyt järkevämpääkin sisältöä. Tuskin ne naiset mukaan flirttiin lähtee jos miehellä on kaukalo toisessa kädessä 😀
Eihän flirttailussa ole mitään pahaa. Hyvälle mielelle vaan tulee.
Tuota, pettääkö miehesi vai naiset nauraa hänen jutuilleen?
Olenkohan minä miesten naurattaja 😁 miesvaltaisella työpaikalla välillä nauretaan ihan vedet silmissä kahvitauolla.
Ei muutu ainakaan parempaan suuntaan. En ole yhtään pariskuntaa vielä tavannut, jossa isä olisi ottanut heti vastuun syntyneestä lapsestaan. Ehkä sitten toisen kohdalla ja kavereiden perheellistyttyä hiukan rauhoittuvat. Mutta valitettavasti vain esikoisen kohdalla miehet ovat usein itsekkäitä, eivätkä aseta vaimoaan ja lastaan etusijalle prioriteeteissaan.
Kun lapsi syntyy:
Aikuisten (myös sen isän) omat mukavuudet asetetaan prioriteettilistan hännille ja kärkeen tulevat lapsen tarpeet. Tämä merkitsee, että kumpinaan vanhempi ei saa hyviä yöunia tai omaa aikaa. Se on hyväksyttävä. Uudessa elämässä ykkösenä nyt vaan on oltava se lapsi.
Lapsen hoitaminen on muutenkin erittäin rankkaa, koska omaa aikaa ei ole vaan viihdytät ja lohdutat koko ajan palleroa, joka ei ymmärrä mitään. Sehän on aikuiselle tylsää eikä lainkaan mukavaa, mutta sitä se vanhemmuus on ja jos mieli tekisi pelata mieluummin pleikkaria, niin ei auta. Lapsi ensin. Kun lapsi nukkuu voi viimein tehdä ruuan, siivota tms.
Näytä tämä viesti miehellesi.
Vierailija kirjoitti:
Mamabear22 kirjoitti:
Hankala tietysti yleistää, mutta kyllä meillä loppui miehen baarissa ravaamiset ja jokapäiväiset saunakaljoittelut sinkkukaverien kanssa. Huomasi kait että elämässä on nyt järkevämpääkin sisältöä. Tuskin ne naiset mukaan flirttiin lähtee jos miehellä on kaukalo toisessa kädessä 😀
Eihän flirttailussa ole mitään pahaa. Hyvälle mielelle vaan tulee.
Paitsi silloin jos hyvänmaun rajat ylittyy ja miehellä odottava vaimo kotona..
Mun mies "kasvoi aikuiseksi" sillä hetkellä, kun raskaustesti näytti positiivista.
Mies työskenteli ravintola-alalla ja oli aika tyypillinen sen alan työntekijä. Toki ei ollut flirtti ja meillä oli suhde hyvällä pohjalla. Vapaa-aika meni kuitenkin paljon bilettäessä, minä kuuluin myös tähän porukkaan, vaikken alalla ollutkaan. Elettiin sellaista huoletonta nuorta aikuisuutta ja raskaus oli suunnitelmissa vähän myöhemmin. No, toisin kävi.
Mies vaihtoi samantien työpaikkaa, jotta pystyisi olemaan paremmin osana perheen arkea. Muutimme rivariin, rauhalliselle alueelle ja mies alkoi rakentamaan pesää. Lapsen syntymän myötä kävi selväksi, että vanhemmuus on se miehen juttu. Kaikki kävi häneltä luontevasti ja hän loisti roolissaan. Minulla oli enemmän vaikeuksia ja mies oli koko ajan tukena.
Toisen lapsen syntymän myötä mies jäi kotiin. Hän on naapuruston lapsien ja heidän perheiden suosikki, hän leipoo mokkapalat myyjäisiin, korjaa ompelukoneella lasten vaatteet jne.
Mutta tähän tarinaan Ap:n ei kannata tuudittautua. Meillä meni näin, joillain toisin. Onnea kuitenkin raskaudesta, toivottavasti ihan kaikki menee hyvin <3
Vierailija kirjoitti:
Mun mies "kasvoi aikuiseksi" sillä hetkellä, kun raskaustesti näytti positiivista.
Mies työskenteli ravintola-alalla ja oli aika tyypillinen sen alan työntekijä. Toki ei ollut flirtti ja meillä oli suhde hyvällä pohjalla. Vapaa-aika meni kuitenkin paljon bilettäessä, minä kuuluin myös tähän porukkaan, vaikken alalla ollutkaan. Elettiin sellaista huoletonta nuorta aikuisuutta ja raskaus oli suunnitelmissa vähän myöhemmin. No, toisin kävi.
Mies vaihtoi samantien työpaikkaa, jotta pystyisi olemaan paremmin osana perheen arkea. Muutimme rivariin, rauhalliselle alueelle ja mies alkoi rakentamaan pesää. Lapsen syntymän myötä kävi selväksi, että vanhemmuus on se miehen juttu. Kaikki kävi häneltä luontevasti ja hän loisti roolissaan. Minulla oli enemmän vaikeuksia ja mies oli koko ajan tukena.
Toisen lapsen syntymän myötä mies jäi kotiin. Hän on naapuruston lapsien ja heidän perheiden suosikki, hän leipoo mokkapalat myyjäisiin, korjaa ompelukoneella lasten vaatteet jne.
Mutta tähän tarinaan Ap:n ei kannata tuudittautua. Meillä meni näin, joillain toisin. Onnea kuitenkin raskaudesta, toivottavasti ihan kaikki menee hyvin <3
Miehestäsi tuli nainen?
Ei tietenkään muutu! Voi voi, teillä on nyt jo myöhäistä kun lapsikin tulossa. Puoliso pitää hyväksyä sellaisena kuin on ennen kuin lähtee perhettä perustamaan. Jos jotain ongelmia on, pitää varautua ennemmin siihen että ne vaan korostuu lapsen myötä.